Rony Smolar – Israel-uutisviikko 22.1.2024

Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:45 ja 21:00.

7882-israel_uutisviikko_keskikoko

Kuudennentoista sotaviikon nyt alettua näyttää yhä ilmeisemmältä, että sota on Gazasta levittäytymässä laajemmin Lähi-itään, jopa etäämmäksi sen lähialueille. Punaisenmeren eteläosa on juuri sellainen lähialue, mistä käsin Jemenin sisällissotaa käyvä huthi-kapinallisryhmä on lennokein- ja ohjuksin asettunut Hamasin tueksi Israelia vastaan. Mutta tulittaessaan rannikkonsa läheisyydessä myös kansainvälisiä kauppa-aluksia Jemen on vetänyt alueella partioivat Yhdysvallat sekä Iso Britannian mukaan sotaan.

Sen seurauksena nämä Gazan sodassa sivussa olevat maat ovat viime aikoina tehneet ilmaiskuja Jemeniin kuitenkaan vaimentamatta huthi-joukkojen sotakiihkoa. Mm viikonlopulla huthien komentaja julisti muuttavansa Punaisenmeren amerikkalaisten ja heidän liittolaistensa hautapaikaksi.

Gazan lisäksi Israel käy sotaa myös Libanonin vastaisella pohjoisrajalla, missä Hizbollahin shiialaisjoukot ovat jatkaneet ja jopa kiihdyttäneet iskujaan Israelin pohjoisosiin, mistä yli 70.000 asukasta on evakuoitu epämukaviin olosuhteisiin muualle.

Siksi Israel on asettanut Libanonille uhkavaatimuksen, minkä mukaan se tilanteen rauhoittamiseksi aikoisi laskea kahdeksi vuorokaudeksi aseensa, mutta jos Hizbollah sinä aikana jatkaisi tulitustaan, vastaus olisi raju. Israel on samalla vaatinut Libanonia valvomaan, että Hizbollah vetää joukkonsa YK:n päätöslauselman mukaisesti maan eteläosaa halkovan Litanijoen pohjoispuolelle, eli kahdeksan kilometriä Israelin pohjoisimmasta rajapisteestä. Muussa tapauksessa Israel puhdistaisi raja-alueen Hizbollahin joukoista, mistä myös Libanon silloin kärsisi.

Netanjahun hallitus sekä armeija ovat olleet kovan paineen alla, sillä Hizbollah on kolme kuukautta lähes estämättä tulittanut pohjoisrajan Israelin puoleisia tyhjiä kyliä ja kaupunkeja, missä syntyneet vahingot ovat melkoiset.

Viime viikolla myös toinen pohjoinen naapuri Syyria tulitti Israelia, mikä Gazan sodan kestäessä on kuitenkin ollut poikkeuksellista. Israel vastasi ensin ilmavoimillaan ja tykistöllään asemiin, joiden uskotaan olleen iranilaisten miehittämiä. Lauantaina sitten kerrottiin Israelin tuhonneen pääkaupungissa Damaskoksessa nelikerroksisen rakennuksen, missä koolla oli Iranin vallankumouskaartin eli maan armeijan korkea-arvioisia upseereja sekä heidän syyrialaisia liittolaisiaan. Syyria kertoi kymmenen ihmisen saaneen iskussa surmansa.

Sotilastiedustelun onnistuminen osoittaa Israelin odotetusti lisänneen panoksiaan, kun Iranin kädenjälki on näkynyt vihollisten iskuissa eri rintamilla.

Siksi Israel iski lauantaina ja myös eilen sunnuntaina etelä-Libanonissa liikkuneita ajoneuvoja vastaan, joissa tiedettiin olleen Hamasin sekä Hizbollahin paikallisia johtohenkilöitä sekä ainakin yhdessä Iranin armeijan upseeri. Iskujen jälkeen Iran vannoi kostoa Israelille.

Iranin muutenkin kasvaneen uhmakkuuden takana on Lähi-idässä viime viikolla levinnyt tieto, minkä mukaan maalla olisi jo ydinpommiin tarvittava määrä rikastettua uraania, jota Iran on Kansainvälistä atomienergiajärjestöä harhauttamalla kyennyt salaa tuottamaan. Iran saattaa kuitenkin joutua maksamaan tästä kovan hinnan, sillä erityisesti Yhdysvallat ja Israel mutta myös useat läntiset maat ovat julistaneet estävänsä Irania saamasta ydinasetta.

Tätä toisti viimeksi viikko sitten myös pääministeri Benjamin Netanjahu televisioidussa puhuessaan israelilaisille.

Iranin on jo pitkään tiedetty käyvän Israelin vastaista sotaa eri liittolaistensa välityksellä eikä se sitä enää pyri edes peittelemään. Tässä Iranin on väitetty ottaneen tietoisen riskin, sillä uhattuna Israel on yleensä iskenyt takaisin ja silloin sodanvaara laajenisi kattamaan koko Lähi-idän. Mutta konflikti saattaa muutenkin saada laajemmat puitteet, jos Yhdysvallat lähtisi sotilaallisesti tukemaan liittolaistaan. Toisaalta Iran on viime aikoina lämmitellyt suhteitaan Venäjän kanssa ja on toimittanut sinne valmistamiaan lennokkeja käytettäviksi Ukrainan sotanäyttämöllä.

Mutta myös muualla Lähi-idässä oli viime viikolla rauhatonta, kun Irakissa toimivat Iranin tukemat aseryhmät laukaisivat ohjuksia ja raketteja siellä olevien amerikkalaisjoukkojen käyttämään tukikohtaan. Viikon aikana Iran ampui myös itse ohjuksia Irakiin, Syyriaan ja Pakistaniin ja Turkki tulitti kurdijoukkoja Irakissa ja Syyriassa. Kun tähän vielä lisätään Jordanian iskut Syyrian rajalla toimineita salakuljettajia vastaan, on Lähi-itä todella lähellä kiehumispistettä.

Mutta kiristyneessä tilanteessa on myös neuvoteltu. Nimittäin Israelin puolustusministeri Yoav Gallant antoi amerikkalaiselle virkaveljelleen Lloyd Austinille tilannekatsauksen Gazan sotatapahtumista sekä maiden sotilastiedustelun yhteistyöhön perustuvan Israelin näkemyksen Lähi-idän tilanteesta.

Pian tämän jälkeen presidentti Joe Biden soitti pääministeri Benjamin Netanjahulle tunnin kestäneen puhelun, mikä painottui Gazan sotaan liittyvästi palestiinalaiskysymykseen, jota Biden on sodan tukemiseksi sekä marraskuun tulevien presidentinvaaleja silmällä pitäen pitänyt esillä.

Uutisten mukaan Bidenin kerrotaan esittäneen Netanjahulle yksiselitteisen kantansa, että palestiinalaisille tulisi perustaa oma valtio. Puhelua pidettiin vastauksena Netanjahulle, joka edellisenä päivänä oli julkisesti torjunut ajatuksen itsenäisestä Palestiinan valtiosta.

Gazan sotaan johtaneita virheitä vastaan sekä poliittisesta asemastaan taisteleva Netanjahu painotti Israelin olevan pakotettu valvomaan kaikkia alueita Jordanjoen länsipuolella, jotta juutalaisvaltio kykenisi torjumaan alati voimistuvia turvallisuusuhkia.

Biden oli puhelunsa päätteeksi kuitenkin julkisuudessa tulkinnut Netanjahun asennetta siten, ettei tämä kokonaan sulkenut neuvotteluovea omaa valtiota tavoittelevilta palestiinalaisilta. Mutta sabatista huolimatta pääministerin kanslia Jerusalemissa toimitti julkisuuteen kiireellisen tiedonannon, minkä mukaan Netanjahu kiisti Bidenin tulkinnan puhelinkeskustelusta.

Bidenin ja Israelin historian oikeistolaisinta hallitusta johtavan Netanjahun välejä on kuvattu jäätäviksi Bidenin toistaessa myös julkisuudessa nk. kahden valtion ratkaisua, jossa Israel ja palestiinalaisvaltio eläisivät rinnakkain. Vaikka Bidenin kerrotaan jo turhautuneen Netanjahun itsepäiseen asenteeseen, Yhdysvallat tukee edelleen Israelia sodassa.

Israelissa on arveltu läheisimmän liittolaisen kärsivällisyyden olevan vähitellen loppumassa mitä lähemmäksi Yhdysvaltain presidentinvaalit käyvät, sillä Bidenin on saatava demokraattipuoleensa Israel-kriittisen vasemman siiven puolelleen.  Mutta maiden uskotaan pysyvän yhteisessä rintamassa ainakin niin kauan, kun Iran nähdään päävihollisena.

Mutta israelilaisten päällimmäisenä murheen aiheena on kuitenkin tuo pitkäksi venynyt Gazan sota, minkä seurauksena mielipiiteet ovat Israelissa jyrkentyneet. Sota ei ole sujunut aivan siten kuin aluksi uskottiin, vaan alakynnessä oleva Hamas on osoittautunut yllättävän vaikeaksi viholliseksi, joka jatkamalla raketti-iskujaan taistelee olemassaolostaan. Sen sijaan Israelille sota on sen asevoimien näytön paikka, millä halutaan torjua minkä tahansa vihollisen hyökkäysaikeet.

Viikonvaihteessa amerikkalaiset tiedustelulähteet arvioivat Israelin kyenneen kolmen kuukauden aikana heikentämään Hamasin joukkojen taisteluvoimaa vain vajaalla kolmanneksella ja että vihollisella olisi vielä riittävästi raketteja, joita se kykenee ampumaan Israeliin.

Selvää on, että sotiminen usealla rintamalla sekä Gazassa maan alla risteilevän yli 700 kilometrin pituisen tunneliverkoston sekä asevarikkojen paikantaminen ja tuhoaminen pitkittävät sodankäyntiä maan päällä. Samalla se vaikuttaa kotirintaman kokemaan stressinsietokykyyn. Israelilaisia painaa suuresti Hamasin vankeuteen siepattujen israelilaisten kohtalo, varsinkin kun sodalle ei näy loppua. Siksi huolestuneet omaiset painostavat Netanjahun johtamaa sotakabinettia kiirehtimään vankien vapauttamista. Vaatimuksensa vauhdittamiseksi joukko omaisia aloitti viikonvaihteessa nälkälakon Netanjahun asunnon ulkopuolella, minkä lisäksi suurkaupungin Tel Avivin keskusaukio on nimetty Siepattujen aukioksi, mikä samalla on muuttunut omaisten mielenilmaisujen kokoontumispaikaksi.

Useat pelkäävät Netanjahun pelaavan vangittujen kohtalolla poliittista aikapeliä, mikä on jo ehtinyt aiheuttaa säröjä niin sotakabinetissa kuin myös hallituksen ja armeijan ylimmän johdon välillä. Esimerkiksi puolustusministeri Gallant ja sodan alussa sotakabinettiin tullut oppositiojohtaja Benny Gantz eivät enää viikkoihin ole ilmaantuneet lehdistötilaisuuksiin Netanjahun rinnalle.

Myös Netanjahun omassa Likud-puolueessa on syntynyt pääministeriä arvostelevia kuppikuntia, joiden seurauksena puolue näyttäytyy nyt hyvin haavoittuvalta, jopa niin, että mielipidemittauksissa puolue menettäisi seuraavissa vaaleissa nykyisestä 32:sta paikastaan puolet ja joutuisi siten oppositioon. Samalla se tietäisi poliittisen uran loppua 74-vuotiaalle Netanjahulle.

Mutta panttivankien kohtalot olivat kuluneella viikolla muutenkin esillä, kun viime lokakuussa yhdeksän kuukauden ikäisenä Gazaan siepattu pikkupoika joutui viettämään elämänsä ensimmäistä syntymäpäiväänsä vankeudessa, todennäköisesti maan alla piilossa. Maailman synkimmäksi nimettyä syntymäpäivää vietettiin kuitenkin näkyvästi Tel Avivissa, missä lauluin saattelemat sadat oranssinväriset ilmapallot tervehdyksineen päästettiin ilmaan. Tuo oranssi liittyi syntymäpäiväsankarin hiusten väriin.

Israelissa on muutenkin kannettu suurta huolta pitkään kurjissa olosuhteissa olevien terveydentilasta, kun vangittujen joukossa on myös lääkitystä tarvitsevia vanhuksia. Monista vetoomuksista huolimatta Kansainvälinen punainen risti oli torjunut Israelin avunpyynnöt, mutta viime viikolla Ranskan ja Qatarin yhdessä toteuttaman lääkeavustusprojektin toivotaan vihdoin saavuttavan myös Gazassa olevat israelilaiset vangit.

Vankien omaiset ovat huolensa kanssa viime viikkoina vedonneet myös eri valtioiden johtoon tapaamalla heitä eri foorumeissa. Viimeksi tällainen tapahtui Davosin talousfoorumissa, missä omaisille annettiin mahdollisuus tavata eri päättäjiä, mm YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin. Myös Israelin presidentti Isaac Herzog oli läsnä ja vetosi kokousedustajien edessä viattomien israelilaissiviilien vapauttamisen puolesta.

Kaikesta huolimatta Israelissa on jo varovasti uskallettu myöntää, etteivät hauraat vangitut enää selviäisi hengissä pitkittyneestä sodasta eikä sodan keskeisenä tavoitteena ollut heidän vapauttamisensa enää kohta ole realistista. Edes humanitaariseen tulitaukoon ei enää tahdota uskoa, vaikka amerikkalaislähteet juuri eilisiltana kertoivat osapuolten hyväksyvän Egyptin, Qatarin ja Yhdysvaltojen yhteiset välitysponnistelut.

Israelin tuore ulkoministeri Israel Katz on paraikaa Brysselissä, missä hänen on määrä keskustella Gazan tilanteesta Unionin koolla olevien ulkoministerien kanssa. Hänen uskotaan samalla saavan vastaansa myös ministerien lähes yksimielisen näkemyksen palestiinalaiskysymyksen ratkaisuun.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR