Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 1.4.2023

Sotilastarkkailijat varoittavat välittömästä konfliktin vaarasta Vuoristo-Karabahissa

(Lähde: The Armenia Weekly 22.03.2023)

Viime viikolla tuli kuluneeksi sata päivää Azerbaidžanin tukeman armenialaisten asuttaman Vuoristo-Karabahin eli armenialaisittain Artsakhin saarrosta. Molemmin puolin on esitetty syytöksiä tulitauon rikkomisesta ja sotilastarkkailijat pitävät välitöntä konfliktin eskaloitumista mahdollisena.

Viime viikolla armenialaissotilas kuoli azerbaidžanilaissotilaiden tulituksessa, kertoo Armenian puolustusministeriö. Maaliskuun 21. päivä kaksi venäläistä rauhanturvaajaa loukkaantui azerbaidžanilaisten tulituksessa. Kuun alussa puolestaan ainakin kaksi azerbaidžanilaissotilasta sai surmansa kahakassa armenialaisten kanssa, jossa kuoli kolme armenialaispoliisia.

Azerbaidžanin joukot valloittivat vuoden 2020 lyhyessä konfliktissa huomattavia osia Vuoristo-Karabahin alueesta. Alue kuuluu virallisesti Azerbaidžaniin, mutta on todellisuudessa armenialaisten hallinnassa. Konflikti päättyi maiden väliseen tulitaukoon vuonna 2020 ja tätä valvoi Venäjä. Viime vuoden lopussa Azerbaidžanin tukemat kansalaisryhmät katkaisivat Vuoristo-Karabahiin vievät tiet, mikä on aiheuttanut alueella pulaa muun muassa energiasta, ruoasta ja päivittäistavaroista.

Turkin presidentti Erdoganin hallinto liittoutuu kahden naisten oikeuksien kaventamista ajavan puolueen kanssa

(Lähde: Al-Monitor 27.03.2023)

Turkissa kaksi islamistista puoluetta on solminut vaaliliiton presidentti Recep Taiyyip Erdoganin Oikeus ja kehitys -puolueen (AKP) kanssa. Puolueet, Uusi hyvinvointi puolue (YRP) ja Huda-puolue ilmoittivat liittoutuvansa johtavan AKP:n kanssa toukokuun presidentin ja parlamenttivaaleissa.

Vastineeksi tuestaan YRP ja Huda ovat ilmoittaneet vaativansa naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan kieltävän lain kumoamista. YRP mainitsee 30 kohtaa sisältävässä listassaan myös sukupuolivähemmistöjen yhdistysten sulkemista.

Presidentti Erdoganin AKP puolueen naisedustajat ovat protestoineet islamistipuolueiden ottamista mukaan vaaliliittoon ja niiden vaatimuksiin suostumista vastaan. Niiden vaatimusten on katsottu kaventavan erityisesti naisten asemaa ja heikentävän perhepiirissä väkivaltaa kokevien naisten mahdollisuuksia saada turvaa.

Toisen Erdogania tukevan puolueen, Hudan, juuret johtavat kurdilaiseen Hizbollah-puolueeseen, joka on Iranin tukeman ja tunnetumman libanonilaisen Hizbollah-puolueen sisarpuolue.

Nashvillen kouluampuminen herättää syvää surua paikallisessa seurakunnassa

(Lähteet: Christianity Today 27.03.2023, CBN News 29.03.2023)

Maanantaina 27.3 Yhdysvaltain Nashvillessa sattui maan 130. joukkoampuminen tänä vuonna. Ampuminen tapahtui kristillisessä koulussa, jota ylläpitää yhdysvaltalainen teologialtaan konservatiivinen Amerikan presbyteerikirkko.

Ampumisessa kuoli kuusi ihmistä, kolme koulun oppilasta ja kolme aikuista. Oppilaat olivat kaikki 9-vuotiaita ja eräs heistä oli paikallisen presbyteeriseurakunnan kirkkoherran tytär. Kuolleet aikuiset olivat kaikki koulun henkilökuntaa: koulunjohtaja, sijaisopettaja ja talonmies. Ammuskelu on aiheuttanut suuren surun paikallisessa seurakunnassa.

Poliisi on tunnistanut ampujaksi 28-vuotiaan naisopiskelijan Audrey Halen. Poliisin mukaan hän oli nuoruudessaan opiskellut koulussa jonkin aikaa. Ampuja ei myöskään valikoinut uhrejaan, vaan tulitti sattumanvaraisesti. Poliisin mukaan hän kuitenkin oli suunnitellut iskevänsä juuri tätä koulua ja kirkkoa vastaan. Halen motiivi on uutisten mukaan jäänyt vielä epäselväksi. Poliisi on tosin kertonut hänen olleen itsetuhoinen ja kantaneen kaunaa koulua vastaan. Rikosrekisteriä hänellä ei aiemmin ollut. Ampuja kuoli poliisin luodeista saamiinsa vammoihin pidätystilanteessa.

Nasvillen kouluampumisen uutisointi

(Lähde: Get Religion 29.03.2023)

Kouluampujilla on yleensä teollensa motiivi. Näin näyttää olevan myös 27.3. Nashvillessä kuusi henkilöä surmanneella Audrey Halella. Erikoista tässä tapauksessa on kuitenkin, että media näyttää vaikenevan teon motiiveista. Uutisten taustoja analysoiva GetReligion sivusto huomauttaa, että ampuja kertoo juuri ennen ampumista tekstiviestillä, että hänen tekojensa motiivista on runsaasti aineistoa ja sen tulisi olla kaikille selvä. Ampuminen tapahtui kristillisessä koulussa. Ampuja oli nainen, joka oli alkanut nimittää itseään mieheksi. Ampuja kertoo jättäneensä jälkeensä julistuksen motiiveistaan. Mitään näistä seikoista ei ole mainittu maallisen lehdistön uutisissa.

Aluksi media kertoi ampujan olleen nainen. Myöhemmin tämäkin yksityiskohta poistui uutisista. Paikallisen poliisin mukaan ampuminen oli tarkkaan suunniteltu ja kohteita oli useampiakin, mutta koulu valikoitui helpoimmaksi kohteeksi. Ampujan tähtäimessä olivat kristillistä uskoa edustavat kohteet. Ampumisen motivaationa näyttää hänen sosiaaliseen mediaan jättämiensä viestien perusteella olleen kristillinen opetus kahdesta sukupuolesta ja ampujan omaksuma ideologia, jonka myötä hän oli alkanut kokea olevansa mies naisen ruumiissa.

Nähtäväksi jää julkaistaanko ampujan manifesti jossain vaiheessa ja uutisoidaanko tapausta kristinuskon vastaisena hyökkäyksenä kuvan tarkentuessa.

Nepalin evankelisten kristittyjen ongelma on hautausmaiden puute

(Lähde: Christianity Today 28.03.2023)

Nepalissa Katmandun laaksossa asuvilla kristityillä on ongelmanaan hautausmaiden puute. Samassa laaksossa sijaitsevat maan kolme suurinta kaupunkia eikä kristityille ole varattu yhtäkään hautausmaata. Maan kristittyjen määräksi arvioidaan yli 100 000 ihmistä.

Nepalin valtauskonto on hindulaisuus ja hindujen vallitseva tapa on tuhkata kuolleensa. Maan muslimiväestöllä taas on hautausmaansa moskeijoidensa yhteydessä. Kristityt tahtoisivat haudata kuolleensa, mutta tällä hetkellä vain tuhkaaminen on mahdollista. Sama ongelma hautausmaiden puutteesta on myös Nepalin alkuperäisuskontoja harjoittavilla kirateilla, joita on noin 3 % väestöstä.

Evankeliset kristityt ovat haudanneet kuolleitaan myös metsiin ennen kuin se kiellettiin Nepalissa. Evankeliset eivät kuitenkaan tahdo tuhkata vainajia, vaan toivovat voivansa haudata heidät varhaisten kristittyjen tavoin. Roomalaiskatoliset taas ovat päätyneet tuhkaamaan vainajat ja säilyttämään tuhkia kirkon yhteydessä olevassa kolumbaariossa eli uurnien säilytyspaikassa. Ongelma on suurin Katmandun laaksossa, jossa asuu paljon ihmisiä ja maata on vähän. Muualla Nepalissa kristityille on paikoin osoitettu hautapaikkoja.

Maailman laajin äänentoistojärjestelmä asennettu moskeijaan Mekassa

(Lähde: Islamic Information 28.02.2023)

Mekan suurmoskeija sai äänentoistojärjestelmän, jossa on 7 500 kaiutinta, jotka on levitetty moskeijan saliin, käytäville ja ympäröiville kaduille. Suurmoskeijan äänentoistojärjestelmä suunniteltiin nimenomaan rukouskutsun esittämistä varten, jotta kutsu rukoilemaan kuultaisiin selvästi moskeijassa, sisäpihoilla ja jopa ympäröivillä teillä.

Saudi-Arabian hallituksen kerrottiin palkanneen yli 120 ääniasiantuntijaa asentamaan ja hienosäätämään moskeijan äänijärjestelmää. Asiantuntijat tulivat eri maista ja eri taustoista, ja kukin heistä toi oman asiantuntemuksensa varmistaakseen, että moskeijaympäristössä käytettävä äänentoistojärjestelmä toimii optimaalisesti ottaen huomioon huoneen akustiset ja arkkitehtoniset ominaisuudet. Asiantuntijaryhmä varmistaa, että mikrofonit, kaiuttimet ja siirtojärjestelmät toimivat oikein, jotta ääni saadaan lähetettyä korkealaatuisena.

Äänentoistojärjestelmien koordinointiin käytetään kahta valvomoa, jotka koostuvat yhdestä päähuoneesta ja yhdestä lisäkeskuksesta. Myös vara-äänijärjestelmä voi toimia, jos pää-äänijärjestelmä ei toimi. Sen tarkoituksena on varmistaa, että rukoilijat voivat suorittaa rukouksensa keskeytyksettä.

Mekan suurmoskeija on maailman suurin moskeija. Käynnissä olevan laajennushankkeen tavoitteena on kasvattaa sen koko yli puoleen miljoonaan neliömetriin.