Rony Smolar – Israel-uutisviikko 18.3.2024

Gazan tilanteessa näkyi viime viikolla joitakin toivon pilkahduksia, jos mittarina pidetään Ramadanin paastokuukauden ajan rukoustilaisuuksien sujumista tulenaralla Temppelinvuorella Jerusalemissa. Huomio oli erityisesti pyhäkuukauden ensimmäisessä eli viime perjantain hartaudessa, mihin Gazan ratkaisemattoman tilanteen takia oli etukäteen latautunut paljon jännitystä ja tunteita. Siksi Israel oli kohottanut valmiuttaan, koska levottomuuksien pelättiin pahimmillaan sytyttävän koko Lähi-idän. Tilaisuus sujui kuitenkin ilman suurempia välikohtauksia.

Myös Gazaa hallinnoineelta terrorijärjestöltä Hamasilta löytyi viikolla pelisilmää, kun se torstaina, eli juuri tuota rukoustilaisuutta ennen teki Israelille uuden, kuusi viikkoa kestävän esityksen aselevoksi, mikä rauhoitti yleistilanteen. Esitys tähtäsi pysyvään aselepoon sekä israelilaisjoukkojen vetäytymiseen aluksi Gazan suurimmista asutuskeskuksista.

Syntyvän aselevon aikana Hamas vapauttaisi ensimmäisessä vaiheessa viime lokakuussa sieppaamiaan israelilaisia naisia, lapsia, vanhuksia ja sairaita. Vastineeksi Israelin tuli vapauttaa vaiheittain jopa tuhat palestiinalaista vankia, joukossa terrorismista ja murhasta tuomittuja elinkautisvankeja. Toisessa vaiheessa vapauteen pääsisivät kaikki panttivangit sekä palestiinalaisvangit, minkä lisäksi kotinsa jättäneet gazalaiset voisivat palata asuinsijoilleen.

Pääministeri Benjamin Netanjahun vastaus oli kuitenkin odotetun torjuva. Hän piti esitystä epärealistisena, sillä sota ei hänen mukaansa loppuisi ennen kuin Hamas on tuhottu. Netanjahu on viikonlopun aikana tuonut käsityksensä sotakabinetin sekä oppositiolla laajennetun hallituksen istuntoihin, mutta julkisuuteen ei tähän aamuun mennessä ole kuulunut lopullista kantaa.

Päätöksenteon taustalla vaikuttaa erityisesti Yhdysvaltojen varovainen optimismi, vaikka neuvottelut ovat pahasti kesken. Valkoisen talon edustaja kuitenkin totesi asioiden olevan menossa oikeaan suuntaan, mikä on lisännyt paineita Israelin päättäjille.

Vaikka Israel ei usko Hamasin todella pyrkivän sopimukseen, on Israel sen verran toiveikas, että se lähettää neuvottelijansa Qatariin, joka toimii välittäjänä sopimusneuvotteluissa. Qatar on vuorostaan toivonut Yhdysvaltojen painostavan Israelin sopimukseen, mutta myös Yhdysvallat on pyytänyt Qataria vaikuttamaan Hamasin päätöksentekoon.

Neuvottelutilanteessa Israelin huomio on samanaikaisesti ollut lähimmässä liittolaisessa Yhdysvalloissa, kun viime viikot ovat sodan seurauksena selvästi vaikuttaneet maiden suhteisiin. Vaikka presidentti Joe Biden tukee Israelin oikeutta käydä sotaa Hamasia vastaan, eripuran syynä on Bidenin ja hänen hallintonsa syvä huoli Gazan pahenevasta humanitaarisesta tilanteesta. Ja viime viikolla huoli sen kuin kasvoi Netanjahun valtuutettua Israelin asevoimat hyökkäämään Egyptin rajalla olevaan Rafahin kaupunkiin, minne yli miljoona paennutta palestiinalaista on ahtautunut. Mutta myös Egypti, jota Israel naapurina ja rauhankumppanina suuresti kunnioittaa, varoitti Israelia hyökkäämästä kaupunkiin, sillä siitä seuraisi hallitsematon pakolaisvirta Egyptiin.

Myös vierailulle saapunut Saksan liittokansleri on Olaf Scholz varoitti eilen Netanjahua hyökkäyksen aiheuttamista siviiliuhreista.

Hyökkäyksen ei kuitenkaan uskota käynnistyvän ennen muslimien paastokuukauden päättymistä huhtikuun kymmenentenä. Odotusajan uskotaan samalla rauhoittavan tilannetta Temppelinvuorella. Mutta Israelin kommandoiskun todennäköisyys panttivankien vapauttamiseksi roikkuu edelleen ilmassa.

Presidentti Biden, jonka luottamus Netanjahuun on viime aikoina pahasti rakoillut, sanoi haluavansa nähdä Israelin hyökkäyssuunnitelman, jotteivät Rafahin siviilit joutuisi vaaraan. Bidenin vaatimuksen tultua julki, israelilaiset reagoivat siihen voimakkaasti: ”Emme ole mikään banaanivaltio”, millä tarkoitetaan Yhdysvaltain alaisuudessa ja vaikutuspiirissä banaaneja tuottavaa etelä-amerikkalaista pikkuvaltiota.

Tähän Netanjahu vielä itse lisäsi, ettei ulkopuolisten sallittaisi puuttua Israelin turvallisuusetuihin.

Tämä liittolaisten välinen kipinöinti näkyi pian myös Israelin television teettämässä, tosin suppeassa kyselyssä, missä vastaajista 44% sanoi suosivansa Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi Donald Trumpia ja 30% Joe Bidenia.

Mutta vallitsevassa sotatilanteessa Israel on tullut hyvin riippuvaiseksi Yhdysvaltain avokätisistä ase- ja ammustäydennyksiä, joita sodan alettua on ollut lähes sata. Niiden uskotaan toistaiseksi pitävän Netanjahun ”ruodussa”, sillä amerikkalainen politiikkaa käsittelevä Politico-verkkolehti väitti viime viikolla presidentti Bidenin harkitsevan ehtojen asettamista tuleville asetoimituksille, jos Israel hyökkäisi Rafahiin. Lehtitietoa ei kuitenkaan ole vahvistettu.

Myös Netanjahun hallituksessa mukana oleva äärioikeisto ja erityisesti sen Jordanjoen siirtokuntien radikaalit asukkaat ovat joutuneet amerikkalaishallinnon silmätikuiksi, kun ne ovat ottaneet tavakseen tehdä yöllisiä iskuretkiä alueen palestiinalaisasutuksiin. Siksi Bidenin hallinto määräsi viime viikolla taloudellisia pakotteita kahta pientä maanviljelyssiirtokuntaa sekä kolmea asukasta vastaan.

Netanjahu on viime aikoina myös itse saanut kuulla suoraa arvostelua Yhdysvalloista. Toissaviikolla presidentti Biden arvioi Netanjahun suhtautumisesta Gazan sotaan olevan Israelille enemmän haittaa kuin hyötyä. Vaikka hän tällä tarkoitti Israelin kansainvälistä mainetta, niin Israelin arjessa elää 250.000 sotatilan takia kodeistaan evakuoitua ihmistä, jotka kuukausia ovat odottaneet viranomaisten toimia koteihinsa palaamiseksi.

Netanjahun napakka vastaus lehdistön kautta Bidenille tuli pian: ”Hän on väärässä, sillä enemmistö israelilaisista seisoo hallituspolitiikkani takana”.

Myös terävämpi piikki Netanjahun suuntaan kuultiin viime viikolla, kun Bidenin puoluetoveri, Yhdysvaltain senaatin enemmistöjohtaja demokraatti Chuck Schumer kehotti Israelia järjestämään uudet vaalit. Viesti oli selvä, kun Biden kiirehti vielä kehumaan Schumerin puhetta.

Schumer, joka on juutalainen ja kuvaa itseään Israelin vankkumattomaksi tukijaksi, totesi senaatissa pitämässään puheessa, ettei Netanjahun hallitus Hamasin hyökkäyksen jälkeisessä tilanteessa kykene enää vastaamaan israelilaisten tarpeisiin. Siten vaarana tuntuu olevan, ettei Israel vaan Netanjahu yksin on menettämässä Yhdysvaltojen kannatuksen.

Yhdysvaltain kongressille viikko sitten luovutetussa amerikkalaisessa tiedusteluraportissa todetaan epäluottamuksen Netanjahuun kasvaneen jo ennen sotaa, mikä samalla uhkaa hänen johtajuuttaan. Raportissa todetaan myös, että Israel joutuu vielä vuosia käymään sotia Hamasia ja sen liittolaisia vastaan.

Myös Israelin armeijan eläkkeellä olevat muutamat komentajat ovat viime päivinä arvostelleet hallituksessa lisääntynyttä näköalattomuutta, mikä nähdään rajoittavan asevoimien toimintaa. Arvostelua on pidetty poikkeuksellisena sodan yhä jatkuessa, mutta sen uskotaan heijastavan armeijan johdon näkemystä, jonka mukaan sotimiseen vaikuttavat nyt enemmän poliittiset kuin sotilaalliset pidäkkeet.

Netanjahun asema ei todellakaan ole helppo, kun hän pitkittyneen ja paljon siviiliuhreja vaatineen sodan kuluessa on hyvin oikeistolaisen hallituksensa johtajana joutunut varmistamaan hyökkäyksen kohteeksi joutuneen juutalaisvaltion tulevaisuuden ja samanaikaisesti olemaan niin lähimmän liittolaisen kuin kansainvälisen mielipiteen mieliksi. Sen lisäksi hänen oma sekä johtamansa hallituskoalition kannatus on jyrkässä laskussa.

Viimeisimmässä mielipidetiedustelussa nykyiset hallituspuolueet saisivat vaalitilanteessa vain 46 edustajanpaikkaa 120-paikkaisessa parlamentissa, kun oppositiolle tulisi enemmistö eli 64 paikkaa. Loput kymmenen paikkaa menisivät arabipuolueille, joista osa saattaisi liittoutua hallitusohjelmasta riippuen.

Israelin ja naapurin Egyptin suhteet ovat tähän mennessä suhteellisen hyvin kestäneet Gazan pitkän sodan aiheuttamat jännitteet. Samaa ei kuitenkaan voi sanoa itäisestä naapurista Jordaniasta, jonka kuningas Abdullah ei ole suostunut tuomitsemaan Hamasin raakaa hyökkäystä Israeliin. Päinvastoin hän on viime kuukausina arvostellut Israelin sotatoimia kovasanaisesti myös kansainvälisillä foorumeilla, mihin myös hänen hallituksensa ministerit ovat yhtyneet. Israel on syvästi pettynyt naapuriinsa, jonka kanssa sillä on pian kolmekymmentä vuotta sitten solmittu rauhansopimus.

Sopimuksen yhtenä osana oli, että Israel sitoutuu toimittamaan akuutista kuivuudesta kärsivälle rauhankumppanilleen vuosittain 50 miljoonaa kuutiota vettä, minkä Jordania maksaa toimittamalla takaisin aurinkoenergiaa Arabiemiraattien rahoittamasta voimalastaan.

Alkutalvella Jordania kuitenkin ilmoitti, ettei se suostuisi enää uusimaan tuota sopimusta ja samalla kutsui lähettiläänsä Israelista kotiin. Nyt aivan yllättäen Jordania on kuitenkin pyytänyt Israelia tuplaamaan alkuperäiset vesitoimitukset, mihin Israel hyvien suhteiden vallitessa oli aiemmin tilapäisesti suostunut, ja joiden toimitukset päättyvät nyt toukokuun alussa.

Israel on kuitenkin edellyttänyt ystävällisten naapuruussuhteiden sekä diplomaattien palauttamista sekä vihamielisen retoriikan lopettamista. Suhteet Jordanian kanssa ovat Israelille strategisesti tärkeät mutta myös sisäisesti haavoittuva Jordania tarvitsee Israelia. Näyttää ilmeiseltä, että jatkossa tarvitaan kummankin osapuolen liittolaista eli Yhdysvaltoja erotuomariksi.

Lähi-idän jännitteitä voi yrittää purkaa myös käyttämällä hiljaista, jopa salaista diplomatiaa. Siihen tarttui Yhdysvallat, kun sen kerrottiin tammikuussa neuvotelleen vihamielisenä tiedetyn Iranin edustajien kanssa Persianlahden Omanissa. Aiheena oli Yhdysvaltojen yritys taivutella Irania käyttämään vaikutusvaltaansa Jemenin huthi-kapinallisten iskujen lopettamiseksi Punaisellamerellä. Koska Yhdysvaltojen ja Iranin suhteet ovat jäätävän kylmät, neuvottelut tai oikeastaan viestien välittäjänä toimi omanilainen virkamies.

Tulokset jäivät ilmeisen laihoiksi, koska Iranin tukemat huthit uhkasivat jatkaa iskujaan kaikkia Israeliin matkalla olevia aluksia vastaan.

Presidentti Biden pyrki tällä kuitenkin purkamaan jännitteitä alueella, missä Irania on kuvattu mustekalaksi, jonka lonkerot ulottuvat alueen lähes jokaiseen konfliktiin.

Alueellista rauhaa ei kuitenkaan lupaa viime viikolla Omaninlahdella järjestetty merisotaharjoitus, mihin Iran, Kiina ja Venäjä yhdessä osallistuivat. Harjoitus, johon kaksikymmentä alusta otti osaa, on arveltu jatkossa tähtäävän Yhdysvaltojen ja muiden länsivaltojen vaikutusvallan rajaamiseen tuolla tulenaralla alueella.

Ja viime viikon alussa Kyprokselta matkaan lähtenyt ensimmäinen avustuslaiva saavutti perjantaina Gazan rannikon, missä 200 tonnin elintarvikelastin purkaminen alkoi välittömästi. Kyproksesta lähti eilen isompi avustuslaiva, jonka 300 tonnin lasti käsittää mm jauhoja, keittoöljyä ja – kaasua. Merkittävästi suuremmat lastit kuljetetaan vasta sitten, kun amerikkalaisten sotilaiden Gazan rannalta syvemmälle mereen ulottuva laituri on valmistunut.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR