Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 4.11.2023

Israelin armeija onnistui vapauttamaan panttivangin

(Lähde: Religion News 30.10.2023)

Armeijan mukaan Hamasin hyökkäyksen aikana 7. lokakuuta vangittu sotilas on pelastettu Gazassa – tämä on ensimmäinen pelastusoperaatio viikkoja kestäneen sodan alkamisen jälkeen. Sotilasviranomaiset antoivat vain vähän yksityiskohtia, mutta totesivat lausunnossaan, että 19-vuotias naissotilas Ori Megidish, voi hyvin ja oli tavannut perheensä.

Pääministeri Benjamin Netanjahu toivotti hänet tervetulleeksi kotiin ja sanoi, että Israelin turvallisuusjoukkojen ”saavutus osoittaa sitoumuksemme vapauttaa kaikki panttivangit”.

Hamasilla ja muilla taistelijaryhmillä uskotaan olevan noin 240 vankia, joiden joukossa on miehiä, naisia ja lapsia. Netanjahu on joutunut kohtaamaan kasvavia paineita heidän vapauttamisensa varmistamiseksi, vaikka Israel pyrkii murskaamaan Hamasin ja lopettamaan sen 16 vuotta kestäneen vallan alueella.

Hamas, joka on vapauttanut neljä panttivankia, on sanonut päästävänsä muut vapaaksi vastineeksi Israelin hallussa olevista tuhansista palestiinalaisvangeista, joista monet ovat olleet osallisina israelilaisiin kohdistuneissa tappavissa iskuissa. Israel on hylännyt tarjouksen, ja Netanjahu sanoi, että maahyökkäys ”luo mahdollisuuden” vapauttaa panttivangit, ja lisäsi, että Hamas ”tekee sen vain paineen alaisena”.

Gazan sota, Israel ja Iran

(Lähde: The Jerusalem Post 31.10.2023 ja Rudaw News 01.11.2023)

Israelin kansallisen turvallisuuden neuvonantajan Tzachi Hanegbin mukaan Israelin armeijan on poistettava libanonilaisen Hizbollahin uhka maan pohjoisrajalta, mutta vasta kun konflikti Gazassa on saatu selvitettyä ja Hamas karkotettua sieltä. Hänen mukaansa Israelin viholliset tahtoisivat nähdä maan suuntaavan sotilaallisia resurssejaan kahtaalle samaan aikaan.

Gazan konflikti herättää laajaa vihaa arabimaailmassa, jossa palestiinalaisten asia on aina ollut kutsu aseisiin. Palestiinalaiset ovat myös ilmaisseet turhautumisensa arabivaltioihin, erityisesti niihin, jotka ovat normalisoineet suhteensa Israeliin.

Yhdysvallat ja Iran ovat käyneet sanasotaa ja varoittavat toisiaan laajentamasta konfliktia alueellisesti. Yhdysvallat ja Iran eivät kuitenkaan näytä olevan halukkaita ajautumaan syvemmälle taisteluun.

Iranin uskotaan lähettävän aseita ja varoja sekä antavan koulutusta liittolaisilleen. Näitä ryhmiä on Gazan lisäksi Irakissa, Syyriassa, Libanonissa ja Jemenissä. Iran on lisäksi luonut yhteyksiä sunniryhmiin ja poliittisiin puolueisiin eri puolilla aluetta, myös Palestiinassa ja Afganistanissa, luodakseen pelotetta vihollisiaan vastaan.

Nämä ryhmät, jotka tunnetaan myös nimellä ”vastarinta-akseli”, ovat olleet olennainen väline Iranin tavoitteissa laajentaa vaikutustaan alueella ja torjua länsivaltojen, lähinnä Yhdysvaltojen, vaikutusvaltaa. Nämä ryhmät jakavat myös Iranin näkemyksen, jonka mukaan Israelilla ei ole oikeutta olemassaoloon.

Indonesia vaihtaa arabiankieliset kristilliset nimitykset paikalliskielisiin

(Lähde: Christianity Today 31.10.2023)

Indonesian hallitus on ilmoittanut, että ensi vuodesta alkaen maan virallisissa yhteyksissä Jeesukseen Kristukseen viitataan kristillisissä yhteyksissä paikallisella bahasankielisellä nimellä Yesus Kristus, aiemmin virallisessa käytössä olleen arabialaisen Isa al-Masih -nimityksen sijaan. Nimenvaihdos koskee ennen kaikkea kristillisiä pyhäpäiviä.

Indonesian yli 270 miljoonan ihmisen väestöstä kristittyjä on noin 10 %. Monet kristityt tervehtivät ilolla muutosta, koska bahasankieliset nimet ovat olleet jo pitkään paikallisten kristittyjen käytössä. Viralliset arabiankieliset nimitykset Jeesukselle taas ovat leimallisesti islamilaisia. Hallituksen päätös voi siis tarkoittaa parantuvaa uskonnonlukutaitoa: kristittyjen ja muslimien käsitys Jeesuksesta on hyvin erilainen.

Toisaalta pelkoa on herättänyt myös se, voiko linjaus johtaa siihen, että muslimienemmistöisen maan hallinto ryhtyy määrittämään, mitä sanoja vähemmistöuskontojen tulee kulloinkin käyttää.

Indonesia on muslimienemmistöinen maa, jossa on kuitenkin monia vähemmistöuskontoja. Maa on liittovaltio.

Gazan kristityt ja historialliset kirkot kärsivät sodasta

(Lähde: Al-Monitor 28.10.2023 ja Orthodox Times 31.10.2023)

Gazan kaistalla kirkot ovat joutuneet kärsimään sodasta Israelin ja Gazaa hallitsevan ääri-islamistisen Hamasin välillä. Jo aiemmat mediatiedot ovat kertoneet 20 palestiinalaisen kuolemasta kreikkalaisortodoksisen Pyhän Porfyrioksen kirkon luona 19.10. Kuolleista 18 oli kristittyjä, ja he olivat pääosin samasta suvusta.

Kirkot ovat joutuneet tarjoamaan hätämajoitusta. Historiallinen Pyhän Porfyrioksen ortodoksinen kirkko vaurioitui pommituksissa. Kirkko on rakennettu vuonna 425 ja sitä pidetään maailman kolmanneksi vanhimpana toimivana kristillisenä kirkkona.

Tiistaina 31.10. antamassaan lausunnossa Jerusalemin kreikkalaisortodoksinen patriarkaatti ilmaisi syvän huolensa siitä, että Israelin armeija on osunut iskuissaan Gazassa 19 pyhään paikkaan, joiden joukossa on sekä moskeijoita että kirkkoja. Kansainvälinen oikeus suojelee uskonnollisia rakennuksia sotatoimilta.

Gazassa asuu pieni joukko, arviolta 1000 palestiinalaiskristittyä. Määrä on romahtanut vuodesta 2007, jolloin Hamas otti kontrollin Gazan kaistasta. Tuolloin kristittyjä astui alueella 7000. Gazassa asuvan palestiinalaiskristityt ovat pääosin ortodokseja, orientaaliortodokseja ja roomalaiskatolisia. Kristittyjä on ollut tuolla alueella jo apostolien ajoista asti.

Palestiinalaiskristityt syyttävät läntisiä kirkkoja ”rikoskumppanuudesta” palestiinalaisia vastaan

(Lähde: The Jerusalem Post 21.10.2023)

Kaksitoista palestiinalaiskristittyjen organisaatiota on julkaissut avoimen kirjeen, jossa ne syyttävät läntisiä kirkkoja, niiden johtajia ja teologeja vastuullisiksi ”teologisesta ja poliittisesta osallisuudesta Israelin rikoksiin palestiinalaisia vastaan.

Läntisissä kirkoissa avoin kirje on aiheuttanut pahennusta. Kirjeessä länsimaisia kirkkoja syytetään ”Israelin kritiikittömästä” ja ”vankkumattomasta tuesta sodassa palestiinalaisia vastaan”. Länsimaisia kirkkoja kehotetaan myös katumukseen ja muutokseen. Yhdysvaltalaisista enemmistö tukee konfliktissa Israelia. Amerikkalaisista evankelisista johtajista monet tuomitsivat heti tuoreeltaan Hamasin aloittamat hyökkäykset Israelia vastaan.

Kirjeessä vedotaan myös al-Ahlin sairaalaiskuun, jonka tukemisesta läntisiä kirkkoja syytetään. Tämänhetkisen käsityksen mukaan syyllinen sairaalaiskuun ei kuitenkaan ole Israel, vaan Gazassa vaikuttava islamistijärjestö Islamilainen Jihad, jonka laukaisemista raketeista eräs osuikin lähellä olleen sairaalan pihalle. Palestiinalaisjärjestöt ovat kuitenkin syyttäneet Israelia iskusta siviilikohteeseen.

Iran esiintyy välittäjänä Azerbaidžanin ja Armenian konfliktissa

(Lähde: Al-Monitor 24.10.2023)

Teheranissa järjestettiin konferenssi Armenian ja Azerbaidžanin välillä. Iranin isännöimiin neuvotteluihin osallistuivat myös Azerbaidžanin perinteinen liittolainen Turkki ja Armenian perinteinen liittolainen Venäjä. Georgia kieltäytyi osallistumasta.

Tapaamisissaan Armenian ja Azerbadžanin ulkoministerien kanssa Iranin presidentti Ebrahim Raisi korosti Iranin intressiä pitää länsivallat poissa Kaukasukselta. Iran pyrkii näin sovittelemaan Armenian ja Azerbaidžanin välejä maita hiertäneen Vuoristo-Karabahin konfliktin jälkeen, jossa azerbaidžanilaiset valtasivat armenialaisten asuttaman, mutta muodollisesti Azerbaidžaniin kuuluneen alueen. Tämän jälkeen koko alueen armenialaisväestö pakeni etnisten puhdistusten pelossa.

Sekä Iranin että sen liittolaisen Venäjän tavoitteena on näin ehkäistä länsimaiden ja NATO:n vaikutuksen lisääntymistä lähialueillaan. Sekä Venäjällä että Iranissa on aiheuttanut huolta Armenian halu suuntautua Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Esiintymällä rauhantekijänä Iran ja Venäjä voivat ajaa omia geopoliittisia tavoitteitaan Kaukasuksella.