Patmos-blogi

Suurin päivä – Ristiltä tyhjän haudan kautta voittoelämään – Osa 2/2

Leo Meller Leo Meller on Radio Patmoksen perustaja ja em. päätoimittaja (2023), sekä Patmos Lähetyssäätiön perustaja ja eläkkeellä oleva toiminnanjohtaja (1971-2010).
Julkaistu:

Vuonna 1957 SLEY kustansi Hengen jättiläisen K. V. Tammisen paksun ja vahvan postillan Sanan valossa. Äitini sai kirjan lahjana jouluna 1958 Mirjalta, jonka nimi näkyy omistuskirjoituksessa, mutta jonka henkilöstä en tiedä enempää. Pyhä viikko oli äidilleni hengellisesti tärkein ja arvokkain aika kirkkovuodessa.  Kunnioituksella äitiäni ja ennen kaikkea Pyhän Viikon Kristusta kohtaan kuljetin lukijani edellisessä blogissa Isä Tammisen tekstimaailmaan. Lupaukseni mukaisesti koemme nyt seuraavissa kappaleissa Jumalan miehen pysähdyttävän tekstin kirkkovuoden suurimmasta päivästä – pitkäperjantaista.

MEILLÄ on 52 sunnuntaita vuodessa. On myös monia juhlapäiviä. On suuria juhlapäiviä. On joulu, pääsiäinen, helluntai. Mutta eikö uskovan Jumalan lapsen silmissä näitten kaikkien juhlapäivien keskeltä kohoa kuin valtava jättiläinen se muistojuhla, jota tänään vietämme. Tämän päivän kellot soivat muita valtavammin, vakavammin, voimakkaammin. Ne pakottavat kuuronkin kuulemaan.

Ajatelkaamme, minkä tähden tämä päivä on suurin.

Mikä päivä tämä on?

Jumalan Pojan kuolinpäivä.

Ajattele: hän, joka asui taivaan kirkkaudessa, pyhä, synnitön Jumalan Poika otti orjan muodon ja tuli meidän kaltaiseksemme ja kuoli meidän puolestamme pahantekijän kuoleman. Ristin kuoleman.

Tämä päivä on kaikkein suurimman rakkauden päivä.

Ei ole kellään sen suurempaa rakkautta kuin että hän antaa henkensä ystävänsä edestä.

Mutta tässä on vielä suurempi:

”Sillä meidän vielä ollessamme heikot kuoli Kristus oikeaan aikaan jumalattomien edestä. Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme” (Room. 5:6,8).

Kristus itse sanoo sen näin: ”Minä annan henkeni.”

Katso häntä!

Kuule häntä!

Mikä on hänen ensi sanansa ristillä?

Siinä on juuri tapahtunut se kamalin.

Hänet on heitetty riippumaan naulojen varaan käsistänsä ja jaloistansa. Hänen huulensa liikkuvat. Mitä hän sanoo?

”Isä, anna heille anteeksi – sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät.”

Siinä rakkaus puhuu.

TÄMÄ päivä on kaikkein suurimman kärsimyksen päivä – tämä on sijaiskärsimyksen päivä.

Sotilas, joka menee taisteluun, kärsii ja kuolee koko maan puolesta, kotinsa, vaimonsa, lastensa, äitinsä, isänsä puolesta. Mutta Kristuksen sijaiskärsimys ei ole samaa.

Jeesus tehdään synniksi.

”Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.”

Hän kauhistuu sitä, mitä tapahtuu:

”Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä malja, älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni, vaan sinun.”

TÄMÄ päivä on suurimman ilon päivä juuri siksi, että tänään toteutuu se tarkoitus, jota varten Jeesus tuli maailmaamme.

Jeesus lausuu nämä sanat itsestänsä: ”Ihmisen Poika ei tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä.”

Kuule ja näe lunastuksemme maksamisen hinnan ääretön suuruus kuulemalla Jeesuksen sanoja:

”Isä, pelasta minut tästä hetkestä.”

”Kuitenkin: sitä varten minä olen tähän hetkeen tullut.”

”Enkö voisi rukoilla Isääni, niin että hän lähettäisi heti minulle enemmän kuin kaksitoista legioonaa enkeleitä?”

”Mutta kuinka silloin kävisivät toteen kirjoitukset?”

”Kirjoitusten mukaan näin pitää tapahtuman.”

Sanon sen tältä paikalta näin:

Jeesuksen tahto oli tämä: hän ei tahtonut väistyä Isän tahdon toteuttamisesta – hän tiesi miksi oli maailmaamme tullut – ja kiusattunakin hän tahtoi antaa henkensä tämän maailman pelastuksen puolesta.

PITKÄPERJANTAIN julistus koko maailmalle on tämä:

Tänään tuli lunastus!

Kristus meni oman verensä kautta kaikkein pyhimpään.

Hänen verensä vuosi meidän syntiemme sovitukseksi.

Ette ole lunastetut hopealla ettekä kullalla, vaan Kristuksen kalliilla verellä.

Meidän syntimme on otettu pois.

Katso Jumalan Karitsaa, joka otti pois maailman synnin!

”Nyt hän on yhden ainoan kerran maailman aikojen lopulla ilmestynyt, poistaakseen synnin uhraamalla itsensä.”

”Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme.”

ME elämme Jumalan lapsen elämää siksi, että tänä päivänä olemme tulleet lunastetuiksi, että meidän syntimme ovat sovitetut, että meidän velkamme on maksettu.

Totisesti tämä päivä on meille suurin ilon päivä!

Onko sinulle tämä päivä suurin?

Tänään Jumala kutsuu sinua evankeliumin kautta.

Jospa tästä päivästä tulisi sinun elämäsi suurin päivä.

Olet vanhurskas.

Olet puhdas.

Herra Jeesus Kristus on sinun syyttömyytesi.

Tänä päivänä kaksi tuhatta vuotta sitten sinä olit hänessä.

Tänään – juuri tänään! – elävä Jeesus Kristus, Herra ja Vapahtaja, on sinussa.

(Saarnattu Helsingissä pitkäperjantaina 1934.)

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (0)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *