Rony Smolar – Israel-uutisviikko 11.9.2023

Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:45 ja 21:00.

7882-israel_uutisviikko_keskikoko

Israelin kiihkeästä uutisviikosta kertoo paljolti se, että televisiokanavien uutispöydän äärellä istuvilla nk. uutisankkureilla on yleensä kuuden-kahdeksan eri uutistapahtumia seuraava toimittajajoukko, joka vuoron perään esittelee katsojille työnjakonsa mukaisesti ajankohtaisia raportteja ja näkemyksiä. Siitä avautuu välillä äänekäs näkemysten vaihto, mikä hetkittäin keskeytyy uutistapahtumasta esitettävään videopätkään.

Näin etenevät Israelin television neljän keskenään kilpailevan kanavan pääuutislähetykset, joiden uutistarjonnasta israelilaiset yrittävät muodostaa kuvaa valtion ajankohtaisesta, välillä kaoottiselta näyttävästä tilanteesta.

Mutta israelilaiset ovat tottuneet tällaiseen päällekäyvältä näyttävään uutisointiin, mikä ei mitenkään ole liioiteltua, vaan tapahtumia on todella runsaasti ja ne ovat sitä luokkaa, että uutisia seuraavien tulisi niistä tietää.

Uutisointi ei pääty iltaan, vaan seuraavan aamun lehdet ruotivat niitä edelleen ja kolumnistit pilkkovat niitä kirjoituksissaan vielä pienempiin osiin. Tällaisen myllyn läpikäy mm tämä uutisviikkokatsaukseni.

Kestouutisena on koko vuoden pysynyt viime marraskuussa pidettyjen vaalien jälkeisen Benjamin Netanjahun oikeistohallituksen julistama oikeuslaitosuudistus, mikä on ajanut sadat tuhannet kiukkuiset israelilaiset kaduille osoittamaan mieltään, kun uudistus nähdään suosivan korkeimman oikeuden kustannuksella poliitikkoja ja näin nakertavan maan demokratiaa. Samalla sen väitetään pönkittävän vallanhimoisena nähdyn Netanjahun omaa asemaa, ja siksi siitä on kasvanut laaja kansanliike, joka on ajanut Israelin historiansa syvimpään kriisiin.

Vaikeasti ratkaistava kiista on myös jakanut koko kansan, mikä pahimmillaan on näyttänyt kulkevan kohti sisällissotaa.

Siksi Israelin presidentti Isaac Herzog on pitkin kulunutta vuotta yrittänyt sovitteluin saada vaarallisesti vyöryvistä tapahtumista otteen. Mutta keskinäisen luottamuksensa menettäneet hallitus ja oppositio eivät tahdo löytää yhteistä nimittäjää istuutuakseen yhteiseen neuvottelupöytään.

Tapahtumien kulkua on yritetty myös ulkoapäin jarruttaa ja huolestunut liittolainen Yhdysvallat on Israelin demokratian säilyttämisen nimissä kehottanut osapuolia maltillisuuteen, jotta maa voisi myös jatkossa säilyä Lähi-idän ainoana demokratiana.

Presidentti Joe Biden onkin viime aikoina tarjonnut houkuttimia, jotta Netanjahu pysäyttäisi oikeuslaitosta koskevat muutokset. Erääksi sellaiseksi on tullut Israelin ja Lähi-idän vaikutusvaltaisimman arabivaltion Saudi Arabian välille suunniteltu suhteiden normalisointi. Toteutuessaan se muuttaisi ratkaisevasti Lähi-idän poliittisia näköaloja, minkä lisäksi se epävakaalla alueella palvelisi niin Israelin kuin Yhdysvaltojen strategisia etuja. Tiedossahan on, että Kiina ja Iran sekä myös Venäjä haluavat levittää vaikutusvaltaansa maapallon suurimpien öljyvarojen sekä niiden merikuljetusten väylien tuntumaan.

Mutta tähän Bidenin hallinnon diplomaattiseen kauppaan liittyy myös toinen merkittävä osapuoli, nimittäin palestiinalaiset ja heidän kansalliset tavoitteensa. Länsirannan Ramallahin kaupungista käsin johdettu palestiinalaishallinto kytkeytyy suunnitelmaan siten, ettei se vastustaisi merkittävän arabitukijansa eli Saudi Arabian mahdollista päätöstä tunnustaa Israelin juutalaisvaltion, kunhan tuo sopimus käsittäisi myös palestiinalaisten etujen ajamisen.

Toteutuessaan tällainen sopimus nähdään hyvin merkittävänä, sillä se palvelisi Lähi-idässä kolmea osapuolta ja samalla se vakavasti etsisi ratkaisun pitkään jatkuneeseen palestiinalaisongelmaan.  Myönteisellä lopputuloksella uskotaan olevan vaikutuksensa myös vuoden kuluttua presidentinvaaleihin valmistautuvalle Joe Bidenille.

Suureksi kysymysmerkiksi jää kuitenkin Israel ja sen nykyinen pääministeri Benjamin Netanjahu, joka vuosia on vierastanut naapurissa olevaa palestiinalaisjohtoa. Sen lisäksi suuri osa israelilaisista tunnistaa yli puoli vuosisataa sitten käydyn voittoisan kuuden päivän sodan jälkeiset maan nykyiset rajat, joista luopuminen nähdään lähes mahdottomuutena, jopa vallassa olevan pääministerin itsetuhona.

Vaikka Netanjahu näkee saudisuhteet erittäin tärkeinä, tulee hänellä kuitenkin olemaan vaikeata täyttää palestiinalaisten toiveet siitä huolimatta, että Israelin lehdistössä hänen on kerrottu Saudi Arabian rauhansopimuksen syntymiseksi olevan jopa valmis luopumaan asemastaan.

Mutta palestiinalaishallinto saa myös itse maksaa Israelin haluttomuudesta, kun palestiinalaisten iäkäs presidentti Mahmud Abbas julisti viikko sitten näkemyksenään, että kansanmurhan holokaustin syynä oli vain juutalaisten rahavalta, millä hän tarkoitti, että katastrofi oli juutalaisten eli uhrien omaa syytä.

Abbas on aikaisemminkin vääristellyt holokaustin historiaa ja mm tohtorinväitöksessään Moskovan yliopistossa vuonna 1982 hän väitti sionististen juutalaisten olleen natsien kanssa salaliitossa.

Abbasin juutalaisvastainen mielipide on laajalti tuomittu Yhdysvalloissa ja EU:ssa ja hänet kymmenen vuotta sitten palkinnut Ranskan pääkaupunki Pariisi päätti välittömästi peruuttaa hänelle myönnetyn kunniamerkin sekä kaupungin kunnia-asukkaan arvon. Asenteensa takia Abbasia on vaikeata nähdä neuvotteluosapuolena mahdollisissa sovintoneuvotteluissa Israelin kanssa.

Sen lisäksi pitkään vallassa olleen Abbasin asema on heikko ja hänen hallintonsa tulevaisuus epäselvä, kun nuoremman palestiinalaispolven suhdetta Israeliin tai Yhdysvaltojen sovitteluyrityksiin ei ilman vaaleja ole voitu mittauttaa. Siten Jasser Arafatin korruptoituneen hallinnon jälkeiset kaksi vuosikymmentä eivät ole seuranneet Lähi-idässä käynnissä olevia muutoksia.

Netanjahun taktiikkana näyttää kuitenkin olevan maltillisten avausten esittäminen. Niistä ehkä merkittävimpänä ja presidentti Bidenin mielipidettä myötäilevänä kuultiin hänen lausuma ajatus, että Israel voisi rajoittaa Jordanjoen länsirannalla sijaitsevien juutalaisten siirtokuntien laajenemista.

Tositilanteessa tuon ajatuksen läpivieminen tietäisi kuitenkin hallituksen kaatumista, sillä radikaalioikeisto ja uskontopuolueet eivät ehdotusta hyväksyisi. Mutta Israelissa tiedetään kokeneen Netanjahun osaavan tarpeen tullen heittää ilmoille nk. koepalloja, joita hän itse sitten ampuu alas.

Netanjahulle on nyt tärkeintä päästä kahdenkeskisesti tapaamaan Joe Biden ja sen toivossa hän on viime päivinä lisännyt paukkuja ja ilmoittanut olevansa valmis tekemään muutoksia hallituksen lakiuudistukseen ja jopa pysäyttävänsä sen etenemisen parlamentissa sillä ehdolla, että oppositio suostuisi sovintoneuvotteluihin.

Koska oppositio on hyvin oppinut tuntemaan Netanjahun peliliikkeet, ei ehdotukseen suostuttu tarttumaan. Päinvastoin Israelissa on myrkyttyneen ilmapiirin puhdistamiseksi vaadittu hätätilahallituksen muodostamista sekä uusia vaaleja, mitä tukee viimeisin mielipidetiedustelu, missä vastanneista kolmeneljäsosaa piti maan huonoa yleistilannetta yksin hallituksen syynä. Israelin lehdistössä tämä on tulkittu siten, että neljännen kerran pääministerinä istuva Netanjahu itse on nyt maan poliittisen vakauden esteenä.

Mutta lähes koko Israel odottaa Netanjahun ja Bidenin tapaamista sekä sen tuloksia, sillä amerikkalaispresidentin mielipiteellä uskotaan olevan niin paljon painoarvoa, että se pysäyttäisi oman kohtalonsa kanssa kamppailevan liittolaismaan alamäen.

Mutta myös Bidenin hallinnossa tunnetaan kansainvälisen suhdepelin säännöt, kun on käynyt ilmi, että Yhdysvallat on Netanjahun ja hänen hallituksensa pehmittämiseksi löytänyt Saudi Arabian lisäksi juutalaisvaltion rauhankumppaniksi myös toisen muslimivaltion. Sellainen näyttää olevan maailman väkirikkain muslimivaltio, Kaakkois-Aasian Indonesia, jonka kanssa Israel on Yhdysvaltain avulla käynyt suhteiden normalisoimiseksi salaisia keskusteluja.

Näitä Yhdysvaltain johdolla käytäviä tunnusteluja seurataan Lähi-idässä tarkoin ja eri arabimaissa esiintyy erilaisia mielipiteitä suhteiden etenemisestä Israelin kanssa. Kuitenkin kaikkiin liittyy palestiinalaiskysymyksen oikeudenmukainen ratkaisu.

Saudi Arabia on tässä avainasemassa ja siksi useat palestiinalaisedustajat ovat viime aikoina käyneet kuningaskunnassa todellista valtaa käyttävän nuoren kruununprinssin Mohammed bin Salmanin luona. Hänen kerrotaan olevan tunnusteluissa tiiviisti mukana, vaikka Saudi Arabia ei politiikkansa mukaisesti käsittele sisäisiä asioitaan julkisuudessa.

Tähän ansaan lankesi Libyan ulkoministeri Najla Mangoush, joka toissa viikolla tapasi Israelin virkaveljensä Eli Cohenin Roomassa. Salaiseksi tarkoitettu tapaaminen oli historiallinen, sillä Libya suhtautuu Israeliin perinteisesti hyvin vihamielisesti.

Libyalaisministerin onnettomuudeksi tapaaminen vuosi Israelin lehdistön kautta julkisuuteen, minkä seurauksena hänet erotettiin ministerinpaikalta ja sai päällensä niin rajun arvosteluryöpyn, että joutui pakenemaan kotimaastaan.

Tapaamisen paljastumista pidettiin pahana diplomaattisena takaiskuna Israelille, sillä paljastuminen johtui ulkoministeri Cohenin kokemattomuudesta. Hän saikin kuulla pääministeri Netanjahun kärkevät moitteet.

Tuo tapaaminen kuitenkin osoitti, että väkivaltaa uhkuvista uutisista huolimatta Lähi-idässä saatetaan käydä myös rakentavaksi aiottua yhteydenpitoa.

Ulkosuhteiden lisäksi eniten Israelin uutisissa on viime aikoina käsitelty maan arabiyhteisössä tänä vuonna räjähdysmäisesti lisääntynyttä väkivaltaa. Elokuun loppuun mennessä lähes 200 henkeä oli surmattu klaanien ja rikollisliigojen välisessä kostojen kierteessä. Määrä on kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin tähän aikaan vuosi sitten, mikä aiheuttaa suurta huolesta Israelin poliisissa sekä muissa sisäisestä turvallisuudesta vastaavissa viranomaisissa.

Kyseessä on pääasiassa ampumistapauksia, joissa uhreiksi on valikoitunut rikollisia mutta myös täysin viattomia, jopa naisia ja lapsia.

Television iltauutisissa näytetyt valvontakamerakuvat osoittavat häikäilemättömän väkivallan ryöstäytyneen täysin viranomaisten käsistä, kun keskellä päivää ammutaan liikkuvista ajoneuvoista kaduilla kulkevia ihmisiä tai maalitauluiksi ovat joutuneet lastensa kanssa puistoissa olevat aikuiset.

Tuo rikollisuus on kasvanut niin suureksi, että pääasiassa Israelin ulkoiseen turvallisuuteen paneutunut tiedustelupalvelu on nyt liittynyt rikollisten kiinniottamiseen, kun Israelin poliisivoimilla ei ole löytynyt siihen tarvittavia välineitä eikä riittävää työvoimaa.

Ja lopuksi: Juutalainen maailma viettää ensi viikonloppuna kahden päivän uudenvuoden juhlapyhää, jolloin toivotetaan vuosi 5784 tervetulleeksi. Se käynnistää lähes kuukauden kestävän pyhäkauden, jonka huipentumana on uudesta vuodesta kymmenen päivää myöhemmin vietettävä suuri sovitus- ja paastopäivä Jom Kippur, mikä erityisesti tänä vuonna muistuttaa 50 vuotta sitten yllättäneestä arabiarmeijoiden hyökkäyksestä sekä tuhansista kaatuneista sotilaista. Mutta neljä päivää myöhemmin vietetään iloista Lehtimajajuhlaa eli Sukkotia, minkä jälkeen juhlistetaan synagogassa vuoden Tooraluennan päättymistä ja uuden välitöntä alkamista.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR