Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 21.1.2023

Lapsiavioliitot Egyptissä

(Lähde: Al-Monitor 16.01.2023)

Lapsiavioliitoista on käyty julkista keskustelua Egyptissä sen jälkeen, kun kaksi lasta kihlattiin Pohjois-Egyptissä. Tyttö oli 10-vuotias ja poika 12-vuotias. Kihlauksesta uutisoitiin kuvien kanssa joulukuussa. Perhe selitti, että kihlaus oli osa ”perinnettä”, jonka tarkoituksena oli yhdistää kaksi sukua, ja vakuuttivat että häät pidettäisiin vasta kun kihlapari saavuttaisi täysi-ikäisyyden.

Egyptin tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 lähes 5 prosenttia 15-17-vuotiaista tytöistä oli naimisissa. Vuonna 2018 Egypti asetti lailliseksi avioitumisikärajaksi 18 vuotta, mutta lapsiavioliittoja kriminalisoivia lakeja ei vielä ole. Viime keväänä laadittiin asiasta lakiluonnos, joka on nyt parlamentin käsiteltävänä. Asiaa on viivyttänyt lausunnon saaminen Al-Azarin yliopiston islamin oppineilta. Heidän on vielä määriteltävä, missä määrin ehdotus on sopusoinnussa islamilaisen sharia-lain kanssa.

Tuoreimpien tilastojen mukaan Egyptissä kirjattiin yli 100 000 alaikäisten avioliittosopimusta.

Lapsiavioliitot ovat tapoihin ja taloudellisiin tarpeisiin eikä lakeihin liittyvä asia. Ilmiö liittyy maaseutuyhteisöjen tapoihin, koska siellä ihmiset uskovat, että tyttöjen pitäisi mennä nuorena naimisiin, jotta heidän arvonsa säilyisi suojattuna. Lisäksi lasten naittaminen helpottaa isän taloudellista ja sosiaalista taakkaa ja lisää samalla perheen sukulinjaa, koska useimmissa tapauksissa avioliitto solmitaan saman suvun jäsenten kesken.

’Passion of the Christ’ -elokuvan jatko-osan kuvaukset alkavat tänä keväänä

(Lähde: Christian Today 12.01.2023)

Mel Gibson ohjasi Jeesuksen ristin kärsimyksiä kuvaavan elokuvan Passion of Christ vuonna 2004. Elokuva oli monin tavoin suuri menestys ja levisi länsimaiden lisäksi kaikilla mantereilla, mukaan lukien myös muslimimaat.

Taloudellisesti elokuva ei saanut alan tukea, mutta tuotti maailmanlaajuisesti huikeat 612 miljoonaa dollaria vain 30 miljoonan dollarin tuotantobudjetilla. Vaikka se sai kolme Oscar-ehdokkuutta Oscar-gaalassa, se ei voittanut yhtään palkintoa.

Nyt kuvattava elokuva kuvaa Kristuksen ristiinnaulitsemista välittömästi seuraavia päiviä. Elokuvan nimi on ”Ylösnousemus”. Jeesuksen hahmoa näyttelee jälleen sama näyttelijä Jim Caviezel. Jim Caviezel joutui ensimmäisen Jeesus-roolinsa tähden Hollywoodissa mustalle listalle ja on ollut vailla työtä. Hän on vakaumuksellinen kristitty ja hyvin innostunut tulevasta elokuvasta. ”Se tulee olemaan historian suurin elokuva”, sanoo Jim Caviezel.

Mel Gibson on työskennellyt elokuvan parissa jo useita vuosia. Käsikirjoituksesta on useita luonnoksia.

Maailman vanhin ihminen, sisar Andre on kuollut 118 vuoden iässä

(Lähde: Al-Jazeera 18.01.2023)

Maailman vanhin iältään varmasti tunnettu ihminen, sisar Andre on kuollut keskiviikkona 18.1. 118 vuoden iässä Ranskassa Toulonissa. Sisar Andre on siviilinimeltään Lucile Randon, hän otti nimekseen sisar Andre mennessään luostariin nunnaksi vuonna 1944. Hän oli syntynyt Ranskassa 4. maaliskuuta 1907. Hän kuoli rauhallisesti nukkuessaan.

Iältään varmistetuista ihmisistä vanhin tunnettu on sisar Andren kuoltua yhdysvaltalainen Maria Branyas Morera, joka tosin tällä hetkellä asuu Espanjassa. Ainakin kahdeksan tunnettua maailman vanhinta ihmistä ovat kaikki naisia. Kahdeksasta maailman vanhimmasta ihmisestä kolme on yhdysvaltalaisia ja neljä japanilaisia.

Keskiviikkona 18.1. menehtyneen sisar Andren tavoin maailman vanhimmaksi elänyt tunnettu henkilö, vuonna 1997 kuollut Jeanne Calmet oli ranskalainen nainen.

Kreikan ortodoksisen kirkon johtaja siunasi entisen kuningas Konstantinoksen haudan lepoon

(Lähde: Orthodox Times 16.01.2023)

Kreikan entisen kuninkaan, 82-vuotiaana kuolleen Konstantinos II:n hautajaiset järjestettiin Ateenassa maanantaina 16.1. Kuningas Konstantinos II hallitsi Kreikkaa vuodesta 1964 vuoteen 1973, jolloin maa muuttui sotilasjuntan johdolla kansanäänestyksellä tasavallaksi. Hän oli Kreikan viimeinen kuningas.

Kuninkaan hautajaispalveluksen toimitti Kreikan autokefaalisen kirkon johtaja, Ateenan ja koko Kreikan arkkipiispa Hieronymos yhdessä papiston kanssa. Hautajaisjuhlallisuudet toimitettiin Ateenan metropoliitan kirkossa.

Lähiomaisena oli Konstantinoksen poika, prinssi Paulos sekä hänen leskensä, kuningatar Anne-Marie. Hautajaisiin osallistui monia nykyisiä ja entisiä kuninkaallisia ympäri Eurooppaa, muun muassa Ruotsin kuningas Kaarle XVI ja Espanjan kuningasperhe. Nykyisen kuninkaan Felipe VI:n äiti, kuningataräiti Sofia on Konstantinoksen sisar.

Kuningas Konstantinos tunnettiin diktatuurin vastustamisesta. Hän oli myös purjehduksen Olympia-mitalisti.

Tunisia vangitsee naisten jihadistisen ryhmän

(Lähde: Al-Monitor 12.01.2023)

Tunisian viranomaiset ovat vanginneet pelkistä naisista koostuneen jihadistisen ryhmittymän. Vangittuja oli yhdeksän ja heidät tuomittiin vaihtelevan pituisiin vankeusrangaistuksiin kolmesta 25 vuoteen saakka. Tuomiot tulivat terrorismista ja entisen sisäministerin murhan suunnittelusta.

Tapaus juontaa vuoteen 2016, jolloin naisten jihadistiryhmä suunnitteli murhaavansa entisen sisäministerin Hedi Madjoubin tämän vieraillessa vanhempiensa luona.

Tunisia on ollut pääsääntöisesti melko vakaa ja rauhallinen maa, jossa arvioiden mukaan hallituksen terrorisminvastainen toiminta on ollut ehkäisevää ja tehokasta. Arvioiden mukaan maassa on terroristisia ryhmittymiä, jotka eivät kuitenkaan kykene tekemään toimivia operaatioita.

Arabikevät vuonna 2011 syrjäytti maata itsevaltaisesti hallinneen presidentti Zine El-Abidine Ben Alin. Vuonna 2019 valittiin presidentiksi erityisesti nuorisoon vedonnut Kais Saied. Vuonna 2021 presidentti erotti parlamentin ja pääministerin ja sääti kansanäänestyksellä heinäkuussa 2022 perustuslain, joka takaa presidentille hyvin laajat valtaoikeudet ja mahdollisuuden pidätyttää oppositiopoliitikkoja.

Armenian ja Azerbaidžanin konflikti Vuoristo-Karabahissa uhkaa kärjistyä: Etninen väkivalta ja nälkä uhkaavat

(Lähde: The New York Times 17.01.2023)

Armenialaisten asuttaman ja osin Armenian hallitseman, mutta tunnustetusti Azerbaidžaniin kuuluvan Vuoristo-Karabahin konfliktin pelätään kärjistyvän ja johtavan etnisiin väkivaltaisuuksiin ja mahdollisesti nälkään.

Azerbaidžanilaiset ympäristöaktivistit ovat sulkenee Vuoristo-Karabahiin johtavan tien, mikä on estänyt muun muassa ruoan ja päivittäistavaran tuontia alueelle. Ympäristöaktivistit sanovat vastustavansa laittomia kaivoksia ja Azerbaidžanin itsevaltainen hallinto tukee heitä.

Armenialaisten asuttamassa Vuoristo-Karabahissa ruoka ja päivittäistavarat uhkaavat käydä vähiin. Vuonna 2020 Armenia ja Azerbaidžan kävivät taisteluita alueen hallinnasta ja armenialaiset menettivät paljon alueita, jotka he olivat saaneet hallintaansa 1990-luvun sodassa. 2020 Venäjä välitti tulitauon ja perusti alueelle rauhanturvaoperaation. Nyt Venäjän sotilaallinen läsnäolo on Ukrainan sodan takia vähentynyt ja siksi se ei enää pysty turvaamaan sopimusten noudattamista ja pitämään teitä auki.

Armenian pääministerin mukaan ”Venäjän sotilaallinen läsnäolo Armeniassa paitsi epäonnistuu takaamaan maan turvallisuuden, myös nostaa uusia turvallisuusuhkia Armenialle.”

Vuoristo-Karabahin tilannetta pidetään huolestuttavana ja humanitaarisen kriisin tai jopa etnisen puhdistuksen mahdollisuutta pelätään.