Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 19.11.2022

Raportti paljastaa: kristittyjä vastaan tehtyjen viharikosten määrä Euroopassa on lisääntynyt

(Lähde: Catholic News Agency 15.11.2022)

Wienissä sijaitsevan OIDAC:n (Observatory for the Intolerance and Discrimination Against Christians, suom. “Kristittyihin kohdistuvan suvaitsemattomuuden ja syrjinnän vastainen tutkimuskeskus) raportin mukaan vuonna 2021 Euroopassa tehtiin yli 500 viharikosta kristittyjä kohtaan. Tapauksista suurin osa (noin 300) oli vandalismia, häpäisyä ja omaisuuden vahingoittamista, mutta myös noin 80 tapausta, jossa varastettiin esimerkiksi kirkkojen pyhiä esineitä tai ehtoollisleipiä.

Vakavampia tapauksia edustavat 60 tuhopolttoa tai niiden yritystä sekä 14 pahoinpitelyä ja neljä henkirikosta, joissa uhrin uskonnollisen vakaumuksen on arveltu olleen ainakin yksi henkirikoksen motiivi. Esimerkiksi julkisia roomalaiskatolisia kulkueita vastaan ovat hyökänneet sekä islamilaiset että vasemmistolaiset ääriryhmät.

Tutkimuskeskuksen mukaan ongelma on, ettei uskoaan harjoittaviin kristittyihin kohdistuvia rikoksia tunnisteta eikä tunnusteta viharikoksiksi, koska vedotaan siihen, ettei enemmistö voi olla viharikoksen kohteena. Kulttuurikristillisyys onkin Euroopassa vielä enemmistö, mutta uskoaan harjoittavat kristityt ovat monissa maissa vähemmistönä.

Monet poliitikot myös stereotypisoivat kristittyjä ja kristillisiä tahoja on epämääräisesti muotoiltujen vihapuhelakien takia suljettu vaikkapa keskustelupalstoilta, koska he ovat ilmaisseet vastustavansa esimerkiksi sukupuoli-ideologiaa. Ironisen tilanteesta tekee se, että samoilla foorumeilla kristittyihin kohdistuvaan vihapuheeseen ei puututa.

Mosulissa katedraalin kellot soivat ensi kerran ISIS:in miehityksen jälkeen

(Lähde: Catholic News Agency 15.11.2022)

Mosulissa Pyhän Paavalin kaldealaiskatolisen kirkon kellot soivat ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen sunnuntaina 13.11. Paikallinen muslimiperhe oli pitänyt kellot piilossa, kun ääri-islamilainen ISIS valtasi kaupungin ja piti sitä hallussaan.

Arkkipiispa Najib Mikhail soitti kelloja kutsuen kristittyjä symbolisesti yhteen viettämään liturgiaa. Arkkipiispa toivoi kellon soiton olevan kutsu yhteyteen ja väkivallan ja sodan lopettamiseen. Hän myös toivoi, että kaupungista paenneet alkuperäiset asukkaat palaisivat takaisin koteihinsa ja voisivat elää turvassa ja vakaissa oloissa kotikaupungissaan.

Viime vuonna paavi Franciscus teki vierailun Irakiin ja hän vieraili myös Mosulin ja sen ympäristön tuhotuissa ja vaurioituneissa kirkoissa, jotka olivat kärsineet ISIS:in ”kalifaatin” hallitessa aluetta.

Kaldealaiskatoliset ovat hyvin vanha kirkkokunta. Yli puolet Irakin kristityistä kuuluu tähän kirkkokuntaan.

Etiopiassa sodan osapuolet sopivat humanitaarisen avun päästämisestä Tigrayhin.

(Lähde: Al-Jazeera 12.11.2022)

Etiopian hallitus ja Tigrayn aluetta hallussaan pitävä Tigrayn kansan vapautusrintama ovat sopineet humanitaarisen avun päästämisestä sodasta kärsineeseen Tigrayn osavaltioon ja sen lähialueille. Jo kymmenen päivää aiemmin konfliktin osapuolet sopivat vihollisuuksien lopettamisesta ja julman kaksi vuotta kestäneen konfliktin päättämisestä.

Sopimuksen humanitaarisen avun päästämisestä sodasta pahimmin kärsineille alueille allekirjoittivat Etiopian armeijan komentaja Berhanu Jula ja Tigrayn kapinallisjoukkojen komentaja Tadesse Werede.

Neuvotteluja välittäneen Afrikan Unionin edustajan Olusegun Obasanjon mukaan sopimuksella tulee olemaan välitön vaikutus. Etiopian hallituksen edustajien mukaan hallituksen joukkojen hallussaan pitämille alueille apua olisi tulossa jo ennen sopimuksen voimaan astumista. Etiopian armeija kontrolloi oman ilmoituksensa mukaan 70 % Tigraysta, minkä kapinalliset kiistävät. Tigaryn kapinallisten mukaan alueelle ei ole saatu humanitaarista apua elokuun jälkeen.

Ääri-islamistit tappavat 21 kristittyä Mosambikissa

(Lähde: CBN News 11.11.2022)

Ääri-islamistit ovat tappaneet Mosambikissa ainakin 21 kristittyä, hyökänneet kirkkoihin, polttaneet taloja ja ajaneet satoja ihmisiä kodeistaan. Ääri-islamistiset ryhmät ovat ryöstäneet ja hävittäneet Pohjois-Mosambikin Cabo Delgadon maakuntaa tämän vuoden syyskuun alusta alkaen.

Paikallinen islamistiryhmä Ahlu Sunnah wa-Jama’ (suom. ”Sunnan ja moskeijan väki”) on ilmoittanut surmanneensa ainakin 20 kristittyä 3.–20. lokakuuta. Syyskuun aikana ryhmä tappoi myös kahdeksan kristittyä ja poltti samassa hyökkäyksessä kirkon. Ryhmää on paikallisesti kutsuttu nimellä al-Shabab, mutta se ei ole sidoksissa Somaliassa vaikuttavaan samannimiseen islamistiryhmään.

Vuodesta 2018 alkaen ainakin 800 000 ihmistä on lähtenyt kodeistaan Mosambikin pohjoisosista. Tuolloin islamistiryhmän väkivalta alueella alkoi kiihtyä. Mosambik on yksi maailman köyhimpiä maita.

Anglikaanipiispa varoittaa, että kristittyjä uhkaa Nigeriassa hidas kansanmurha

(Lähde: Premier Christian News 11.11.2022)

Canterburyn arkkipiispa Justin Welby viittasi twiitissään Nigerian anglikaanikirkon arkkipiispan puheeseen, jossa hän varoitti sikäläisten kristittyjen ja niiden tilanteesta, joita vainotaan uskonsa vuoksi.

Arkkipiispa Henry Ndukuba sanoi G20-maiden uskonnollisten johtajien kansainvälisessä huippukokouksessa pitämässään puheessa, että hyvin organisoidut ja hyvin rahoitetut ääriryhmät ovat tappaneet tuhansia ihmisiä. Piispa Henryn mukaan yli 150 kylää on ryöstetty ja tuhansia on siepattu seksiä ja lunnaita varten.

Christian Solidarity Worldwide -järjestö toteaa, että tilanne ei muutu, elleivät viranomaiset myönnä, että väkivalta on ”uskonnollisesti motivoitua”.  Asiaan liittyy muitakin monimutkaisia kysymyksiä, kuten ilmastonmuutos ja luonnonvarat, mutta tärkein tekijä on uskonto. Ja ennen kuin se tunnustetaan, tilannetta ei voida käsitellä. Hyökkäyksiä tapahtuu, ja viranomaiset katselevat sivusta eivätkä puutu asiaan. Tilanne on äärimmäisen vakava.

Tuoreen raportin mukaan ainakin 4 000 kristittyä on tapettu ja ainakin 2 315 ihmistä on siepattu islamististen jihadistien toimesta tänä vuonna Nigeriassa.

Israelin uskonnollisin ja oikeistolaisin parlamentti aloittaa toimintansa

(Lähde: Al Monitor 16.11.2022)

Israelin historian 25. parlamentti on valittu. Knessetissä on enemmän äärioikeistolaisia lainsäätäjiä, enemmän ultraortodokseja, vähemmän naisia ja vähemmän arabeja. Israelin politiikan kääntyminen oikealle näkyi erityisen selvästi eilen, kun uusi Knesset vannoi virkavalansa. Lähes kolmannes sen jäsenistä on ortodoksijuutalaisia. Suurin osa heistä kuuluu hallituspuolueisiin.

Oppositio on monipuolisempi. Siihen kuuluu vasemmisto- ja keskustapuolueita sekä kaksi arabipuoluetta. Suurin osa Knessetiin valituista 29 naisesta kuuluu oppositioon. Valtaosa hallitukselle ja turvallisuuskabinetille varatuilla paikoilla istuvista on miehiä, sillä kahdessa ultraortodoksipuolueessa ei ole lainkaan naisia.

Israelissa on järjestetty viisi vaalia sen jälkeen, kun poliittinen kriisi alkoi neljä vuotta sitten. Pääministeri Benjamin Netanjahu syrjäytettiin, mutta hän onnistui tekemään merkittävän paluun. Hän vannoo pian kuudennen kerran pääministerin virkavalansa. Netanjahun uuden hallituksen 64-paikkainen enemmistö takaa sille sellaista vakautta, jota maa ei ole nähnyt vuosiin. Tämä on hyvä uutinen.

Presidentti Isaac Herzog sanoi puheessaan Knessetissä: ”Israelin kansalaiset ovat nykyään ylpeitä maastaan, joka tänä vuonna juhlii 75-vuotista itsenäisyyttään, ja he uskovat sen asian oikeudenmukaisuuteen, mutta samalla, totta puhuen, he ovat uupuneita sisäisistä kiistoista ja niiden seurauksista.”