Rony Smolar – Israel-uutisviikko 21.11.2022

Siinä, missä Suomessa yritetään hallituksen koossa pysymiseksi sovitella puolueiden välisiä riitoja, niin Israelissa pyritään hallituksen kokoamiseksi paraikaa sovitella viisi vaalivoiton saavuttanutta oikeistopuoluetta yhteiseen hallitukseen. Se on jopa hallituksen muodostamista yrittävälle kokeneelle Benjamin Netanjahulle osoittautumassa yllättävän vaikeaksi.

Kolme viikkoa sitten käytyjen vaalien jälkeisen voitonhuuman laskeuduttua viime päivät ovat paljastaneet voittajien, ei niinkään aatteelliset erimielisyydet, vaan kilvoittelun tärkeimmistä ministerinsalkuista. Nimittäin salkkujen tavoittelulla puolueet haluavat korostaa äänestäjille tekemiään vaalilupauksia ja siksi salkkujen mukana seuraavat ministeriöiden budjettivarat ja niiden jakaminen houkuttelevat kuin hunaja- astia karhuja.

Eläimistä puheenollen myös kaalimaata vartioiva pukki on päässyt kuvakielessä tässä mukaan, kun taloudellisista väärinkäytöksistä syytteistä tuomitun suurimman uskontopuolueen johtaja Arje Deri tavoittelee valtionvarainministerin salkkua. Hänen johtamansa puolue lupasi ajaa erityisesti vähäosaisten asioita ja vaikka sitä lupasivat myös muut uskontopuolueet, niin Deri on Netanjahun hyvänä ystävänä ja poliittisena liittolaisena vahvoilla. Vastikään tuomionsa kärsineen Derin ministerinsalkku joutuu kuitenkin ensin Korkeimman oikeuden puntariin.

Israelin kannalta keskeisen tärkeitä ovat myös puolustus-, sisäisen turvallisuuden sekä oikeusministerin salkut, joita kansallismielisen äärioikeiston kaksi johtajaa vaativat itselleen. Bezalel Smotrich ja Itamar Ben-Gvir tavoittelevat näitä salkkuja, mikä on saanut Netanjahun kiusalliseen asemaan, kun Israelin lähin liittolainen Yhdysvallat on toistuvasti huomauttanut heidän ottamisestaan hallitukseen. Netanjahun asemaa ei liioin helpota, että Yhdysvallat puuttuu Israelin demokraattisesti toteutetun vaalin tuloksiin.

Mutta Yhdysvaltojen tiedetään valvovan Lähi-idässä omia etujaan, joihin mm kuuluu oikeudenmukaisen ratkaisun löytyminen vuosikymmeniä jatkuneeseen palestiinalaisongelmaan. Siten Yhdysvallat pelkää kansallismielisten äärioikeistolaisten aatteiden vaikuttavan tulevaan hallitukseen ja samalla myös alueen muutenkin syttymisherkkään yleistilanteeseen.

Yhdysvalloista onkin jo osoitettu Israelin suuntaan harvinainen uhkaus, että maiden suhteet saattaisivat kärsiä, mikäli Jordanjoen Länsirannan liittämistä Israeliin ajavalle Smotrichille tarjottaisiin puolustusministerin salkkua. Uhkaus voisi toteutua siten, että Yhdysvallat boikotoisi Israelin puolustusministeriötä, mikä olisi ennenkuulumatonta. Ja kun myös sisäisen turvallisuuden salkkua tavoitteleva Ben-Gvir ei lainkaan ole amerikkalaisten mieleen, niin todennäköisenä pidetään, ettei ministereinä näille kahdelle myönnettäisi matkustusviisumia Yhdysvaltoihin.

Yhdysvallat antoi jo ymmärtää mitä suhteissa pahimmillaan odottaisi, kun se viime viikolla päätti aloittaa tutkimukset amerikkalais-palestiinalaisen lehtinaisen viime keväänä tapahtuneeseen ampumissurmaan Länsirannalla. Israel pitää amerikkalaispäätöstä epäluottamuksen osoituksena, sillä Israel oli jo aiemmin luovuttanut omat tutkimustuloksensa amerikkalaisille ja todennut, että surma on todennäköisesti voinut tapahtua israelilaisjoukkojen edetessä Jeninin kaupunkiin. Lehtinaisen omaiset väittävät surman kuitenkin tapahtuneen tahallisesti ja siksi Yhdysvallat päätti ottaa kansalaisensa surman tutkittavakseen.

Pääministeri Yair Lapid tuomitsi jyrkästi Yhdysvaltain päätöksen toteamalla, että Israelin armeijaa ohjaa korkeat moraaliarvot sekä kansainvälinen laki eikä siten suostuisi asiassa yhteistyöhön amerikkalaisten kanssa.

Israelilla ei kuitenkaan ole varaa menettää liittolaistaan, sillä mailla on yhtenevät strategiset näkemykset atomiasetta tavoittelevan Iranin muodostamasta uhasta. Samalla suhteiden viileneminen nähtäisiin melkoisena takaiskuna pääministerinä aloittavalle Netanjahulle, mikä samalla vaikuttaisi haitallisesti Israelin kansainväliseen asemaan.

Myös siitä saatiin runsas viikko sitten esimakua, kun YK päätti palestiinalaishallinnon vaatimuksesta hakea Haagin Kansainvälisen tuomioistuimen mielipidettä Israelin toimille kiistellyllä Jordanjoen länsirannalla. Israel näki päätöksen uhkaavan asemaansa tuolla alueella, myös Jerusalemin pääasiassa arabien asuttamassa kaupungin itäosassa, ja siksi reagoi siihen voimakkaasti. ”Näillä kansainvälisillä foorumeilla toistuvilla vihamielisillä toimilla palestiinalaiset itse tuhoavat mahdollisuutensa sovintoon”, oli Israelin kiukkuinen kannanotto.

Israelin poliittisen ilmapiirin muutoksesta kuului myös rajumpia ilmaisuja sen jälkeen, kun kolme israelilaista miestä, yhdentoista lapsen isää, viime viikolla puukotettiin palestiinalaisen toimesta kuoliaaksi Länsirannalla. Nimittäin radikaalioikeistosta kuului heti tapauksen jälkeen vaatimuksia kuolemantuomion käyttöönottamisesta terroritapauksissa.

Tällaisen ulostulon on nähty vaikeuttavan Netanjahun hallitustunnusteluja jopa niin, että radikaalioikeiston kahdesta johtajasta toinen on jäämässä ilman ministerinsalkkua, mikä entisestään vaikeuttaisi Netanjahun tehtävää. Nimittäin Smotrich ja Ben-Gvir ovat liittoutuneet keskenään siten, ettei kumpaakaan voisi jättää hallituksen ulkopuolelle, sillä se upottaisi heti alkuunsa toiveet enemmistöhallituksen syntymisestä. Tilannetta on kuvattu jopa niin vaikeaksi, että seuraavista vaaleista on jo puhuttu.

Mutta Netanjahun taktiikkana taitaa olla tunnustelujen venyttäminen niin pitkälle, että jonkun on tehtävälle annetun takarajan lähestyessä peräännyttävä. Pahimmillaan se tietäisi 57 kansanedustajan kannattaman vähemmistöhallituksen syntymistä ja siten mahdollisen poliittisen sirkuksen jatkumista. Ja sitähän äänestäjät eivät vaaleissa halunneet. Mutta kokenut Netanjahu voi myös laskea, ettei hallituksen ulkopuolelle jättäytyvä äärioikeisto siinä tapauksessa kuitenkaan äänestäisi parlamentissa oikeistohallitusta vastaan.

Kulunut uutisviikko oli vaalien jälkeen rammaksi ankaksi muuttuneelle Israelille muutenkin täynnä haasteita, kun viikon aluksi vihollismaa Iran ilmoitti kehittäneensä yliääniohjuksen, joka pystyy läpäisemään kaikki torjuntajärjestelmät. Sen lisäksi perinteiset ohjuspuolustusjärjestelmät eivät Iranin mukaan kykenisi havaitsemaan viisi kertaa äänen nopeudella lentävää ohjusta. Heti perään iranilainen päivälehti kohdisti hepreankielisessä otsikossaan Israelille varoituksen väittämällä ohjuksen tavoittavan 400:ssa sekunnissa eli vajaassa seitsemässä minuutissa Tel Avivin suurkaupungin. Israel ei tähän mitenkään reagoinut.

Sitten seurasi kahnaus sotaa käyvän Ukrainan kanssa, kun maa oli enemmistön mukana asettunut kannattamaan edellä mainittua YK:n päätöstä siirtää Israelin toimet Jordanjoen Länsirannalla kansainvälisen oikeusistuimen tutkittavaksi. Israel arvosteli tästä Ukrainaa voimakkaasti. Myös Suomi äänesti useimpien Euroopan maiden kanssa YK-päätöksen puolesta.

Muutama päivä myöhemmin Israel, ainoana läntisenä valtiona, pidättäytyi äänestämästä, kun YK:n yleiskokouksen enemmistö päätti Venäjän tulevista sotakorvauksista Ukrainalle. Tämä nähtiin Israelilta tyytymättömyyden osoituksena, mihin Ukraina reagoi toteamalla oman Israelille kriittisen äänestyspäätöksensä olleen vakava erehdys.

Suhteiden uskotaan korjaantuvan kuudetta hallitustaan muodostavan Netanjahun tullessa pääministeriksi, totesi presidentti Vlodymyr Zenlesky keskusteltuaan tämän kanssa puhelimessa. Netanjahu oli kuulemma luvannut paneutua Ukrainan puolustustarpeisiin ja palata asiaan mahdollisimman pian.

Israelin kannalta takkuisasti sujunut uutisviikko käsitti myös lennokki-iskun, jonka kohteeksi Persianlahden vesillä valikoitui osittain israelilaisomistuksessa oleva öljytankkeri, joka sai runkoonsa osumia. Israel syytti iskusta Irania, jonka on epäilty myös aiemmin tehneen samanlaisia iskuja lahdella seilaavia kauppa-aluksia vastaan. Myös Yhdysvallat nimesi Iranin nyt syylliseksi iskuun.

Iskun on epäilty liittyvän Iranin tyytymättömyyteen, että tuhatmäärin israelilaisia saapuu seuraamaan Persianlahdella sijaitsevassa Qatarissa eilen käynnistyneitä jalkapallon maailmanmestaruuskisoja.

Kisojen johdosta paljon julkisuutta saanut Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA on välikohtausten välttämiseksi kieltänyt kansallislippujen julkisen esillä pitämisen niiltä kannattajilta, joiden maat, kuten Israel, eivät osallistu kisoihin. Päätöksen on katsottu johtuneen paikalle odotettavista israelilaisista katsojista, joita alueen muslimiväestö vieroksuu. Sen lisäksi kisojen isäntämaalla Qatarilla ja Israelilla ei ole virallisia suhteita, vaikka israelilaisten kisaturistien kohdalla on nyt tehty poikkeus.

Mutta sisälsi Israelin mennyt uutisviikko myös jotain myönteistä, mistä päällimmäisenä voi pitää Kaspianmeren rannalla sijaitsevan Iranin pohjoisen naapurin Azerbaidzanin päätöstä avata maan suurlähetystön Israeliin. Päätös on Israelin kannalta strategisesti merkittävä, sillä Azerbaidzan on Iranin lailla shiiamuslimivaltio ja sellaisena ensimmäinen, jolla on diplomaattinen edustusto juutalaisvaltiossa.

Maa on myös Israelille tärkeä, sillä siellä on muslimimaailman suurimpiin ja vanhimpiin kuuluva juutalaisyhteisö, tänä päivänä arviolta 7000 jäsentä. Israelilla on pian maiden diplomaattisen tunnustamisen jälkeen ollut vuodesta 1992 lähtien suurlähetystö pääkaupungissa Bakussa. Israel on ollut Azerbaidzanille tärkeä aseiden ja asejärjestelmien toimittaja ja juuri viime kuussa puolustusministeri Benny Gantz vieraili maassa. Iranin naapurissa Azerbaidzania pidetään Israelille tärkeänä tarkkailu- ja vakoilupaikkana, minkä tiedetään ärsyttävän Irania.

Diplomaattisena edistysaskeleena voi pitää myös presidentti Isaac Herzogin kahden viikon päästä ilmoitettua alkavaa historiallista valtiovierailua Persianlahdella sijaitsevassa Bahrainin kuningaskunnassa. Vierailukutsun Herzogille esittänyt saarivaltion hallitsija kuningas Hamad bin Isa Al Khalifa aikoo tutustuttaa vieraansa mm maansa talousfoorumiin sekä eri kehitysprojekteihin, joissa myös Israel on osallisena.

Vierailua ennen pääministeriksi todennäköisesti tuleva Benjamin Netanjahu oli puhelimessa keskustellut Bahrainin pääministerinä toimivan kruununprinssi Salman bin Hamad Al Khalifan kanssa maiden ”suurista yhteistyömahdollisuuksista”, kuten yhteisessä lehdistötiedotteessa todettiin.

Israel ja brittivallan alaisuudesta vuonna 1971 itsenäistynyt Bahrain solmivat diplomaattisuhteet Netanjahun pääministerikaudella vuonna 2020. Maassa asuu pieni juutalaisyhteisö, mikä viime vuosina on Israelin kanssa käydyn yhteistyön seurauksena kasvanut.

Ja lopuksi: Eilen vietetyn Lapsen oikeuksien päivänä Israelin julkistamien tilastotietojen mukaan maassa on tänä päivänä 3.1 miljoonaa alle 17-vuotiasta lasta ja teini-ikäistä, mikä tarkoittaa, että lähes kolmasosa maan kokonaisväestöstä on alaikäisiä. Heistä 2.3 miljoonaa on juutalaisia ja noin 750.000 arabeja. Maassa syntyi viime vuonna 185.000 lasta, joista poikia 95.000 ja tyttöjä 90.000.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR