Rony Smolar – Israel-uutisviikko 21.10.2024
Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:45 ja 21:15.
Radio Patmoksen Israel-uutisviikko jatkui viime viikkojen lailla edelleen tapahtumarikkaana sekä Iraniin odotettavissa olevan Israelin kostohyökkäyksen tunnelmissa.
Vaikka kulunut uutisviikko sisälsi useita tapahtumia sekä niiden käänteitä, merkittävin uutinen oli Israelissa torstaina julkaistu uutinen, mikä kertoi Gazan sotanäyttämöllä operoivan eliittijoukon surmanneen vihollisen Hamasin johtajan Yahya Sinwarin. Hamas ei heti kommentoinut johtajansa kuolemaa, vaikka Lähi-idän media täyttyi välittömästi uutisesta. Asia vahvistui kuitenkin, kun ruumis oli paikan päällä suoritetuissa DNA:n tutkimuksissa tunnistettu. Sodan kuluessa arvostelun kohteeksi joutunut pääministeri Benjamin Netanjahu piti Sinwarin surmaamista poliittisena voittonaan julistaen samalla surman olevan lopun alku Gazan sodalle. ”Olemme tänään antaneet pahuudelle iskun”, hän julisti.
Netanjahu kuitenkin vakuutti Israelin jatkavan sotaa, kunnes kaikki 101 israelilaista panttivankia on vapautettu. Hänen mukaansa Hamasin johtajan kuolema antaa kuitenkin mahdollisuuden rauhan saavuttamiselle. Myös Yhdysvaltain presidentti Joe Biden totesi Sinwarin kuoleman avaavan mahdollisuuden israelilaisten panttivankien vapauttamiselle ja siten sodan päättymiselle, vaikka tulitaukoneuvottelut ovat jo kuukauden olleet jumiutuneina.
Vaikka israelilaiset muistavat Sinwarin aikamme suurimman juutalaisiin kohdistuneen rikoksen, pogromin ja joukkomurhan toteuttajana, saattoivat he kuitenkin iloita paljon tuskaa aiheuttaneen vihollisjohtajan kohtalosta, kun kaduilla jaettiin makeisia sekä pikkuleipiä. Uutisen julki tultua päällimmäisenä heillä kuitenkin oli tarve saada tietää, oliko Sinwarin läheisyydessä ollut israelilaisia panttivankeja ja miten heidän oli käynyt. Asevoimien mukaan paikalla ei kuitenkaan ollut vankeja, vaikka Gazassa piileskelleen Sinwarin väitettiin omaksi suojakseen viime aikoina ympäröineen itsensä panttivangeilla.
Sinwaria pidetään viime lokakuun verilöylyn pirullisena pääsuunnittelijana, jota Israel maasodan alettua tiiviisti etsi. Hänen uskottiin henkivartijoidensa kanssa liikkuneen pääasiassa Gazan laajassa tunneliverkostossa, kunnes viime keskiviikkona israelilainen joukko-osasto havaitsi muutamien taistelijoiden menevän Gazan eteläosassa Rafahin kaupungin läheisyydessä rakennukseen, jota kohti avattiin tuli. Tarkastaessaan romahtanutta rakennusta sotilaat löysivät ruumiin, joka muistutti Sinwaria ja joka sitten lopullisesti tunnistettiin.
Ruumiin mukana paikalta löytyneistä väärennetyistä passeista sekä suuresta määrästä käteisrahaa saattoi päätellä Sinwarin yrittäneen paeta Gazasta. Yhdessä passissa hänen todettiin olevan YK:n palestiinalaisten pakolaisapujärjestön UNRWA:n opettaja. Hänen hallustaan kerrottiin löytyneen myös Israelille tärkeätä tiedustelutietoa.
Tunneliverkostossa piileskellyt 61-vuotias Sinwar nimitettiin elokuussa Hamasin johtajaksi sen jälkeen, kun Israel oli surmannut järjestön ulkomailla olleen johtajan Ismail Haniyehin Iranissa. Ennen viime lokakuun veristä hyökkäystä Sinwar tunnettiin Israelissa hyvin, sillä hän oli terroritoiminnasta tuomittuna istunut yli 20 vuotta israelilaisessa vankilassa. Siellä hän oli oppinut mm heprean sekä omaksunut israelilaisen ajatusmaailman, mitä hän myöhemmin hyödynsi. Monet Sinwaria kuulustelleet ovat viime päivinä muistelleet, miten vaikea kuulusteltava hän oli ollut.
Vuonna 2011 Sinwar vapautui palestiinalaisten kanssa sovitun vankienvaihdon yhteydessä ja nousi pian terroriliikkeen Gazan johtajaksi. Hänen seuraajakseen on nyt mainittu nuorempi veli Muhammed, Hamasin hallitseman Gazan eteläisen siiven komentaja, jota israelilaisjoukot jo etsivät.
Hamasin päivät eivät vielä ole luetut, sillä Libanonissa toimiva liittolainen Hizbollah on uhannut vastata Sinwarin surmaan kiihdyttämällä yhteenottoja Israelia vastaan. ”Vahvistamme nyt vastarinnan henkeä ja kostamme ”, julisti Hizbollahin varajohtaja Naim Qassem, jonka on kerrottu nyt paenneen Iraniin.
Mutta sama uhma seurasi Iranin ulkoministeriä Abbas Aragchia, joka juuri Sinwarin likvidointia ennen oli aloittanut historialliseksi kuvatun kiertomatkan Lähi-idässä, missä hän pyrki kohentamaan maansa suhteita alueen arabimaihin. Erityisesti kaksi ensimmäistä vierailukohdetta, Jordania ja Egypti, saivat Israelissa kulmakarvat rypistymään, kun molemmat maat ovat pitkään olleet rauhantilassa juutalaisvaltion kanssa.
Ulkoministerin matkan edetessä hänen kerrottiin hakeneen alueelta ”islamilaista liittoa”, mitä Israelissa ei lainkaan katsota hyvällä. Mutta Israelissa ehdittiin arvailla Iranin huolestuneen, kun sen läheiset liittolaiset Hamas ja Hizbollah ovat Israelin iskuissa menettäneet lyhyen ajan sisällä niin johtajiaan kuin voimaansa.
Mutta seitsemää eri vihollista vastaan nyt käytävässä sodassaan Israel joutuu tarkkailemaan myös Jordanjoen länsirannalla toimivaa palestiinalaishallintoa. Viime viikolla huomio kiinnittyikin lehtikuvaan ja sen tekstiin, missä presidentti Mahmud Abbasin johtama palestiinalaishallitus oli hiljentynyt ”suuren kansallisen johtajansa ja marttyyrina kuolleen Hamasin Yahya Sinwarin muiston äärelle”.
Tämä herätti välittömästi Israelissa kysymyksen, voisiko palestiinalaishallintoa tällä asenteella milloinkaan nähdä neuvottelupöydässä Israelin kanssa? Taustalla on lisäksi Abbasin aiempi kieltäytyminen tuomitsemasta Hamasin viime lokakuista verilöylyä Israeliin.
Yhdysvaltain presidentinvaalien ollessa kahden viikon kuluttua jo ovella presidentti Biden on pyrkinyt varmistamaan demokraattipuolueen vaalimenestyksen vaikuttamalla sotimiseen Gazassa. Siksi Bidenin hallinnon tulilinjalle on joutunut läheinen liittolainen Israel, jota nyt moititaan alueen vakavasta humanitaarisesta tilasta ja viimeksi muutama päivä sitten se näkyi varapresidentti Kamala Harrisista, kun hän vaalitilaisuudessa hyväksyvästi nyökkäsi erääseen kansanmurhaan koskeneeseen väitteeseen.
Siksi Biden puhutteli Israelia viime viikolla tavalla, jota lehdistössä kuvailtiin jyrähdykseksi. Nimittäin hänen kerrottiin antaneen Israelille varoituksen, minkä mukaan sillä olisi 30 päivää aikaa lisätä Gazaan kulkevan humanitaarisen avun määrää tai se leikkaisi sotilaallista tukeaan.
Uhka osui todella kipeään paikkaan, sillä Israelin asevoimien on kerrottu kärsivän ammuspulasta samanaikaisesti, kun Iraniin aiottu vastaisku ja sen mahdolliset jälkiseuraukset ovat vielä kokematta.
Muutamat uutistoimistot kuvasivat julkisuuteen annettua varoitusta kovasanaisimmaksi, minkä Yhdysvallat on liittolaiselleen antanut. Varoituksen kirjallisen version allekirjoitti puolustusministeri Lloyd Austin.
Varoituksella oli välitön vaikutus, sillä Israel on luotettavia kuljetusurakoitsijoita haalimalla nyt lisäämässä päivittäisiä avustuskuormia 50:stä 250:een.
Presidentti Biden on tällä viikolla myös aikeissa lähettää ulkoministerinsä Antony Blinkenin Israeliin antamaan uutta vauhtia Gazan pysähtyneisiin tulitaukoneuvotteluihin.
Amerikkalaisten muuttunut äänensävy nähdään tervetulleena Israelin vihollisille ja siksi Iran uhkasi pian iskeä ohjuksin uudelleen Israeliin. Israelissa Yhdysvaltain muuttuneen asenteen pelätään heijastuvan myös eri kansainvälisille foorumeille, missä Israel saattaisi ilman liittolaistaan joutua melkoiseen diplomaattiseen ryöpytykseen sekä erilaisiin boikotteihin.
Vuosikymmeniä Israelin tukena seissyt Joe Biden nähdään nyt uransa lopulla pettävän liittolaisensa, eikä tilannetta kohenna sekään, ettei Israelissa tahdota luottaa demokraattipuolueen presidenttiehdokkaan Kamala Harrisin ystävyyteen.
Samanaikaisesti taustalla väijyy Israelin kostohyökkäys Iraniin, mikä on odottanut jo kaksi viikkoa, kun Yhdysvallat on halunnut hillitä Israelin liipaisinherkkyyttä rajoittamalla iskut vain Iranin sotilaskohteisiin, kuten maan kaikkivoipaan vallankumousarmeijaan ja sen johtoon. Yhdysvalloilla on kerrottu olevan ”hyvä käsitys Israelin iskun kohteista”.
Mutta Israel ei ole aina kuunnellut liittolaistaan, vaan tukeutunut omiin turvallisuustarpeisiinsa. Odotettavissa olevaan kostoiskuun tuli lauantaina kuitenkin uusi näkökulma, kun Iranin tukema Hizbollah yritti kolmella lennokilla iskeä Netanjahun Caesarean rannikkokaupungissa sijaitsevaan taloon. Netanjahu ja hänen vaimonsa eivät enää olleet paikalla, sillä he olivat poistuneet sieltä muutamia tunteja aikaisemmin. Lennokeista Israel torjui kaksi mutta yksi osui Netanjahun talon läheisyyteen, mistä aiheutui sirpaleosumia. Pääministeri Netanjahu painotti pitävänsä tämän mielessään, kun Israel kostaisi Iranille.
Joistakin näkemyseroista huolimatta Yhdysvallat on sitoutunut Israelin puolustukseen ja siten ammuspula näyttää viime vuorokausia jatkuneena ”ilmasiltana” nyt torjutun. Sen lisäksi Yhdysvallat on Iranin uuden ohjushyökkäyksen varalle sijoittamassa liittolaisensa maaperälle myös tehokkaan ohjustorjuntajärjestelmän sekä 100 miestä sitä hoitamaan. Onhan Iran tänä vuonna tehnyt kaksi suurta ohjusiskua Israeliin, vaikka ne valtaosin torjuttiin eivätkä aiheuttaneet merkittävää vahinkoa.
Nyt toimitettava järjestelmä on tarkoitettu lyhyen ja keskimatkan kantaman ballististen ohjusten torjuntaan ja erityisesti täydentämään Israelin omaa ilmapuolustusta.
Yhdysvallat on viime aikoina myös vahvistanut omien asevoimiensa läsnäoloa Lähi-idässä, missä se juuri viime viikolla osoitti valmiuttaan, kun se häiveominaisuudella varustetuilla pitkänmatkan B-2-pommikoneillaan tuhosi Jemenin huthi-kapinallisten maanalaisia asevarastoja. Iskussa käytettiin erityisen raskaita pommeja, mitä pidettiin varoituksena Iranille. ”Tämä olkoon osoitus Yhdysvaltain kyvystä tuhota vihollistemme piilopaikkoja, missä ne ovatkaan”, vakuutti puolustusministeri Austin.
Vuosi sitten Gazan sodan alussa Hamasin liittolaisiksi tulleet huthit ovat Israeliin tekemiensä ohjushyökkäysten lisäksi jo yli vuoden häirinneet kansainvälistä merenkulkua Suezin kanavaan johtavalla Punaisella merellä, mitä monet alueelle lähetetyt läntiset merivoimat yrittävät estää.
Myös osana Etelä-Libanonissa palvelevia YK:n monikansallisia Unifil-rauhanturvajoukkoja toimivan Saksan merivoimien sota-alus aktivoitui viime viikolla Välimeren itäosassa, kun se ampui alas Libanonin rannikon yllä uhkaavasti lähestyneen tunnistamattoman ilma-aluksen, todennäköisesti droonin eli aseistetun lennokin.
Taistelut jatkuvat Libanonissa edelleen hyvin kiivaina ja siellä Hizbollahia vastaan hyökkäävät israelilaisjoukot ovat viime päivinä kärsineet kirveleviä tappioita. Sen lisäksi Hizbollah on Suomen uutisilta piilossa iskenyt sadoilla ohjuksilla ja raketeilla vuorokaudessa, myös kuolettavasti, yhä syvemmälle Israeliin, missä viime viikolla toista miljoonaa israelilaista joutui viettämään useita tunteja pommisuojissa. Muutenkin uutisotsikot tuntuvat seuraavan jo toista vuotta puolustussotaa käyvän Israelin asevoimien tekemisiä ikään kuin israelilaiset eivät itse olisi sodan uhreja.
Israelilaiset ovat ilmahälytysten välissä kuitenkin voineet perhepiirissä viettää viime viikolla alkanutta seitsemän päivän vuotuista lehtimajajuhlaa Sukotia muistuttamaan 40 vuotta kestäneestä vaikeasta erämaavaelluksesta. Sukot on myös yksi kolmesta pyhiinvaellusjuhlasta sekä sadonkorjuun juhla, jolloin Israelin maassa viinirypäleet kypsyivät ja oliiveista voitiin puristaa öljyä.
Näissä odottavissa tunnelmissa kulunut uutisviikko siirtyi seuraamaan nyt alkaneen viikon uutistapahtumia.
RONY SMOLAR