Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 29.4.2023

Kristitty äiti, jolta evättiin oikeus adoptioon uskonnollisen vakaumuksen vuoksi, nostaa kanteen

(Lähde: Premier Christian News 04.04.2023)

Viiden lapsen äiti Jessica Bates on nostanut kanteen Oregonin osavaltiota vastaan sen jälkeen, kun hänen adoptiohakemuksensa oli hylätty hänen seksuaalisuutta koskevien kristillisten näkemystensä vuoksi. Bates pyrki adoptoimaan kaksi sisarusta, joita on yleensä vaikeampi sijoittaa. Osavaltion virkamiesten mukaan Bates ei täyttänyt ”adoptiokotien standardeja”, minkä vuoksi hänen hakemuksensa hylättiin ja hänet suljettiin lastensuojelupalvelujen ulkopuolelle.

Lastensuojeluvirasto hylkäsi Jessica Batesin hakemuksen, koska hän ei suostunut ”kunnioittamaan, hyväksymään ja tukemaan … seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä ja sukupuolen ilmaisua” kaikkien niiden lasten kohdalla, jotka virasto voisi sijoittaa hakijan kotiin.

Bates selvensi Oregonin sosiaalipalvelujen ministeriölle lähettämässään hakemuksessa, että hän ”rakastaisi ja hyväksyisi mielellään minkä tahansa lapsen”, mutta hän ei voisi sanoa tai tehdä mitään, mikä olisi vastoin hänen kristillistä vakaumustaan.

Oregon sulkee näin adoptioprosessin ulkopuolelle ihmiset, joilla on perinteinen uskonnollinen vakaumus ihmisluonnosta ja seksuaalisuudesta, ja syrjii heitä heidän uskonsa vuoksi. Oregonin sosiaalipalvelujen verkkosivujen mukaan adoptiohakijat kuitenkin ”otetaan huomioon rodusta, etnisestä alkuperästä, sukupuolesta, uskonnosta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta”.

Englannin kirkon konservatiivit tervehtivät ilolla globaalin etelän anglikaanien tukea

(Lähde: Church Times 25.04.2023)

Maailman konservatiivisten anglikaanikirkkojen kokous GAFCON (Global Anglican Future Conference, suom. Maailmanlaajuinen anglikaaninen tulevaisuus konferenssi) kokoontui viime viikolla Kigalissa Ruandassa. Kokous linjasi sanoutuvansa irti Canterburyn arkkipiispan johtajuudesta, johtuen Englannin kirkon päätöksestä alkaa siunata samaa sukupuolta olevien liittoja.

GAFCON:in osallistujissa on pääosin globaalin etelän anglikaanisten kirkkojen edustajia, mutta näiden lisäksi myös esimerkiksi Amerikan konservatiivisen episkopaalikirkon edustajia. Osanottajissa oli myös yli 100 edustajaa Englannista, mukana papistoa ja kirkolliskokousta vastaavan yleissynodin jäseniä.

Englannin kirkon evankelisten neuvosto CEEC kuvasi maanantaina 24.4. julkaisemassaan lausunnossa GAFCON:n julkilausumia Jumalan sanan arvovallan puolesta ”monin tavoin merkittäviksi”. Englannin kirkon evankeliset eli herätyskristityt vetosivat myös kirkon pikaiseen uudelleenorganisoimiseen suostumatta teologisiin kompromisseihin, jottei Englanninkin kirkko hajaantuisi niin kuin maailmanlaaja anglikaaninen kirkkoyhteisö.

Kigalin kokoukseen osallistuneen Englannin kirkon pastorin ja teologian tohtorin Lee Grantin mukaan globaalin etelän anglikaanikirkkojen tuki vahvistaa niitä, jotka Englannin kirkossa tahtovat taistella uskonsa vuoksi, hän sanoo: ”Me emme ole mitään kummajaisia, me emme ole mitään erikoislaatuisia: me olemme niitä, jotka pitävät historiallisen kristillisen uskon.” Englantilainen kirkkoherra William Taylor totesi kokouksessa: ”Jos parannusta ei tehdä, Englannin kirkosta tulee pikkuruinen piste anglikaanisessa kirkkoyhteisössä… Se on kuin autio vaja naurispellossa.”

Saarretussa Vuoristo-Karabahissa muistetaan armenialaisten kansanmurhan uhreja

(Lähde: Armenian Weekly 24.04.2023)

Armenialaisten asuttama Vuoristo-Karabah oli ollut azerbaidžanilaisten piirityksen alla 133 päivää, kun alueen armenialaiset muiden armenialaisten tavoin muistivat 23.4. armenialaisten kansanmurhaa ja sen uhreja. Armenialaisten kansanmurhassa sai surmansa ainakin 1,5 miljoonaa armenialaista pääosin turkkilaisten hallitsemassa Ottomaanien valtakunnassa. Kansanmurhasta tuli kuluneeksi 108 vuotta.

Kansanmurhan muistojuhlallisuuksiin kuului muun muassa kynttilöiden sytyttämistä sekä muistojumalanpalvelus. Vuoristo-Karabahin hallinnon opetusministeri Norayr Mkrtchyan muistutti puheessaan armenialaisten kansanmurhasta ja ilmaisi huolensa nyt käsillä olevista tapahtumista Vuoristo-Karabahin alueella, jota asuttavat armenialaiset ja jolla on oma hallinto, mutta jota Azerbaidžan vaatii itselleen. Mkrtchyan syytti Azerbaidžania pyrkimyksestä armenialaisen kansan ja kulttuurin hävittämiseen.

Armenialaiset ovat pitäneet kulkueita muistuttaakseen tilanteestaan ja Vuoristo-Karabahin saarrosta. Jo aiemmin sotilasasiantuntijat ovat varoittaneet Vuoristo-Karabahin konfliktin pikaisesta syttymisestä. Viimeksi vuonna 2020 Armenia ja Azerbaidžan kävivät sotaa alueen hallinnasta. Tuolloin Azerbaidžan sai haltuunsa alueita Vuoristo-Karabahista ja karkotti alueen armenialaisen väestön.

Unkari puolustaa kristillisiä arvoja

(Lähde: Premier Christian News 24.04.2023)

Paavi Franciscuksen loppuviikolla Unkariin tekemän vierailun alla katolinen piispa on väittänyt, että Unkari on yksi ainoista Euroopan maista, joka puolustaa kristillistä maailmankatsomusta.

Piispa László Rigó-Kiss sanoi puhuessaan paavin 28.-30. huhtikuuta tapahtuvasta vierailusta Unkarissa, että vierailu on pastoraalinen ja rohkaisu maan kristityille vahvistua uskossaan.

”Otamme sen rohkaisuna, vahvistuksena ponnisteluillemme erottua ja suojella ja puolustaa kristillisiä arvojamme”. Ne ”eivät itse asiassa ole vain kristillisiä arvojamme vaan todellisia eurooppalaisia arvoja”, hän lisäsi. ”Jos näistä arvoista luovutaan, se johtaa itsetuhoon. Ja me näytämme kaikessa nöyryydessä olevan yksi niistä harvoista kansoista Euroopassa, jotka todella ajattelevat näin”, hän jatkoi. Hänen mukaansa Eurooppa on ohjelmallisesti luopumassa kristillisestä identiteetistä. Tämä johtaa hänen mukaansa lopulta demokratian tuhoutumiseen. Lopputuloksena on ideologinen diktatuuri ja terveen järjen kadottaminen.

Paavi Franciscus tapaa vierailullaan tasavallan presidentin, pääministeri Viktor Orbanin ja korkea-arvoisia Unkarin valtion virkamiehiä.

Intian kristityt neuvottelevat pääministeri Modin kanssa

(Lähde: UCA News 25.04.2023)

Seitsemän kirkkokunnan johtajat tapasivat pääministeri Modin 24. huhtikuuta. Modi saapui kaksipäiväiselle viralliselle vierailulle Keralaan.

Kardinaali George Alencherry kutsui tapaamista Modin kanssa ”erittäin onnistuneeksi”. Valtuuskunta keskusteli Modin kanssa polttavista kysymyksistä, jotka koskevat kristittyihin kohdistuvaa väkivaltaa ja dalit-kristittyjen oikeuksia.

Tapaamisen taustalla ovat väitteet siitä, että siitä lähtien, kun Modi nousi valtaan vuonna 2014, hyökkäykset kristittyjä vastaan ovat lisääntyneet. Modia syytetään myös siitä, että hän on vaiennut hindujen kristittyihin kohdistamasta väkivallasta. Maan dalit-kristityt ovat vaatineet alempien kastien edustajille myönnettäviä sosiaalietuuksia, mutta Modin hallitus on vastustanut niitä sanomalla, että kristinuskossa ei ole kasteja.

Pääministeri on luvannut suojelua kaikille ihmisille uskontokunnasta riippumatta, kardinaali sanoi.

Tätä Keralan piispojen tapaamista pidetään jatkona Modin aloitteelle lähentyä kristittyjä yhteisöjä ennen ensi vuoden parlamenttivaaleja. Kristittyjen osuus Intian 1,4 miljardin asukkaan väestöstä on 2,3 prosenttia. Keralassa he muodostavat kuitenkin 18 prosenttia osavaltion 33 miljoonasta asukkaasta ja ovat poliittisesti ratkaisevassa asemassa joillakin alueilla.

Nigeriassa tapetaan kristittyjä enemmän kuin missään muussa maassa

(Lähde: Premier Christian News 18.04.2023)

Tuoreen tutkimuksen mukaan Nigeriassa on murhattu yli 52 250 kristittyä sen jälkeen, kun Boko Haramin kapina alkoi lähes neljätoista vuotta sitten.

Nigerian vainoja valvova organisaatio Intersociaty julkaisi aiemmin tässä kuussa tutkivan raportin nimeltä ”Nigerian kristityt marttyyrit”. Islamistiset militantit ovat tappaneet kristittyjä raa’asti, kun kristityt eivät ole suostuneet luopumaan uskostaan.

Vuoden 2023 ensimmäisten 100 päivän aikana jihadistit ovat tappaneet jo yli tuhat kristittyä ja lisäksi 707 on siepattu.

Järjestö alkoi seurata kristittyjen vainoa maassa vuonna 2010 sen jälkeen, kun jihadistinen kapinallisryhmä Boko Haram teki heinäkuussa 2009 islamistisen kansannousun. Sen raportissa väitetään, että Muhammadu Buharin valinta presidentiksi vuonna 2015 on lisännyt kristittyjen vastaisia hyökkäyksiä.

Buharia on syytetty presidenttikautensa aikana radikaalin islamin edistämisestä, koska hän ei ole puuttunut riittävän ankarasti islamistisiin terroristiryhmiin. Lisäksi hän on hyväksynyt sharia-lain pohjoisissa osavaltioissa.

Boko Haram, ääri-islamilaiset ääriryhmät muodostavat äärimmäisen uhan Nigerian kristityille erityisesti maan pohjoisosissa. Väkivalta on pakottanut noin 14 miljoonaa kristittyä pakenemaan tai jättämään kotinsa.