Rony Smolar – Israel-uutisviikko 2.5.2022

Pitämäni neljän kuukauden tauon nyt päätyttyä voin todeta maanosamme Euroopan turvallisuuden kellahtaneen pahasti väärään asentoon, kun Lähi-idässä vuosikymmeniä vallinnut sotatila onkin saavuttanut sivistyneeksi ja rauhalliseksi uskotun Euroopan, jopa aivan maamme rajojen tuntumassa.

Kuka olisi vielä neljä kuukautta sitten uskonut, että Euroopassa syttyisi sota ja että Suomi joutuisi arvioimaan uudestaan naapuruussuhteensa Venäjän kanssa.

Näinä aikoina sopiikin ihmetellä, eikö Eurooppa todellakaan oppinut siitä hävityksestä ja inhimillisestä kärsimyksestä, minkä toinen maailmansota aiheutti?

Tässä tilanteessa on Suomen horisontista käsin vaikeata paneutua tapahtumiin Israelissa ja laajemmin Lähi-idässä, mutta pienen planeettamme tapahtumilla on taipumus liittyä toisiinsa ja siten Israel, monestakin syystä, kytkeytyy Ukrainassa käytävään sotaan.

Nimittäin, 1990-luvulla lähes miljoonan maahan muuttaneen venäjänkielisen väestönsä seurauksena Israelin ja Vladimir Putinin valtakauden Venäjällä on ollut hyvät keskinäiset suhteet. Se on ollut myös Venäjän etu, kun Israelin perinteinen liittolainen on tunnetusti Yhdysvallat, joka ennen Ukrainan tapahtumia pyrki vetäytymään maapallon polttopisteistä.

Venäjän-suhteilla on ollut suuri sotilaallinen merkitys Israelin turvallisuudelle, sillä se on sallinut Israelin ilmavoimien iskeä Iranin perustamia tukikohtia vastaan Syyriassa, missä Venäjä valvoo maan ilmatilaa. Venäjä on kuitenkin sallinut Israelin iskut hiljaisella yhteisymmärryksellä, sillä ehdolla, etteivät ne horjuta liittolaismaan Syyrian presidentin asemaa.

Mutta Israel liittyy sodassa hyökkäyksen kohteeksi joutuneeseen Ukrainaan siltä osin, että siellä asuu yli 200.000 juutalaista, joista kymmenet tuhannet ovat muuttaneet Israeliin, jopa nyt käydyn sodan kuluessa. Ja kaiken kukkuraksi käynnissä olevan sodan aikana kansainväliseksi julkkikseksi muuttuneella Ukrainan presidentillä Vlodomyr Zelenskyllä on juutalaiset sukujuuret.

Helmikuun lopulla syttyneen sodan alkuvaiheessa Israel näkikin itsensä osapuolten välisenä puhemiehenä ja välillä pääministeri Naftali Bennett otti itselleen jopa sovittelijan roolin tarjoten rauhanneuvottelupaikaksi Jerusalemia. Mutta Israelin vaikutusmahdollisuudet osoittautuivat levinneessä ja alati raaistuneessa sodassa kuitenkin liian pieniksi.

Israel on kuitenkin joutunut pahaan välikäteen, kun Ukraina on toivonut Israelilta tehokasta ilmapuolustusjärjestelmää ja muuta aseistusta, mutta Israel ei ole voinut pyyntöön suostua, sillä sen on pelätty vahingoittavan suhteita Venäjään.

Sotilasavun sijasta Israel on pystyttänyt suuren kenttäsairaalan lääkäreineen Ukrainan läntiselle rajalle ja viime päivinä ilmoittanut toimittavansa Ukrainan armeijalle turvavarusteita.

Myös poliittisissa ulostuloissaan Israel on joutunut pitämään kielen keskellä suuta ja siksi Venäjän sotatoimia Ukrainassa on varottu nimeämästä kansanmurhaksi eikä Putinia ole haluttu syyttää sotarikoksista. Tosin, ulkoministeri Jair Lapid uskalsi jokin viikko sitten verrata Venäjän toimia sotarikoksiin, minkä seurauksena Venäjän suurlähettiläs Israelissa kiirehti tuomitsemaan tuon lausunnon. Venäjä pani myös merkille Israelin äänestäneen aiemmin YK:n yleiskokouksen enemmistön mukana Venäjän väliaikaisesta erottamisesta maailmanjärjestön ihmisoikeusneuvostosta. Siitä ei Venäjä toistaiseksi ole rankaissut Israelia, mikä on tulkittu siten, ettei Venäjällä nykytilanteessa juurikaan ole varaa luopua edes osittain ystävällismielisenä pitämistään valtiosta.

Mutta jatkossa Israel joutuu tasapainoilemaan sotaa käyvän Venäjän ja sitä vastustavan läntisen maailman mielipiteen välillä. Ukrainan kohtalo herättää Israelissa ja juutalaisessa maailmassa kuitenkin suuria tunteita, sillä maan historia tuntee tuhoisia juutalaisiin kohdistuneita hävityksiä eli pogromeja. Toisaalta Ukrainassa on ensimmäisen vuosituhannen alusta lähtien asunut juutalaisia, siellä on ollut suuria juutalaiskeskuksia merkittävine rabbeineen ja siellä on syntynyt useita hengellisiä liikkeitä. Mm Umanin kaupungissa löytyy erään merkittävän rabbin hautapaikka, mikä vuosittain toimii hänen hurmoshenkisten seuraajiensa pyhiinvaelluskohteena. Yleensä se vetää puoleensa samanaikaisesti kymmeniätuhansia rukoilijoita myös ulkomailta, joista osa on pyrkinyt sinne jopa nyt käytävien taistelujen aikana.

Ja kansainvälisen jännityksen jatkuessa Israel on joutunut miettimään suhteitaan myös Kiinaan, sillä maa on lisännyt osallistumistaan Israelin infrastruktuurin, kuten metroliikenteen ja satamatoimintojen kehittämiseen ja panostanut myös teknologia-alan yrityksiin, mistä liittolainen Yhdysvallat ei pidä lainkaan. Ulkoministeri Antony Blinken on jo useampaan otteeseen huomauttanut Kiina-yhteistyön vaarantavan niin Israelin omia kuin myös Yhdysvaltojen turvallisuusetuja.

Mutta huomion ollessa nyt Ukrainassa on Israeliin viime vuosina hyvin vihamielisesti suhtautunut Turkki pyrkinyt lähentämään suhteitaan juutalaisvaltion kanssa. Viikkoja kestäneen empimisen jälkeen Israelin presidentti Jitzhak Herzog päätti hallituksen suostumuksella ottaa vastaan virkaveljensä Recep Tayyip Erdoganin vierailukutsun.

Vierailua kuvattiin kohteliaaksi mutta viileäksi, mihin vaikutti Turkin läheiset suhteet Gazaa hallitsevan islamistisen Hamas-järjestön kanssa. Mutta talousvaikeuksiin ajautuneen Turkin tiedetään kilpailevan Kyproksen ja Kreikan kanssa Israelin kaasukentiltä vedettävän putken reitistä Eurooppaan. Monet merkit viittaavat kuitenkin siihen, ettei kaasuputki kulkisi Turkin kautta.

Presidentti Herzog ehti myös tehdä historiallisen vierailun naapurimaan Jordanian kuninkaan Abdullahin luo, kunnes Jerusalemin itäosassa sekä Temppelivuorella puhkesi toissaviikolla hyvin rajuja mellakoita, joihin Israel joutui kovalla kädellä puuttumaan. Se sai muslimimaailman, jopa tuoreiden rauhankumppanien, kohdistamaan kärkevän arvosteluryöpyn, mitä Israel piti kohtuuttomana. Nimittäin uutiskuvissa näkyi, miten Temppelivuorella moskeijoihin sulkeutuneet mellakoivat arabinuoret heittelivät ikkuna- ja oviaukoista kiviä ja polttopulloja järjestystä ylläpitäviä turvallisuusjoukkoja kohti.

Temppelivuori on tunnetusti arka ja helposti syttyvä paikka, kun muslimit pelkäävät sen Israelin hallinnossa joutuvan yksin juutalaisten haltuun. Vaikka Temppelivuori on muslimimaailman kolmanneksi pyhin paikka, niin juutalaisille se on kaikkein pyhin. Siitä huolimatta Israel on voittoisasta kuuden päivän sodastaan vuonna 1967 lähtien vakuuttanut ylläpitävänsä paikkaa muuttumattomana, eli se toimii molempien uskontojen rukouspaikkana.

Tänään päättyvän muslimien paastokuukauden Ramadanin aikana useana päivänä jatkuneet mellakat on nähty islamistisen Hamas-liikkeen provokaationa, mikä näyttäytyi mellakoitsijoiden kantamina Hamasin vihreinä lippuina. Yleistilanteen uskotaan kuitenkin laantuvan päättyvän Ramadanin myötä.

Mutta Israeliin on lyhyessä ajassa iskenyt palestiinalaisten terroriaalto, jossa yhteensä 16 israelilaista siviiliä on surmattu. Iskuja on ollut muuallakin kuin rauhattomassa Jerusalemissa, jopa aivan Tel Avivin keskustassa.

Ramadankausi herätti myös lähes seitsemän kuukautta rauhallisena pysyneen Gazan rajan, kun kaksi viikkoa sitten juutalaisella pääsiäisviikolla Israelia kohti laukaistiin useita raketteja häiritsemään pyhänviettoa. Raketti-iskujen uskottiin toimineen tuen osoituksena Jerusalemissa samoihin aikoihin tapahtuneille levottomuuksille.

Juuri Jerusalemissa pyhäkauden jännitteet olivat poikkeuksellisen suuret, sillä Pesach-pääsiäinen, kristityn maailman pääsiäinen sekä Ramadan-kuukausi osuivat tänä vuonna samaan aikaan.

Pyhäkauden päättymisen toivotaan nyt rauhoittavan Gazan rajan, minkä Israel pyrkii rauhan vallitessa pitämään palestiinalaiselle työvoimalle auki. Silloin lähes 15.000 gazalaista pääsee päivittäin käymään töissä Israelissa, mikä tuo helpotusta Gazan huonoon taloustilanteeseen. Löytyneet työpaikat ovat uutena ilmiönä johtaneet nyt heprean kielen opiskeluun Gazassa, mikä Israelissa on rohkaisevana tietona otettu vastaan ja mikä on tulkittu tilanteen jonkinasteisena normalisoitumisena.

Siitä hyötyvät molemmat osapuolet, kun voidaan palata aikaan, jolloin Israel osti Gazassa kasvatettuja vihanneksia ja hedelmiä sekä teetti siellä tekstiiliteollisuutensa alihankintatöitä.

Tämän hiljaisen uutiskauteni aikana järjestyksessä toinen israelilainen astronautti on yhdessä kolmen muun kanssa tehnyt parin viikon avaruusmatkan, jonka aikana hän kansainvälisellä avaruusasemalla suoritti joukon tieteellisiä kokeita. Tuo avaruussukkula laskeutui onnistuneesti juuri viime viikolla Atlanttiin.

Näiden neljän hiljaisen kuukauden aikana Israel on myös ehtinyt ajautua hallituskriisiin, mikä ehkä ei ole yllätys, mutta pitkittyessään se voisi johtaa ennenaikaisiin vaaleihin. Kriisi sai alkunsa yhden hallituspuolueen kansanedustajan loikattua opposition riveihin, mikä vei pääministeri Naftali Bennettin hallitukselta parlamentissa enemmistön tuen.

Entinen pääministeri ja nykyinen oppositiojohtaja Benjamin Netanjahu ehti jo julistautua seuraavaksi pääministeriksi, vaikka viimeiset mielipidemittaukset eivät sitä tue. Tosin, Bennettin on parannettava juoksuaan, jotta hän kykenisi saattamaan kahdeksi vuodeksi sovitun pääministeriytensä kunnialla päätökseen. Sen jälkeen vetovastuun on määrä siirtyä hallitussopimuksen mukaisesti ulkoministeri Jair Lapidille.

Niin, ja koronatilanne. Se on Israelissa samassa vaiheessa kuin meillä Suomessa paitsi, että siellä valtaosa aikuisväestöstä on saanut neljännen rokotteen. Mutta maskipakkoa on lievennetty, kokoontumiset sallittu ja maa on vähitellen avautumassa kauan kaivatulle turismille.

Ja jottei tilannekuva olisi liian seesteinen, niin Iranin kanssa käytävät kansainväliset ydinvalvontaneuvottelut ovat juuttuneet syviin näkemyseroihin. Samanaikaisesti Iran on panostanut sotilaallisen lennokkitekniikan kehittämiseen, millä se pian kykenee uhkaamaan Israelia.

Israel ei kuitenkaan ole istunut kädet ristissä, vaan hyödyntänyt korkean teknologian osaamistaan kehittämällä laser-aseen torjumaan ilmahyökkäykset. Nimittäin, israelilainen laseria käyttävä Iron Beam-ilmatorjuntajärjestelmä on juuri läpäissyt keskeisen testin, kertoi maan puolustusministeriö.

Uuden torjuntatekniikan kehittäjä on Rafael Industries eli laitos, jolta Suomi lehtitietojen mukaan on aikeissa hankkia lisää ja korkeammalle ulottuvaa ilmatorjuntaa.

Israelissa seurataan näinä päivinä kiinnostuksella Suomen ja Ruotsin etenemistä puolustusliitto Natoon. Ukrainan tilanteen takia kiinnostus on erityisesti Suomessa, jolla on pitkä yhteinen raja ja oma historiansa Venäjän kanssa.

Tuttu lehtimies Israelista soitti jopa minulle tiedustellen tunnelmia täällä Suomessa. Samalla pääsin korjaamaan joitakin historiallisia virhetulkintoja.

Ja lopuksi: Israel viettää tulevana torstaina 74:ttä itsenäisyyspäiväänsä. Chag sameah – Iloista juhlapäivää!

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR