Patmos-blogi

Pöljälässä suitsitaan välineellistä maahantuloa

Laura Seppi Laura Seppi kirjoittaa Porissa. Hän on eläkkeellä oleva kielen kääntäjä, jonka erikoisena kiinnostuksena ovat Raamatun kielet. Laura kirjoittaa ajankohtaisista asioista. Ajoittain hänen tekstiensä päällisen puolen takana on vasta varsinainen viesti – kannattaa etsiä se esille.
Julkaistu:

Kukahan kirjoitti tuon otsikon noin juntisti? Kun se on Polyjalo, asiallinen kasvukeskus Suomessa. Tosin se äännetään mannermaiseen tapaan kuten yllä. Mutta annetaanpa toimittajan puhua.

Tittariina Haapa-Kastikka:

– Yhä useampi haluaa tänne. Heitä on tullut sadoittain, ja näiden maahantulot ovat saaneet epätoivottavia piirteitä. Laskettelumaan tiedotusvastaava Nicholas Eronen on tässä nyt kertomassa meille, miten ongelmat maahantulon suhteen on ratkaistu. N.Erosen olemme tottuneet näkemään Laskettelumaan joulupukkina. Kertokaa meille ensin ne ongelmatilanteet.

– Joo. Laskettelumaa on hyvin laaja virkistysalue. Se on aidattu, ja tähän asti ihmiset ovat tulleet portin kautta sisään. Mutta sitten jotkut, aika monet, ovat hyppineet välineineen, suksineen, kelkkoineen ja pulkkineen yli aidan. Jouduttiin lisäämään vartijoita. Portillahan tulijoilla pitää olla porttiasiakirjat, liput, hotellivaraukset ja sensemmoiset.

– Elikä sieltä yritettiin ilman asiakirjoja.

– Aivan. Tähän liittyy sellainen erikoisuus, että joillakin tulijoilla pitäisi olla oikeus tulla laskettelumaahan, ei mäkeen eikä hotelliin, vaan pelkästään vertaistuen saamiseksi ongelmaansa, jota sanotaan lasketteloosiksi. Se on eräänlainen addiktio.

– Mikä se on?

– Sallitteko, että luen erään tulijan kirjelmästä katkelman:

– – Kotimaani on kuuma ja kuiva. Minä tulin siihen uskoon, että viileä ja jopa luminen maa olisi ihanteellinen. Kun yritin kertoa vakaumuksestani, sain hyvin vihamielistä kohtelua. Sanoivat, että halveeraan omaa maatani ja sen hallitusta, ja että minut katsotaan rikolliseksi. Ystävät varoittivat että kohtaloni olisi joko vanki – tai hanki… Yritin portista, mutta minua ei päästetty ilman asiakirjoja. Aioin yrittää salaa aidan yli.

N.Eronen jatkaa:

– Toisin sanoen, miehellä on hyvä syy päästä Laskettelumaahan, se on suorastaan ihmisoikeus. Hänen täytyy päästä turisemaan toisten kanssa, joita vaivaa samanlainen lasketteloosi. Hän tarvitsee turpa-paikan Laskettelumaassa, jossa on saatavilla vertaistukea.

– Miten tällaisen asian voi ratkaista?

– Digitaalisesti.

– Vähän tarkemmin?

– Digitaalinen menettely tarkoittaa, että kuka tahansa voi tehdä sähköisesti digitaalisen turpa-paikka -anomuksen, vaikka omassa kotimaassaan. Tuo mitä luin oli tehty Ugawandassa. Me käsittelemme sen ja teemme sitten päätöksen.

– Mutta onko se ihmioikeuksien mukaista?

– Hyvä rouva, junaliputkin saadaan nykyään vain digitaalisesti. Konnarit eivät käsittele rahaa, asemien lipputoimistot on lakkautettu. Eikä siinä kysytty, onko se ehkä joltain pois. Tämän meidän uuden käytännön myötä aidan yli ei kannata hyppiä. Sillä palauttaminen ei suju kovin nätisti, ja välineiden heittely perään ei tee niillekään hyvää. Ei junaankaan mennä ilman lippua. Laskettelumaan porttimiesten ei tarvitse enää tuskailla paperittomien kanssa, vaan se on suora EI siinä paikassa.

– Tiedotusvastaava N.Eronen, onko tällaisia digitaalisia hakemuksia jo tehty? Onko niitä montakin?

– Niitä on tullut noin viisituhatta.

– Siihenhän tarvitaan paljon työntekijöitä käymään ne läpi.

– Eipä juuri. Tekoäly plokkaa hakemukset ripeästi ja lähettää jopa lisätietopyyntöjä tarvittaessa. Sitten se arvioi turpa-paikan tarpeen asiallisuuden. Ja myönteisen päätöksen saaneelle lähettää se samainen tekoäly sitten sähköpostitse turpa-paikkaoikeuksien asiakirjat. Joilla sitten hakija voi saapua portille ja päästä sisälle Laskettelumaahan. Ei laki sano että pitää olla aidan tai portin kulmilla anomassa pääsyä. Me olemme julkistaneet nettiosoitteen, jossa on hakukaavake. Hakemuksen voi tehdä missä vaan. Onhan kaikilla nykyään kännyt.

– Onko odotettavissa hakemusten ja tulijoiden tulvaa?

– En usko. Tekoäly on hyvin tarkka erottamaan epätarkat ja jopa valheelliset perustelut turpa-paikan saamiselle.

– Tiedotusvastaava N.Eronen, kiitos haastattelusta!

– Ei kestä.

– – –

 

(Lukijaa muistutetaan siitä, että haapa on puuta ja kastikka eräs heinälaji.)

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (0)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *