Rony Smolar – Israel-uutisviikko 23.12.2024

Israel-uutisviikon kattavassa seurannassa olivat edelleen tapahtumat naapurimaassa Syyriassa. Mutta myös Gazassa jatkuva sotatila sekä siellä lupaavasti etenevä tulitaukosopimuksen synty säilyivät edelleen otsikoissa. Libanonin rauhoittunut rajatilanne jäi vähemmälle mediahuomiolle, vaikka evakosta vähitellen palaavat israelilaiset ovat päässeet katsastamaan sodassa vaurioituneita ja pitkään tyhjillään olleita kotejaan.

Vaikka rauha saattaa hyvinkin olla palaamassa Israelin rajoille, uusia uhkatekijöitä on kuitenkin kehittymässä. Yksi niistä on Hamasin ja Hizbollahin liittolaisina sotivat Jemenin huthi-kapinalliset, jotka kuluneella viikolla jatkoivat ohjus- ja lennokkihyökkäyksiään siitä huolimatta, että sota näyttää muilla rintamilla olevan päättymässä. Hutheja kannustaa kuitenkin niiden liittolainen ja tukija Iran, joka viime viikkoina Libanonissa ja Syyriassa liittolaisensa menettäneenä näyttää menettävän myös vaikutusvaltaansa Lähi-idässä ja siksi katkeroituneena ylläpitää konfliktia.

Ja juuri siksi 2.000 kilometrin päässä Punaisenmeren eteläkärjessä toimivat huthit eivät tahdo jättää Israelia rauhaan, koska näkevät itsensä Iranin viimeisenä rintamana juutalaisvaltiota vastaan. Juuri Iranin kannustamana ne viime viikolla laukaisivat ballistisia ohjuksia sekä lennokkeja kohti Israelin väkirikasta keskiosaa, missä kymmenet tuhannet joutuivat hakeutumaan väestönsuojiin. Israelin ilmatorjunta onnistui kuitenkin tuhoamaan hyökkäykset pääosin meren yllä mutta yhdestä torjutusta ohjuksesta tippuneet raskaat osat tuhosivat yöllä Tel Avivin lähistöllä olleen koulurakennuksen, minkä lisäksi muita osia löytyi jopa parlamenttirakennuksen vierestä Jerusalemissa.

Torstaina aamuyöllä Israel teki sitten tuhoisan vastaiskun Jemeniin pian sen jälkeen, kun puolustusministeri Israel Katz oli uhannut Israelin tekevän lopun huthien muodostamasta uhasta. Israel oli jo pitkään varautunut Jemenin kapinallisia vastaan tehtävään iskuun, sillä yli kahden tunnin yöllinen lentomatka kohteeseen pitkän ja kapean Punaisenmeren yllä vaati paljon ennakkovalmistelua.

Asevoimien tiedottajan mukaan kaikkiaan kuusi tuntia kestäneeseen ilmaoperaatioon osallistui yhteensä 14 lentokonetta, hävittäjiä ja pommittajia ja niitä suojanneita muita koneita sekä ilmatankkauskone. Iskun kohteina olivat Jemenin kolme satamaa, joissa palavat öljyvarastot sekä voimalaitokset valaisivat yöllistä taivasta. Myös satamissa olleet alukset upotettiin estämään Iranin toimittamien asekuljetusten perillepääsyn. Ilmaiskut kohdistuivat kaikkiaan viiteen eri strategisesti tärkeään kohteeseen eri puolilla Jemeniä, myös pääkaupungin Sana´an alueella.

Israel teki edelliset kostoiskunsa heinä- ja syyskuussa, jolloin kohteena oli Jemenissä Hodeidan satama, missä tuhoutui voimalaitos sekä öljyntuotantolaitoksia varastoineen. Vaikka kostoiskut ovat olleet tuhoisia, ei ne kuitenkaan tunnu estävän sotaisesta uhostaan tunnettujen huthien sitkeätä tavoitetta aiheuttaa Israelille mahdollisimman paljon tuhoa.

Mutta myös Yhdysvallat pitää Jemenin kapinallisjoukkoja alueen häirikköinä, jotka häirinnällään aiheuttavat ongelmia ja vaaratilanteita rannikkonsa ulkopuolella liikkuvalle kansainväliselle kauppamerenkululle. Yhdysvallat, joka yhdessä länsimaiden laivastojen kanssa valvoo siellä meriliikennettä, iski ilmavoimillaan Jemenin kapinallisjoukkojen tukikohtiin viimeksi viime viikolla.

Myös Syyriassa tehdyn vallankaappauksen jälkitilanne pitää Israelin varpaillaan, kun pahamaineisen islamilaisen äärijärjestön Isisin tiedetään kuuluvan siellä Assadien dynastian kaataneeseen kapinallisjoukkoon ja siten ennemmin tai myöhemmin liittyvän osaksi Syyrian hallintoa. Huolta lisää myös Israelin kanssa huonoissa väleissä olevan Turkin kasvava ote Syyrian vallankumouksesta ja siksi Israel odottaa presidentti Erdoanin seuraavaa siirtoa. Israelia kärkevästi arvostellessaan hän muutama viikko sitten uhkasi kiukuspäissään jopa vallata Israelin.

Jyrkkä alamäki maiden suhteissa käynnistyi viime vuoden lokakuun 7. päivänä alkaneesta sodasta Gazassa, kun Turkki osoitti solidaarisuutta Hamasia kohtaan.

Useista eri islamilaisista ryhmistä koostuvan Syyrian vallankumousliikkeen eli HTS:n ei Lähi-idässä julkistettujen arviointien perusteella uskota luottavan liittosuhteeseen vain Turkin kanssa, sillä myös monet muut maat, kuten Iran, Yhdysvallat ja Venäjä ovat kukin omista lähtökohdistaan tukeneet vallankumousta. Ennen Donald Trumpin paluuta presidentiksi muu jakolinja kulkee islamin kahden suuntauksen, sunnilaisen ja shiialaisen kannatuksen välillä.

Israelissa kuitenkin tiedostetaan, ettei Turkin ote Syyriasta tiedä hyvää, vaikka rohkaisevana tietona naapuruussuhteista kerrottiin Israelin armeijan edustajan olleen yhteydessä uuden hallinnon edustajan kanssa. Lisäksi Israelin media oli onnistunut haastattelemaan kapinan johtajaa Abu Muhammad al-Julania. Haastattelussa hän vakuutti, ettei vallankumousvoimista ole Israelille vaaraa, ja ettei Syyriaa käytettäisi iskuihin Israelia vastaan, koska maa kaipaa rauhaa ja haluaa keskittyä vain itseensä ja erityisesti hallintonsa rakentamiseen.

Myös viime viikolla kokoontunut YK:n turvallisuusneuvosto vetosi Syyrian naapureihin, jotta ne pidättyisivät toimista, jotka voivat heikentää alueellista turvallisuutta. ”Syyrian tulee itse johtaa poliittista prosessia, joka pannaan täytäntöön Bashar Assadin hirmuhallinnon kaatumisen jälkeen”, sanottiin neuvoston lausunnossa.

Israel on omasta puolestaan viime päivinä vastannut, että sen nykyisten sotilaallisten toimien tarkoituksena Syyriassa on varmistua, ettei sen pohjoisesta naapurista uudestaan muodostuisi turvallisuusuhkaa ja on tilanteen siellä vakiinnuttua valmis vetäytymään vuonna 1974 sovitulta maiden väliseltä puskurivyöhykkeeltä.

Korkealla Hermonin vuorella sijaitsevan vyöhykkeen strategista merkitystä kävi muutama päivä sitten katsastamassa pääministeri Netanjahu, jolle Tel Avivin piirioikeus oli myöntänyt vapaapäivän häntä vastaan käytävässä oikeusistunnossa. Hermonilla maisemaa tarkkaillessaan Netanjahu totesi israelilaisjoukkojen pysyvän siellä, kunnes Israelin turvallisuudesta muuta sovittaisiin. Se tulkittiin toiveena, että pitkään vihollisina olleet naapurit voisivat muuttuneessa tilanteessa rauhanomaisesti sopia välinsä. Samalla Netanjahu muisteli aikaa, jolloin hän 53 vuotta sitten oli Jom Kippur-sodassa Syyrian rintamalla toiminut tiedustelu-upseerina.

Toista Israelin pitkällä itärajalla kytevää uhkaa pidetään Syyrian onnistuneen vallankumouksen jälkiseurauksena, kun vallan vaihtumisen pelätään leviävän myös naapurimaan Jordanian kuningaskunnan puolelle. Merkkejä valmistelusta on näkynyt Israelin puoleisella Jordanjoen länsirannalla ja erityisesti vastarinnan pesäkkeeksi tiedetyssä Jeninin palestiinalaiskaupungissa. Nimittäin siellä ovat Gazassa sotivan terroristijärjestön Hamasin kannattajat ja aseistetut islamistijoukot, ottaneet kiivaasti yhteen palestiinalaishallinnon omien turvajoukkojen kanssa jopa niin rajusti, että se uhkaa presidentti Mahmud Abbasin hallintoa.

Koska tilanteen pelätään leviävän Jeninistä ja lähes yhtä levottomasta Länsirannan Nablusin kaupungista rajan yli Jordanian puolelle, halusi presidentti Joe Biden toimittaa aseistusta sekä suojavälineitä palestiinalaishallinnon joukoille, jotta nämä kykenisivät tukahduttamaan Länsirannalla kiihtyneet yhteenotot ja siten turvaamaan Jordanian länsimielisen kuningas Abdullahin aseman. Tähän Bidenin hallinto kuitenkin tarvitsi Länsirannan yleisestä turvallisuustilanteesta vastaavan liittolaisensa Israelin suostumuksen. Vaikka Israel pelkää aseiden joutuvan terroristien sekä Hamasin kannattajien käsiin, on Abdullahin aseman säilyttäminen sekä järjestyksen palauttaminen myös Israelin omien turvallisuusetujen mukaista ja siksi Israel pyytöön myöntyi.

Huolenaiheita Israelille löytyy myös maan sisältä, kun sosiaaliministeriön alaisuudessa avustuksia jakava keskitetty yksikkö julkisti näin vuoden lopulla tuoreita tietoja maan lähes 10 miljoonan asukkaan tilasta. Niistä uutisten otsikkoihin nousi selvästi yksi tieto, minkä mukaan maan lapsiköyhyys on häpeällisen korkea, kun viidesosa maan lapsiperheistä, ts. kolme miljoonaa ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella. Heistä lähes puolet on lapsia, jotka iltaisin menevät nälkäisinä nukkumaan, todetaan yhteenvedossa.

Näin lehdistö dramatisoi länsimaisella elintasolla olevan Israelin ”pahoinvointia”. Tilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä pitkä sota-aika on tuonut niihin poikkeamia, kun ansiotyössä olevat sekä yrittäjät on reservistä kutsuttu rintamille ja ansiotöissä olleet pienten lasten äidit ovat hoitosyistä joutuneet vetäytymään työmarkkinoilta ja turvautumaan sosiaaliapuun. Myös sosiaaliapua saavien ortodoksijuutalaisten suurperheiden osuus näkyy tilastoissa.

Tilastotietoihin vaikuttaa myös ennestään koholla olevan ja nyt sodasta sekä työvoimapulasta johtuvan elinkustannusindeksin ja siinä erityisesti ruoan hinnan jyrkkä kohoaminen. Se vaikuttaa erityisesti vanhusten avustustarpeisiin.

Poikkeuksellisen tilanteen korjaantumisen uskotaan käynnistyvän tulevan vuoden alkupuolella, mikä on otettu huomioon parlamentin Knessetin juuri hyväksymässä valtion tulo- ja menoarviossa. Mutta muutokset maan turvallisuustilanteessa tai hallituksen epävakaus saattavat tuoda muutoksia.

Edellä kertomani uutiset viime viikolta eivät kuitenkaan ole varjostaneet Pyhän maan joulunvalmisteluja, joihin sotatila tosin vaikuttaa mutta, joista halutaan maan asukkaiden olevan tietoisia.

Siksi hallituksen lehdistöosasto järjesti lehdistölle tarkoitetun vierailupäivän Israelin joulukaupunkina tunnettuun Nasaretiin maan pohjoisosassa. Matkan tarkoituksena oli tutustuminen kaupungin monikulttuurisiin jouluvalmisteluihin ja niistä raportoiminen joulutunnelmaa etsiville maan asukkaille.

Lehdistön tutustumismatka ei vain kalenterin vuoksi osunut oikeaan ajankohtaan, vaan myös Libanonin vastaisen pohjoisrajan tuore rauhoittuminen on vähitellen palauttanut rauhan ja ilon eri kulttuuritaustoja edustaville Israelin asukkaille.

Siksi Nasaretin odotetaan myös tänä jouluna vetävän puoleensa israelilaisia joulumatkailijoita, joiden ulkomaille matkustaminen on vallitsevan sotatilan seurauksena vaikeutunut, kun useimmat kansainväliset lentoyhtiöt ovat vetäytyneet Israelin markkinoilta. Nyt israelilaiset löytävät keskieurooppalaista joulutunnelmaa kotipuolesta, kun Nasaretin ilmapiiri on täyttynyt valokoristeista sekä perinteisestä joulumusiikista, mihin myös tarjolla oleva lämmin glögijuoma kuuluu. Talvisen valkoista joulua ei Nasaretista kuitenkaan löydy, kun Israelin viileä talvi on myös tänä vuonna tuonut vain vesisateita. Ehkä etäämpänä pohjoisessa näkyvä lumipeitteinen Hermonvuori muistuttaa talvisesta vuodenajasta.

Kristityn maailman perinteisin joulukaupunki on Jerusalemin eteläpuolella palestiinalaishallinnossa sijaitseva Betlehem, joka ennakkotietojen mukaan kärsii vallitsevan jännityksen ja sotatilan seurauksena joulumatkailijoiden vähyydestä. Se vaikuttaa selvästi jouluasuun koristautuneen kaupungin tunnelmaan, kun matkailijoiden määrän on tänä jouluna arvioitu jäävän 20.000:een eli vajaaseen viidennekseen normaalivuosista.

Joulun aika on siellä kuitenkin merkittävä tulonlähde kaupungin hotelleille, majataloille ja matkamuistoliikkeille. Betlehemiin sata vuotta sitten perustetun vanhimman matkamuistoliikkeen omistajaperhe on huolestunut yrityksensä tulevaisuudesta, kun hiljaisia koronavuosia on seurannut matkailijoita karkottava alueen jännitys ja väkivalta.

Hyvät Radio Patmoksen kuuntelijat; haluan toivottaa teille rauhallista ja siunattua joulua, mikä myös valon juhlana ajoittuu samalle viikolle kahdeksana päivänä vietettävän juutalaisen Hanukka-juhlapyhän kanssa.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR