Rony Smolar – Israel-uutisviikko 19.4.2021

Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:15 ja 21:10.

7882-israel_uutisviikko_keskikoko

Kuluneen uutisviikon kohokohtia olivat Israelin hiljentänyt kaatuneiden muistopäivä sekä sitä iloisissa juhlatunnelmissa seurannut itsenäisyyspäivän vietto. Nuo pian pääsiäistä seuraavat muisto- ja juhlapäivät ovat varmoja kevätkesän merkkejä, toiveikkuutta antava vuoden ajankohta, mihin koronaepidemian tänä vuonna uskotaan tukahtuvan.

Viime kevääseen verrattuna koronatilanne on Israelissa merkittävästi parantunut, kun väestöön tarttunut myönteinen rokotusvimma sekä tartuntojen jyrkästi laskeva suunta ovat johtaneet arjen avautumiseen. Sen myötä myös maalle tärkeässä matkailussa näkyy valoa pitkään pimeänä pysyneen tunnelin päässä. Ennusteiden mukaan Israel on tietyin rajoituksin touko-kesäkuussa avautumassa matkailijoille ja myös lennot Suomesta alkanevat tuolloin.

Myös koko opetusala palasi eilen lähiopetukseen, minkä lisäksi maskipakko ulkotiloissa peruttiin.

Kokemukset yli vuoden kestäneestä korona-ajasta ovat olleet vaikeat Israelille ja israelilaisille, kuten myös muulle maailmalle. Mutta tuskaa Israelissa on lisännyt yli kolme vuotta jatkuva sisäpoliittinen umpisolmu, mitä paraikaa taas kertaalleen yritetään avata. Viime viikon muisto- ja juhlapäivät eivät pysäyttäneet noita yrityksiä, vaikka ne muutamiksi päiviksi uutisista katosivatkin.

Politiikasta siirryttiinkin hetkeksi diplomatiaan, kun israelilaiset saattoivat tyytyväisinä todeta presidentti Reuven Rivlinin tämän vuoden itsenäisyyspäivän vastaanotolla olleet uudet vieraat. Nimittäin uudet rauhankumppanit Arabiemiraatit, Bahrain ja Marokko houkuttelivat myös Israelin vanhemmat rauhankumppanit, kuten Egyptin ja Jordanian edustajat vastaanotolle, mistä he viime vuosina olivat pysyneet poissa.

Virkansa pian jättävä presidentti Rivlin toivoikin, että vuoden kuluttua edustajia olisi vielä useammasta arabimaasta.

Uutta hallitusta kovan paineen alaisena kokoava Benjamin Netanjahu pysytteli diplomaattisista tilaisuuksista syrjässä, minkä tuloksena viime päivinä on käymässä selväksi, että hänen onnistumismahdollisuutensa ovat kasvaneet. Kokeneena Netanjahu näyttää lähes äärimmäisyyksiin menneillä lehmänkaupoillaan onnistuneen taivuttamaan entiset katkerat kilpailijansa yhteiseen oikeistohallitukseen. Tosin tilanteen väitetään jatkuvasti elävän, kun mahdolliset liittolaiset pyrkivät muodostettavassa hallituksessa hakeutumaan yhä parempiin asemiin. Sen lisäksi Netanjahulta kerrotaan puuttuvan vielä kaksi tai kolme paikkaa saavuttaakseen parlamentin enemmistön tuen. Netanjahulla löytyy myös omassa puolueessaan sen verran kilpailijoita sekä kapinallisia, että hän joutuu jatkuvasti tarkkailemaan selustaansa. Myös aika kuluu hiljalleen häntä vastaan, sillä saamansa hallituksen tunnustelutehtävä umpeutuu kahden viikon kuluttua.

Viime viikon eri juhlallisuuksien uutiskuvissa sekä televisiolähetyksissä esiintyneen Netanjahun vakavilta kasvoilta näkyneet rasituksen merkit kielivät poliittisen väännön olevan tällä kertaa poikkeuksellisen vaikean. Politikoinnin lisäksi Netanjahulle huolta aiheuttavat ilmassa roikkuva Iranin uhkaus kostaa Israelin suorittamaksi väitetty isku maan ydinlaitokseen sekä häntä vastaan kolmena päivänä viikossa jatkuva oikeudenkäynti. Netanjahun harmiksi oikeudenkäynti pysyy uutisissa sekä israelilaisten tietoisuudessa, sillä sitä seuraavat niin media kuin oikeustalon eteen kokoontuneet äänekkäät mielenosoittajat.

Ensimmäisen vaiheen Iranin kostonhalusta sai Israelin lisäksi myös muu maailma kokea, kun kohti ydinasettaan etenevä Iran ilmoitti nostavansa rikastettavan uraanin 60%:iin, mikä on melkoinen hyppäys 30%:sta ja merkittävästi korkeampi kansainvälisen sopimuksen sallimasta alle viidestä prosentista. Ydinpommiin tarvittavan rikastetun uraanin tulee olla 90%.

Iranin uhmakkuus aiheuttaa vakavaa huolta Israelissa, sillä maa ei aio sallia Iranille ydinasetta ja niin kauan, kuin tuo uhka roikkuu ilmassa, niin kauan myös Israelin vastatoimet jatkuvat ja pitävät Lähi-idän jännityksessä.

Kiristyneestä tilanteesta kertoo se, että Israelin hallituksen turvallisuuskabinetti kokoontui pitkän tauon jälkeen eilen eikä tarvitse arvailla, että Iran oli siinä keskeisesti esillä. Kokouksen kerrotaan myös pohtineen miten pitkälle Israel voisi mennä vastustaessaan liittolaisen Yhdysvaltojen halua palata ydinvalvontasopimukseen Iranin kanssa. Keskeisten ministereiden lisäksi kabinetin kokouksessa olivat läsnä armeijan komentaja sekä tiedustelupäällikkö.

Näinä kriittisinä aikoina Israel joutuu miettimään sekä ennakoimaan Iranin kasvanutta tarvetta vastatoimiin, sillä maa on toistaiseksi jättänyt kostamasta aiemmat alueellaan tapahtuneet Israelin väitetyt iskut.

Israel on julkisesti arvostellut presidentti Joe Bidenin pehmeätä politiikkaa Irania kohtaan, minkä lisäksi Israelin turvallisuusviranomaiset eivät mitenkään ole peitelleet tai torjuneet julkisuudessa olleita väitteitä, joiden mukaan maa olisi ollut ydinlaitosiskun takana. Israel on yleensä jättänyt vahvistamatta tällaiset arvailut. Mutta tällä kertaa se on hyvin poikkeuksellisesti antanut ymmärtää, että isku oli sen suorittama onnistunut sabotaasioperaatio

Bidenin hallinto pitää tätä Israelin poikkeuksellista asennetta kiusallisena itselleen, sillä sen on nähty haittaavan suoran neuvotteluyhteyden avaamista Iranin kanssa. Siksi Yhdysvalloista on muutamissa viesteissä pyydetty, jopa vaadittu, Israelia hillitsemään ilakointiaan, mikä tosin on katsottu lähinnä palvelevan Israelin sisäpolitiikkaa. Myös tätä pidetään poikkeuksellisena, sillä Yhdysvallat ei yleensä ole puuttunut Israelin omiin turvallisuus-strategisiin ratkaisuihin.

Mutta jännityksestä huolimatta tyydytystä niin Israelille kuin Netanjahulle tuo lähialueella suotuisasti etenevä sekä syvenevä yhteistyö, mikä antaa Israelille enemmän liikkumatilaa. Juuri toissa päivänä Israelin, Arabiemiirikuntien sekä Kreikan ulkoministerit neuvottelivat isäntänä toimineen Kyproksen virkaveljensä johdolla. Näitä valtioita yhdistää monet kaupallis- taloudelliset sekä strategiset edut. Välimeren itäosassa Israel on lisäksi liittoutunut Kreikan ja Kyproksen kanssa ja Persianlahdella yhteistyö on rauhansopimuksen myötä tiivistynyt Iranin vaikutusalueella sijaitsevan Emiraattien kanssa. Näille kumppaneille ulkoministeri Gabi Ashkenasi toisti muutama päivä sitten Israelin tekevän kaikkensa estääkseen Irania saamasta ydinaseen.

Uusien rauhankumppanien löydyttyä viime vuonna myös Afrikasta, siis Marokosta ja Sudanista, on Israel voinut levittää yhteistyötään myös Lähi-idän ulkopuolelle. Kanssakäyminen Marokon kanssa on lähtenyt lupaavasti liikkeelle ja Sudanin kanssa ollaan juuri näinä päivinä ottamassa yhteistyön ensi askeleita sieltä odotettavan ensimmäisen neuvotteluvaltuuskunnan merkeissä.

Ja Israelin suosio on maan tähän asti onnistuneen rokotuspolitiikan seurauksena erään lehtitiedon mukaan kasvanut Euroopassa, ja erityisesti maanosan keskeisimmissä maissa, kuten Ranskassa, Saksassa sekä Iso-Britanniassa. Israel on viime aikoina ollut esillä näiden maiden tiedotusvälineissä, kun koronan torjuntatoimia on niissä käsitelty. Myös Suomessa, jopa Ilta Sanomilla on Israelissa reportteri, joka säännöllisesti kirjoittaa sieltä koronan vastaisista toimista sekä arjen sujumisesta ja mielestäni kirjoitukset ovat olleet hyvin myönteisiä.

Kestouutiset kuten tilanne Gazan rajalla tai jännitteet palestiinalaishallinnon kanssa ovat viime aikoina jääneet vähemmälle huomiolle. Tosin, Gazan rajalla ei lähes kuukauteen ollut vakavia välikohtauksia, kunnes viime viikon lopulla, Israelin itsenäisyyspäivän iltana, Gazan puolelta ammuttiin raketti Israeliin aiheuttamatta kuitenkaan vahinkoa. Israel vastasi tulittamatta aluetta hallitsevan Hamasin kohteita. Yleensä tällaisen yhden raketin vastaisku pysäyttää tapahtumien eskaloitumisen mutta tällä kertaa Gazasta ammuttiin seuraavana iltana uudestaan, mihin Israel jälleen vastasi.

Tällaista tilanteen ja väkivaltaisuuden hetkittäistä syttymistä on koettu myös aikaisemmin, kun se on todettu liittyneen muslimien viettämään pyhään, jolloin tunteet ovat herkässä ja halutaan esiintyä suuren uskonnon ”sotureina”.

Samasta syystä on myös Jerusalemin itäosissa viime päivinä kahakoitu, kun arabiasukkaat ja poliisit ovat ottaneet poikkeuksellisen rajusti yhteen Vanhan kaupungin kujilla sekä Temppelinvuoren tuntumassa. Nyt nuo tapahtumat ajoittuvat viime viikolla alkaneen islamin pyhän paastokuukauden Ramadanin viettoon.

Ehkä juuri tuon kuukauden pyhyyden hengessä Israelin hampaisiin usein joutunut palestiinalaishallinnon presidentti, 85-vuotias Mahmud Abbas sai yllättävältä taholta viime viikolla kuulla itseään kiitettäviä kannanottoja. Nimittäin Israelin hallintoa Jordanjoen länsirannalla johtava ja tässä kuussa eläkkeelle siirtyvä israelilainen kenraalimajuri Kamil Abu Rukum totesi Israelin lehdistölle antamassaan läksiäishaastattelussaan Abbasin osoittaneen olevansa väkivaltaa vastaan ja että osapuolten turvallisuusyhteistyö on tämän johdolla sujunut hyvin. Samalla israelilaiskenraali ohjeisti maansa poliittista johtoa kohtelemaan Abbasia paremmin ja hän meni arvioissaan jopa niin pitkälle, että uskoi palestiinalaishallinnon kykenevän hallinnoimaan omaa aluettaan, jos sellainen Jordanjoen Länsirannalle joskus perustettaisiin.

Kenraali julkitoi näkemyksensä vähän ennen palestiinalaisalueilla ensi kuussa järjestettäviä vaaleja, joita ei Abbasin johtaman hallinnon aikana ole yli 15:een vuoteen käyty. Vaaleihin osallistuu kaikkiaan 31 ehdokaslistaa, joista useasta löytyy varteenotettavia kilpailijoita Abbasin johtamalle Fatah-puolueelle. Huomiota on saanut Vapaus-niminen lista, jonka johdossa on Jasser Arafatin veljenpoika Nasser al-Kudwa.

Ja lopuksi: Itsenäisyyspäivän aikoihin perinteisesti julkaistavat tilastotiedot antavat Israelista seuraavaa tietoa: Maan asukasluku on 9.3 miljoonaa, joista juutalaisia 6.9 miljoonaa, arabeja 1.9 miljoonaa sekä kristittyjä ja druuseja lähes puoli miljoonaa. Israelin lehdistössä kiinnitettiin huomiota siihen, että juutalaisten suhteellinen osuus kokonaisväestöstä on laskenut alimmalle tasolle sitten maan itsenäistymisen ollen nyt 74%, kun se vuonna 1948 oli 82%.

Israelin asukasmäärä on vuodessa kasvanut 137.000:lla, maassa syntyi 167.000 lasta, kun taas maahanmuutto oli koronatilanteesta johtuen poikkeuksellisen vaatimatonta 16.000. Kuolemia rekisteröitiin vuoden aikana lähes 50.000.

Tilastot kertovat lisäksi, että Israelin 73:n itsenäisyysvuoden aikana 3.3 miljoonaa on muuttanut maahan ja että maapallon vajaasta 15:sta miljoonasta juutalaisesta Israelissa asuu hieman alle puolet.

Ja numeroista puheenollen, Israelin lukiolaiset menestyivät erinomaisesti viime viikolla järjestetyissä Euroopan tyttöjen matematiikan olympialaisiksi kutsutuissa kilpailuissa. Kahdessa sarjassa he voittivat kultaa sekä hopeaa. Kilpailijoiden tehtävänä oli 4.5 tunnin kuluessa ratkaista kolme vaikeata matemaattista ongelmaa. Kilpailuihin valikoituneet Israelin edustajat ovat matematiikkaan keskittyneiden koulujen oppilaita, jotka kertoivat valmistautuneensa kilpailuihin Israelin huippumatemaatikkojen johdolla.

Mitalisteja ylistänyt opetusministeri Joav Galant sanoi olevansa ylpeä tästä Israelille tulleesta saavutuksesta!

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR