Rony Smolar – Israel-uutisviikko 15.1.2024

Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:45 ja 21:00.

7882-israel_uutisviikko_keskikoko

Joistakin viime päivien merkeistä voisi päätellä Gazassa käytävän sodan olevan lähestymässä päätöstään siitä huolimatta, ettei osapuolten välille vielä ole syntynyt tulitaukoa eikä edes toivon kipinää ole vielä syttynyt. Mutta sodan päättämiseen tähtäävä aktiivisuus, diplomatia sekä eri puolilla Lähi-itää julkisesti sekä salassa käytävät neuvottelut viittaavat kuitenkin rauhanvälittäjien kasvaneeseen huoleen. Odotukset Egyptin ja Qatarin välitysyrityksiin ovatkin pysyneet korkealla.

Sen verran asia nytkähti viikonvaihteessa eteenpäin, kun Hamas suostui Qatarin vetoomuksesta välittämään 136:lle panttivangille tarkoitettuja Israelin toimittamia lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Samalla kerrottiin Israelin valtaamassa Gazan pohjoisosassa sijaitsevan al-Shifan sairaalan olevan suurista vaurioistaan huolimatta osittain toiminnassa ja että Israel on vahvistanut sinne polttoaineen ja lääkintätarpeiden saatavuuden.

Varsinaisen uuden sysäyksen neuvotteluratkaisun löytämiseksi käynnisti Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken, joka viime viikon Lähi-idän neuvottelukierroksellaan ehti tavata seitsemän Gazan sotaan kytkeytyvää tahoa. Vaikka niistä monilla ilmeni eriäviä mielipiteitä sotaan johtaneista syistä sekä Gazan tulevaisuudesta, jokainen oli kuitenkin pikaisen tulitauon kannalla. Samalla Israelin rintamalta alkoi kantautua tietoa Hamasin taistelukyvyn heikkenemisestä sen jälkeen, kun israelilaisjoukot olivat päässeet käsiksi keskeisiin ase- ja ammusvarikkoihin sekä Hamasin alueellisiin komentokeskuksiin.

Israelin armeija oli juuri edellisellä viikolla tiedottanut hyökkäyksensä siirtyvän kolmanteen vaiheeseen, jolloin myös osa reservijoukoista on määrä kotiuttaa. Jatkossa joukkojen tavoitteena on Hamasin johdon löytäminen sekä israelilaisten panttivankien vapauttaminen. Israel onkin lisännyt Gazan ja Egyptin rajan maanpäällistä ja myös maanalaista rajavalvontaa, sillä pelättävissä on yhä ahtaammalle joutuneen Hamasin johdon yritykset paeta panttivankien kanssa Gazasta.

Israel on tähän mennessä pidättänyt yli 5000 Hamasin terroristia, joiden kuulustelujen toivotaan antavan lisätietoa maanalaisessa tunneliverkostossa lymyilevästä Hamasin johdosta, jolloin aineellista tuhoa aiheuttaviin hyökkäyksiin olisi vähemmän tarvetta.

Mutta hyökkäyksen liian aikaiseen jarruttamiseen ei kuitenkaan ole varaa, sillä Hamas kykenee edelleen tulittamaan Israelia raketein sekä surmaamaan Gazassa eteneviä sotilaita. Tähän mennessä Israel onkin joutunut maksamaan kalliin hinnan, kun uhriluku jatkuvasti on kasvanut. Kahdensadan sotilaan on kerrottu kaatuneen ja yli 3000 haavoittuneen.

Gazassa operoivat joukot ovat viime viikkoina edetessään kohdanneet ainakin kolme julkisuudessa hämmästystä herättänyttä kohdetta. Tuorein on Hamasin aseellisen siiven varakomentajan Marwan Issan Gazan keskiosassa sijaitseva tilava luksustalo, joka karussa ympäristössä näyttäytyy hyvin hoidetulta vehreältä keitaalta uima-altaineen ja istutuksineen. Paikka osoittaa, miten eristäytynyt terroristijärjestön johto on ollut alistamastaan kansasta.

Toinen kohde, jonne Gazaan annettujen kansainvälisten avustusrahojen näkyi päätyneen, oli maan alle kaivettu tilava asetehdas, missä valmistettiin mm raketteja ja ohjuksia ja missä hyvässä järjestyksessä olevan suuren ohjusvaraston lisäksi näkyi asetuotannon nykytekniikkaa.

Toinen sotilaiden kohtaama näky oli Gazan kaupungin laidalla sijaitseva brittiläinen hautausmaa, minne on haudattu ensimmäisessä maailmansodan taisteluissa kaatuneita brittisotilaita.

Pystyssä seisovien valkoisten hautakivien joukosta israelilaissotilaiden silmiin osui kivi, jossa oli iso Daavidin tähti. Kun he siitä päättelivät kaatuneen olleen juutalaisen, kerääntyivät he haudan ääreen lukemaan kuolleelle lausutun juutalaisen siunauksen Kaddishin. Televisiohaastattelussa moni sotilas piti sitä muistiin jäävänä liikuttavana hetkenä.

Mutta sotimiselle ei näy loppua, kun Hamasin lisäksi myös sen Iranin liittolaiset Hizbollah Libanonissa sekä Punaisenmeren eteläosassa Jemenissä toimivat huthi-kapinalliset päivittäin tulittavat raketein ja ohjuksin Israelia. Siksi sota Gazassa uhkaa huolestuttavasti laajeta Lähi-idässä.

Siitä saatiin esimerkkiä kahtena peräkkäisenä yönä viime viikon loppupuolella, kun ensin Yhdysvaltain ja Britannian meri- ja ilmavoimat yhdessä iskivät kymmeniin huthien kohteisiin Jemenissä, mm pääkaupunkiin Sanaassa. Sitä seurasi Yhdysvaltain yksin tekemä isku huthien tutkakeskukseen, mistä käsin kapinallisjoukot ovat valvoneet Punaisenmeren meriliikennettä.

Presidentti Joe Biden oli antanut useiden varoitusten jälkeen hyökkäyskäskyn huthien jatkettua lennokki- ja ohjusiskuja Punaisenmeren tuntumassa liikkuneita rahtialuksia vastaan. Samalla Biden varoitti määräävänsä tarvittaessa lisätoimia Yhdysvaltojen ja kansainvälisen kaupan vapaan merenkulun suojelemiseksi.

Myös YK:n Turvallisuusneuvosto vaati viime viikolla välitöntä loppua huthien hyökkäyksille sen jälkeen, kun ne drooneja, risteilyohjuksia sekä ballistisia ohjuksia käyttäen olivat tehneet siihen mennessä voimakkaimman iskunsa.

Huthit sanovat iskevänsä Punaisellamerellä kulkeviin rahtialuksiin tukeakseen palestiinalaisia Gazassa ja siksi uhoavat jatkaa iskujaan.

Koska kapinallisten on nähty vaarantavan kansainvälistä meriliikennettä ja siten vapaan kaupan kulkua, aluetta partioi nyt kansainvälinen laivasto-osasto.

Iskuillaan Yhdysvaltojen on kuitenkin nähty sotilaallisesti puuttuneen Israelin ja Hamasin väliseen sotaan, vaikka ulkoministeri Blinkenin sukkulointimatkan yhtenä tarkoituksena oli juuri Gazan sodan leviämisen estäminen. Mutta laajemman sodan vaara on muutenkin suuri, sillä Israelia vastaan taistelevat terroristiryhmät ovat Iranin liittolaisia ja siten myös Yhdysvaltojen vihollisia.

Yhdysvallat on aiemmin syyttänyt Irania operatiivisesta osallistumisesta huhtien iskuihin, ja Israel on sotilastiedusteluunsa nojaten todennut Hamasin ja Hizbollahin saavan Iranilta taktista sekä aseellista tukea. On jopa arveltu liittolaisten antavan Iranille ”näkösuojaa” sen kehittäessä salaa omaa ydinasettaan, mitä erityisesti Israel ja sen läntiset liittolaiset vastustavat.

Siksi Israel on varautunut Libanonin mutta myös Syyrian rajalla syttyvään sotaan, mikä johtaisi suoraan yhteenottoon Iranin kanssa. Noissa kummassakin Israelin pohjoisessa naapurissa tiedetään olevan iranilaisia sotilaita, jotka muodollisesti toimivat siellä sotilasneuvonantajina.

Vaikka Israelilla on Gazan sodassa edelleen Yhdysvaltojen täysi tuki, kerrottiin ulkoministeri Blinkenin tuoneen Israelille presidentti Bidenin viestin, jossa eilen sata päivää käydyn sodan päättämistä kehotetaan kiirehtimään. Samalla Israelia on vaadittu mahdollisimman pian päästämään Gazan pakolaisia palaamaan kotiseuduilleen erityisesti alueen pohjoisosaan. Sitä silmällä pitäen Israel salli viikko sitten YK:n arviointiryhmän pääsyn tutustumaan alueeseen.

Yhdysvallat ei kuitenkaan toistaiseksi ole esittänyt sodalle mitään aikarajaa, mutta Israelissa on arveltu sodan eri muodoissa jatkuvan vielä koko tämän vuoden.

Siitä huolimatta, että Blinkenin matka Lähi-idässä liittyi pääasiassa Gazassa käytävään sotaan ja sen seurauksiin, kaikissa hänen tapaamisissaan tuli esille myös palestiinalaiskysymys ja sen ratkaisu, mikä sodan myötä on tullut entistä ajankohtaisemmaksi.

Nämä terveiset ulkoministeri Blinken toi mukanaan Israeliin tavattuaan alueen arabijohtajia. Kaikki olivat esittäneet ratkaisuksi itsenäisen Palestiinan valtion perustamista Israelin rinnalle, mikä ajatuksena ei kuitenkaan ole uusi, vaan sitä on vuosikymmeniä tekohengityksellä pidetty elossa siinä toivossa, että osapuolet istuutuisivat yhteiseen neuvottelupöytään sopimaan asiasta.

Suhdanteet sopimukseen pääsemiseksi ovat vuosien varrella kuitenkin vaihdelleet palestiinalaisen terrorismin ja kulloinkin Israelissa hallitusvastuussa olleen pääpuolueen ideologian välillä.

Edes osapuolten johtajien vuonna 1994 yhteisesti jakama Nobelin rauhanpalkinto ei ole vauhdittanut ratkaisua.

Arabi- ja muslimimaissa palestiinalaiskysymyksen ratkaisua pidetään ennakkoehtona suhteiden normalisoimiselle Israelin kanssa. Siitä huolimatta normalisointia on kuitenkin tapahtunut ja ylläpidetty, kun Gazan sota ei näytä vaikuttaneen pian neljä vuotta sitten juutalaisvaltion tunnustaneisiin Persianlahden valtioihin, kuten Bahrainiin ja Arabiemiraatteihin eikä Pohjois-Afrikan Marokkoon.

Sota ei ole ollut esteenä edes Israelin ja Saudi Arabian suhteiden hiljaiselle kehittymiselle eikä Emiraateille tekoälyä kehittävän uuden tutkimuskeskuksen avaamiselle Israelissa.

Biden tapasi matkallaan myös keskeisen palestiinalaisten presidentin Mahmud Abbasin, joka pääasiassa on tyytynyt seuraamaan arabiveljiensä kannanottoja palestiinalaiskysymyksestä mutta ei itse ole kehittänyt hallintoaan vastaamaan sodan jälkitilannetta. Iäkäs Abbas ei ole seitsemääntoista vuoteen suostunut järjestämään vaaleja hallitsemillaan Länsirannan palestiinalaisalueilla.

Ulkoministeri Blinken kertoi lehdistölle kehottaneensa Abbasia tekemään hallintoonsa uudistuksia, minkä seurauksena tapaamista kuvattiin epäonnistuneeksi.

Mutta sotiminen on kuitenkin jättänyt varjoonsa diplomatian, paitsi laajan kansainvälisen huomion viime viikolla saaneen YK:n alaisen Kansainvälisen tuomioistuimen kokoontumisen Hollannin Haagissa. Siellä käsiteltiin Gazan sotatapahtumia sen jälkeen, kun Etelä-Afrikan tasavalta oli syyttänyt Israelia palestiinalaisten kansanmurhasta. Israel otti syytteen vastaan täydellä vakavuudella ja marssitti paikalle kansainvälisen lain huippuosaajiaan.

Osallistumista ehdittiin Israelissa aluksi arvostella, sillä monet heittivät ilmoille kysymyksen, pitäisikö Israel uhattuna tai iskun kohteena olevana nöyränä pyytää kansainväliseltä yhteisöltä lupaa puolustautumiseen.

Mutta kahden päivän televisioitua istuntoa seurattiin kuitenkin tarkoin kummankin maan esitettyä perustelunsa ja vastineensa viidentoista kansainvälisen tuomarin edessä.

Ensimmäisenä päivänä Etelä-Afrikka vaati Israelia välittömästi lopettamaan sotatoimensa Gazassa, koska se rikkoo sillä YK:n joukkotuhontaa koskevaa yleissopimusta.

Seuraavana päivänä Israel käytti puolustuksen puheenvuoronsa painottaen, ettei Israelin tavoitteena Gazassa ole tuhota alueen väestöä, vaan suojella omaa kansaansa, jota vastaan monella rintamalla hyökätään.

– Israel käy puolustussotaa Hamasia, ei palestiinalaisia vastaan. Näissä oloissa voisi tuskin olla vääristellympää ja pahantahtoisempaa syytöstä kuin että Israel olisi syyllistynyt kansanmurhaan, puolusti israelilainen asianajaja.

Myös Yhdysvallat pitää kansanmurhasyytöstä perusteettomana.

Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessorin Martti Koskenniemen mielestä kanne tuskin hyväksytään sellaisenaan ja että oikeudelta voi kestää muutamia vuosia saada asiassa lopullinen päätös.

Viime perjantai-iltana Saksa ilmoitti yllättäen pyytäneensä päästä kolmanneksi osapuoleksi Haagin oikeuteen, sillä se näkee toisen maailmansodan valossa omaavansa asiantuntemusta kansanmurhaan. Oikeus voi tapauskohtaisesti hyväksyä tällaisen menettelyn, vaikka se tässä tapauksessa nähtäisiinkin syytteen saanutta Israelia tukevana.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR