Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 1.6.2024

Muslimit jatkavat jihadia, kunnes islam voittaa, sanoo Egyptiläinen parlamentaarikko

(Lähde: MEMRI 28.05.2024)

Ylimielinen länsi ei ymmärrä, että muslimit jatkavat jihadia, kunnes Allah on voittanut, koska se on heidän velvollisuutensa Koraanin mukaan. Näin kirjoittaa kolumnissaan Suleiman Saleh, entinen Egyptin parlamentin jäsen.

Muslim Suleiman Saleh kirjoitti Qatarin Al-Sharq -päivälehdessä, että muslimit jatkavat jihadiaan lujana, vaikka se kestäisi kuinka kauan, sillä he ymmärtävät, että tämä on vain koettelemus ja päättyy voittoon. Saleh korosti myös, että Palestiinan islamilainen vastarinta – nimittäin Hamas – on osoittanut, että usko on länsimaisia aseita voimakkaampi, kun se on käynyt jihadia rajallisin keinoin.

On monia merkkejä siitä, että länsimaiden nuori sukupolvi on alkanut etsiä uutta tietä. Lännen kulttuuri-imperialismi liittyy aikakauteen, jolloin länsimaat käyttivät kaikkia kehittyneitä aseita kansojen tuhoamiseen, niiden resurssien varastamiseen ja niiden tuomitsemiseen heikkouteen, jälkeenjääneisyyteen ja alistamiseen. Tämä vaihe on päättymässä, kun Gazan islamilainen vastarinta onnistui selviytymään ja jatkoi aggression vastustamista yksinkertaisilla aseillaan.

Kolumnissaan Saleh muistuttaa, että muslimilla ei ole toivoa päästä paratiisiin, jos musimit eivät taistele islamin nousemiseksi valtaan. Tämä koe on vaikea ja kova niille, jotka menettävät rakkaitaan joka päivä, mutta he uskovat, että heidän rakkaansa pääsevät Paratiisiin, koska Allah on heihin tyytyväinen.

Gazasta palattuaan kurdilääkäri sanoo Hamasin johtajien hakeutuneen sairaaloihin suojaan

(Lähde: Rudaw News 29.05.2024)

Kurdilääkäri, joka vietti viikkoja hoitamalla haavoittuneita kahdessa eri sairaalassa sodan runtelemassa Gazassa, sanoi tiistaina, että ihmisiä vaivaa nälkä ja he tarvitsevat kipeästi ”kulauksen vettä”, ja lisäsi, että Hamasin johtajat suojautuvat sairaaloihin.

Uuteen kotimaahansa Tanskaan palannut tohtori Baxtiyar Baram sanoi, että Gazan asukkaat ovat ”uupuneita” ja tarvitsevat kipeästi humanitaarista apua. Tohtori Baram työskentelee norjalaisen NORWAC-yhdistyksen kautta. Hän oli palvellut Kamal Adwanin sairaalassa ja Al-Awdan sairaalassa Gazan kaistan pohjoisosassa. Kirurgina hänen tehtävänään oli hoitaa haavoittuneita lapsia.

Tohtori Baram sanoi olevansa silminnäkijä sille, että Hamasin johtajat käyttävät suojapaikkanaan sairaaloita.  “Olen nähnyt omin silmin, että sairaaloita on käytetty Hamasin johtajien piilottamiseen”, Baram sanoi. ”Kyllä, kyllä, näimme heidät ja jopa puhuimme heidän kanssaan, mukaan lukien yksi Hamasin perustajista, Munir Albursh.”

Hän sanoi, että Hamas ei nauti kannatusta Gazan asukkaiden keskuudessa ja uskoo, että vain 10 prosenttia väestöstä seuraa heitä.

Kurdilääkäri sanoi puheessaan, että Gazassa on mafiaryhmiä, jotka varastavat ulkomailta lähetettyä apua ja avustuksia ja myyvät niitä sitten korkeaan hintaan mustassa pörssissä. Kurdilääkäri lisäsi, että he tulivat Gazaan Israelin luvalla ja että he olivat neljän viikon mittaisen ohjelman aikana majoittuneet kahteen sairaalaan.

Kalifaatin mielenosoitukset Hampurissa

(Lähde: Deutsche Welle 11.05.2024)

Suhteellisen uusi järjestö Muslim Interactive on järkyttänyt yleisöä kalifaatin perustamista koskevilla kehotuksillaan. Arviolta noin 1 000 ihmistä kokoontui Hampurin suositulle Steindamm-kadulle huhtikuun lopulla. Osa mielenosoittajista huusi ”Jumala on suuri” ja piteli kylttejä, joissa luki ”kalifaatti on ratkaisu”.

Julkinen paheksunta seurasi nopeasti, ja monet vaativat järjestön kieltämistä. Kyseessä on ryhmä, joka organisoituu sosiaalisen median, kuten TikTokin, kautta.

Saksan tiedusteluviranomaiset ovat tarkkailleet ryhmää ja luokittelevat sen äärijärjestöksi. Ryhmä vaatii maailmanlaajuista kalifaattia ja torjuu Saksan perustuslaissa vahvistetun demokraattisen järjestyksen.

”Kyseessä on aidosti poliittinen ohjelma, joka perustuu islamiin ja shariaan”, Konrad Adenauer -säätiön yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden osaston johtaja Andreas Jacobs sanoi. ”Hienovaraisesti sanottuna kyseessä on vallankumouksellinen poliittinen liike, joka pyrkii vallitsevan järjestyksen perustavanlaatuiseen mullistamiseen, ei vain muslimimaailmassa vaan koko maailmassa.”

Ryhmä tarttuu usein ajankohtaisiin keskusteluihin, kuten Kiinan harjoittamaan uiguuriväestön painostukseen, Koraanin polttamiseen Ruotsissa tai mahdollisuuteen kieltää Saksassa päähuivin julkinen käyttö. Samalla se esittää muslimit vähemmistönä, jota syrjitään ja joka on syrjäytynyt yhteiskunnasta.

Iran vannoo jatkavansa tukeaan liittolaisilleen Lähi-idän sijaiskonflikteissa presidentin kuolemasta huolimatta

(Lähde: Al-Monitor 25.05.2024)

Iranin presidentti Ebrahim Raisi sai surmansa helikopterionnettomuudessa 19. toukokuussa. Kuolleen presidentin hautajaiset järjestettiin Teheranissa ja hautajaisrukouksia johti Iranin ylin uskonnollinen johtaja, ajatollah Ali Khemenei. Iranin islamilaisen tasavallan ulkopolitiikan ei kuitenkaan arvioida muuttuvan. Osoittaakseen uskollisuuttaan liittolaisilleen ja maan tiedotusvälineet kertoivatkin maan armeijan korkeimpien upseerien ja Islamilaisten vallankumouskaartin komentajan tavanneen maan liittolaisia.

Lähi-idän monissa konflikteissa Iran on tukenut šiialaista osapuolta. Iranin valtionuskonto on šiialainen islam, mutta maailman muslimeista vain 10–20 % on šiioja. Esimerkiksi Syyriassa Iran on tukenut presidentti Assadin šiialaista hallintoa, Libanonissa šiialaisislamilaista Hizbollah-järjestöä, jolla on sekä poliittinen että sotilaallinen siipi, ja Jemenin sisällissodassa niin ikään šiialaisia huthi-kapinallisia.

Nyt Iranin ylimmät upseerit ovat tavanneet näiden järjestöjen johtajia. Lisäksi Iran on tukenut aktiivisesti sunnalaisislamistista, Israelia vastaan taistelevaa Hamasia.  Myös Hamasin korkeita johtajia oli tapaamisessa Iranin johtajien kanssa. Näin Iran tahtonee osoittaa uskollisuuttaan liittolaisinaan pitämiään ryhmittymiä kohtaan.

Ekumeenisen patriarkan mukaan ortodokseilla ei ole yhteistä näkemystä ihmisoikeuksista

(Lähde: Orthodox Times 27.05.2024)

Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos  I on todennut ekumeenisen patriarkaatin järjestämässä konferenssissa, ettei ortodoksisessa maailmassa ole yhteistä tai jaettua näkemystä ihmisoikeuksista.

Patriarkan mukaan kirkko on kutsuttu haastamaan nykymaailmaa positiivisella, Jumalan inspiroimalla sanomalla aikana, joka haastaa perinteisiä arvoja ja ihmisen pyhyyttä. Hänen mukaansa esimerkiksi uskonnonvapaudella on kirkon näkökulmasta aina myös tuonpuoleinen, hengellinen ulottuvuus, jota ilman ei voida perustella ihmisen absoluuttista arvoa.

Lisäksi Bartolomeos huomautti, että ei-länsimaisissa ja ei-kristillisissä kulttuureissa ihmisoikeuksien konsepti joutuu usein haastetuksi ja varoitti, ettei ihmisoikeuksia saa käyttää vain läntisten arvojen levittämiseen tai ”Troijan hevosena” läntisen kulttuurin tai sekulaarien länsimaisten arvojen uudelleen tulkintana. Tästä syystä patriarkka katsoo, ettei ortodoksisessa maailmassa voi vallita yhtenäistä käsitystä etenkään sekulaarin läntisen kulttuurin jatkuvasti uudelleen määrittelemistä ihmisoikeuksista.

Bangladeshin pääministeri väittää suunnitteilla olevan kristillisen valtion perustaminen

(Lähde: CA News 27.05.2024)

Kristilliset järjestöt ovat ilmaisseet hämmästyksensä ja järkyttyneisyytensä sen jälkeen, kun Bangladeshin pääministeri Sheikh Hasina syytti kristittyjä siitä, että he suunnittelevat oman ”kristillisen valtion” luomista ottamalla osia Bangladeshista ja Myanmarista.

Bangladeshin katolinen piispainkokous ja eri kirkkokuntien yhteistyöorganisaatio antoivat asiasta lausunnon. Nykyisessä globalisoituneessa ja maallistuneessa maailmassa ajatus ”kristillisestä valtiosta” on absurdi, sanottiin lausunnossa. Kristityt eivät tue eivätkä hyväksy väitettyä salaliittoa.

Reaktio tuli sen jälkeen, kun Hasina esitti huomautukset johtaessaan puolueen kokousta 23. toukokuuta. Hasinan huomautukset herättivät poliittisten ja turvallisuusanalyytikkojen hämmästyksen, ja joidenkin mielestä on edelleen epäselvää, miksi pääministeri teki tällaisia huomautuksia juuri nyt.

Myanmarin kristillis-enemmistöiset etniset ryhmät taistelevat itsehallinnon, demokratian ja oikeuksien puolesta eivätkä ”kristityn valtion” puolesta. Intian osavaltioissa, kuten Manipurissa ja Nagalandissa, kristittyjen etniset ryhmät vaativat laillisia oikeuksia, mutta kristittyjen olisi mahdotonta perustaa uskontoon perustuvaa valtioita, toteavat kirkkojen johtajat.