Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 25.11.2023

Intia kieltää Halal-tuotteiden myynnin

(Lähde: The Islamic Information 21.11.2023)

Islamissa tiettyjen ruokien nauttiminen on kiellettyä, kuten sianlihan syöminen. Sallittuja ruokia ja asioita kutsutaan sanalla ”halal”.

Intian väkirikkaimpiin osavaltioihin kuuluvan Uttar Pradeshin hallitus on hiljattain tehnyt päätöksen, jossa vaaditaan kieltämään Halal-sertifioiduiksi merkittyjen tuotteiden myynti.

Kielto koskee erilaisia tuotteita, kuten maitotuotteita, vaatteita, lääkkeitä, leipomotuotteita, sokeria ja ruokaöljyä. Hallitus väittää, että Halal-sertifiointijärjestelmä aiheuttaa tavallisissa kansalaisissa hämmennystä.

Hallituksen tiedottaja korosti, että uskonnon ei pitäisi vaikuttaa siihen, mitä syömme. He huomauttivat, että esimerkiksi vaatteiden ja sokerin merkitseminen ”halaliksi” on vastoin lakia. Hallitus lupaa tiukkoja toimia kaikkia niitä vastaan, jotka ovat mukana valmistamassa, varastoimassa, myymässä tai ostamassa lääkkeitä, lääkinnällisiä laitteita tai kosmetiikkaa, joilla on Halal-sertifiointi.

Hallitus on myös huolissaan siitä, että jotkut yritykset käyttävät uskonnollisia tunteita hyväkseen saadakseen taloudellista hyötyä. Intiassa on merkittävä muslimivähemmistö ja merkitsemällä tuotteet halal-merkinnällä tuote voi saada markkinaetua. Samalla sertifiointi lisää vaivihkaa islamin vaikutusvaltaa yhteiskunnassa.

Euroopan kristittyihin kohdistuu yhä enemmän paineita

(Lähde: CNE News 22.11.2023)

Eurooppalaisiin kristittyihin kohdistuvien viharikosten määrä on kasvussa.

Kristittyihin kohdistuvien raportoitujen viharikosten määrä on lisääntynyt yli 40 prosentti, kertoo kristittyihin kohdistuvan suvaitsemattomuuden ja syrjinnän seurantakeskus (OIDAC). Kyseessä ovat fyysiset hyökkäykset ja ilkivalta.

Kirkkoihin kohdistuneet tuhopolttohyökkäykset kasvoivat 75 prosenttia. Lisäksi itävaltalainen instituutti väittää, että perinteisiä näkemyksiä edustavat kristityt joutuvat yhä useammin painostuksen kohteeksi parlamentissa tai tuomioistuimissa. He joutuvat vastaamaan vakaumuksestaan oikeudessa tai joutuvat puristuksiin laajasti muotoillun lainsäädännön vuoksi.

Erilaiset polarisaatiot ympäröivät perinteisiä kristittyjä. Hän ei noudata muuttuvia maailmankatsomuksia avioliitosta, seksuaalisuudesta ja lääketieteellis-eettisistä kysymyksistä, kuten abortista ja eutanasiasta. Tämä asettaa hänet suoraan vastakkain poliittisen keskustelun kanssa, erityisesti Länsi-Euroopassa. Suomalaista poliitikkoa Päivi Räsästä vastaan hiljattain nostetun oikeusjutun kaltainen kanne on looginen seuraus.

Tämä ei kuitenkaan koske vain kristittyjä. Nopea vilkaisu uutisotsikoihin osoittaa, että myös muut vähemmistöt ovat kasvavan paineen alla: Juutalaiset, muslimit ja etniset vähemmistöt.

Israel varoittaa YK:ta alueellisen konfliktin mahdollisuudesta, jos Hizbollahia ei riisuta aseista

(Lähde: The Times of Israel 22.11.2023)

Israelin ulkoministeri Eli Cohen on varoittanut YK:n turvallisuusneuvostoa ja ilmoittanut, että Israel pitää alueellista sotaa mahdollisena, mikäli libanonilaista, Iraniin yhteydessä olevaa šiialaista islamistiryhmää Hizbollahia ei riisuta aseista. Israelin armeija ja erityisesti Etelä-Libanonissa vaikuttava Hizbollah kävivät lyhyen sodan vuonna 2006.

Ulkoministeri Cohen vaati YK:lta ja sen turvallisuusneuvostolta kokonaan uudenlaista ja tiukempaa lähestymistä terroristijärjestöihin, jotta alueelliset konfliktit voidaan välttää ja Israel tuntea itsensä turvatuksi.

Vuoden 2006 aselepoa Etelä-Libanonissa valvoo YK:n alainen rauhanturvaoperaatio UNIFIL, jossa palvelee myös suomalaisia.

Lokakuun alussa alkaneen Gazan konfliktin jälkeen libanonilainen Hizbollah on säännöllisesti tehnyt raketti- ja ohjusiskuja Israeliin. Israelin armeija on vastannut tulitukseen ja surmannut arvioiden mukaan kymmeniä äärijärjestön taistelijoita.

20 Espanjan sisällissodan uhria on julistettu autuaiksi

(Lähde: Catholic News Agency 20.11.2023)

Roomalaiskatolisen kirkon johtaja, paavi Franciscus on ilmoittanut 20 Espanjan sisällissodan uhrin julistamisesta autuaiksi. Paavi kutsui kuolleita marttyyreiksi, jotka oli surmattu Espanjan sisällissodan alussa vuonna 1936 Sevillassa. Paavi Franciscuksen mukaan autuaiksi julistetut olivat saaneet surmansa ”uskonnollisen vainon ilmastossa”.

Surmatut katsottiin marttyyreiksi eli uskonsa vuoksi kuolleiksi. Espanjan sisällissodan aikana tasavaltalaiset eli vasemmistolaiset, kommunistit ja anarkistit surmasivat heidät ja monia muitakin kirkon palvelijoita.

Nyt autuaiksi julistetuista 10 oli pappeja, yksi seminaarilainen ja yhdeksän maallikkoja. Maallikoista kahdeksan oli miehiä ja yksi nainen.

Espanjassa sisällissota on edelleen osittain herkkä aihe, joten sen uhrien julistaminen autuaiksi, mikä on askel kohti pyhimykseksi julistamista, on myös tulkittavissa historiapoliittiseksi kannanotoksi.

Espanjan sisällissodassa (1936-1939) tasavaltalaisten joukossa oli roomalaiskatolisen kirkon vastustajia, kun taas sisällissodassa voittaneet oikeistolaiset falangistit pitivät roomalaiskatolisuutta osana Espanjan kansallista identiteettiä.

Jerusalemin patriarkka onnittelee patriarkka Kirilliä tämän syntymäpäivänä

(Lähde: Orthodox Times 21.11.2023)

Jerusalemin kreikkalaisortodoksinen patriarkka Thefilos III on lähettänyt onnittelunsa Venäjän ortodoksisen kirkon johtajalle, patriarkka Kirillille tämän syntymäpäivänä. Onnittelukirjeessään patriarkka Theofilos esittää toiveen, että pääsisi tapaamaan Kirilliä henkilökohtaisesti.

Lisäksi hän viittaa Venäjän ja Ukrainan väliseen tilanteen, mitä hän pahoittelee ja vakuuttaa halukkuuttaan ”jatkaa sovittelutyötä” tässä asiassa.

Ukrainan sota ja sitä edeltävät tapahtumat ovat jakaneet ortodoksista maailmaa. Moskovan patriarkaatti ja Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti ovat tällä hetkellä skismassa, johon Ukrainan sodalla on vaikutusta ainakin retoriikan tasolla. Konstantinopolin patriarkka hyväksyi Ukrainan kirkon täyden itsenäisyyden eli autokefalian, mikä taas on suututtanut Moskovan patriarkaatin.

Osa maailman ortodoksisista kirkoista on asettunut selkeästi tukemaan Konstantinopolin, osa Moskovan patriarkaattia. Esimerkiksi Kreikan, Aleksandrian ja Georgian kirkot ovat tukeneet Konstantinopolia ja Ukrainan ortodoksisen kirkon täyttä itsenäisyyttä, kun taas vaikkapa Syyrian Damaskoksessa sijaitseva Antiokian ja esimerkiksi Serbian patriarkaatti ovat tukeneet Moskovaa.

Toistaiseksi pieni, mutta historiallisesti arvostettu Jerusalemin patriarkaatti on koettanut olla valitsematta vahvasti puolta. Patriarkkojen välinen syntymäpäiväonnittelu saattaa olla osoitusta välien hienoisesta lämpenemisestä Jerusalemin ja Moskovan välillä.

Armenia esittää kuudennen luonnoksen rauhansopimuksesta Azerbaidžanille

(Lähde: Armenia Weekly 21.11.2023)

Armenian ulkoministeriön mukaan maa on esittänyt kuudennen luonnoksen rauhansopimuksesta Azerbaidžanin kanssa. Maan pääministerin Nikol Pashinyanin mukaan tarkoitus on saada kestävä rauha näiden kahden maan välille. Tarkoituksena on suhteiden normalisointi, aluevaateista luopuminen ja sitoutuminen Neuvostoliiton aikaisiin rajoihin. Armenian pääministeri on vaatinut Azerbaidžanin hallintoa julkisesti sitoutumaan näihin periaatteisiin.

Armenian ja Azerbaidžanin välit kiristyivät äärimmilleen tämän vuoden syyskuussa, kun Azerbaidžanin joukot miehittivät aiemmin itsehallinnolliseksi julistautuneen, armenialasten asuttaman Vuoristo-Karabahin eli armeniaksi Artsakhin. Alueen yli 100 000:n ihmisen väestö pakeni kokonaisuudessaan Armeniaan peläten etnisiä puhdistuksia.

Armeniassa on pelätty Azerbaidžanin uusia aluevaateita maan eteläosiin.

Tilanne Kaukasuksella on kiristynyt. Yhdysvaltain senaatti kielsi aseiden toimittamisen Azerbaidžaniin kahdeksi vuodeksi. Alueella on myös suurvaltapoliittisia intressejä: Armenia on perinteisesti ollut Venäjän, Azerbaidžan taas Turkin liittolainen. Vuoden 2018 vallanvaihdoksen jälkeen Armenian hallinto on kuitenkin pyrkinyt tiivistämään suhteitaan Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Länsimaisten joukkojen tulo Armeniaan ei puolestaan miellyttäisi Venäjää eikä Irania, joka on myös Armenian naapurivaltio.