Rony Smolar – Israel-uutisviikko 27.1.2025

Rony Smolarin ja Pirkko Säilän vuoroviikoin toimittama Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:45 ja 21:15.

7882-israel_uutisviikko_keskikoko

Israel-uutisviikkoa hallitsi Gazassa sotatoimien taukoamiseen tähdännyt tilapäinen tulitauko ja sen myötä alkanut sodan osapuolten vankien vapauttaminen.

Vaikeiden ja kuukausia kestäneiden neuvottelujen tuloksena syntyneen kolmivaiheisen tulitauon ensimmäinen väliaikainen vaihe sovittiin kuuden viikon pituiseksi, minkä aikana terroristijärjestön Hamasin on määrä vapauttaa vaiheittain tiedossa olevat 33 israelilaista panttivankia ja Israel vapauttaa 1900 palestiinalaista. Samalla Israel suostui vetämään Gazassa olevia joukkojaan alueelle toimitettavien humanitaaristen avustuskuljetusten tieltä, mikä toistaiseksi onkin toteutunut hyvin, kun sopimuksen ensimmäisinä päivinä lähes 900 rekkaa ylitti rajan Gazaan. Jatkossa päivittäisten rekkakuormien määrän on oltava vähintään 600.

Lisäksi Qatar on luvannut toimittaa Egyptistä hankkimaansa polttoainetta mm Gazan sairaaloiden käyttämiin sähkögeneraattoreihin. Hamasin käyttöön polttoaine ei kuitenkaan ole tarkoitettu ja sitä valvotaan tarkasti.

Jatkossa kuuden viikon pituisen tulitauon 16. päivänä on määrä aloittaa neuvottelut sopimuksen toisesta vaiheesta, mikä tähtää pysyvään tulitaukoon ja israelilaisjoukkojen täyteen vetäytymiseen Gazasta sekä kaikkien jäljellä olevien panttivankien vapauttamiseen.

Tulitauon kolmannessa vaiheessa on sovittu Egyptin, Qatarin ja YK:n valvonnassa tapahtuvan Gazan jälleenrakennuksen aloittaminen, mikä projektina on melkoinen, kun alueen yli kahden miljoonan asukkaan rakennuksista lähes 60% on amerikkalaisarvion mukaan sodassa tuhoutunut tai vaurioitunut. Alueelle siirretään lähipäivinä Yhdysvaltojen luvalla viisi raskasta puskutraktoria raivaamaan pommitusten jälkiä. Työn helpottamiseksi presidentti Trump ehdotti viikonvaihteessa Egyptille ja Jordanialle, että nämä ottaisivat väliaikaisesti alueilleen Gazan asukkaita.

Vaikka Yhdysvalloissa viikko sitten presidentiksi noussut Donald Trump maalaili heti virkansa alkajaisiksi ruusuisia kuvia Gazan jälleenrakennuksesta, hän ei kuitenkaan luota Gazan tulitauon pitävyyteen. Syynä pidetään Hamasin ailahtelevaa johtoa sekä sen ääri-islamilaista liittolaista islamilaista jihadia, jonka hallussa osa israelilaisvangeista on.

Yllättävää kyllä, Hamas oli viikon sisällä kahdesti vakuuttanut noudattavansa sopimusta, mikä on tulkittu siten, ettei se halua antaa Israelille syytä käynnistää sotatoimet uudelleen, kun se hiljalleen voi koota rivinsä uudestaan ja keskittyä asevalmistukseen, mistä Israel on jo tehnyt havaintoja.

Siksi Israel on vähitellen pakotettu tunnustamaan, ettei pitkä sota ole kyennyt tuhoamaan Hamasin radikaali-islamilaista aatetta eikä sen säilyttämää asevoimaa. Käyttäisikö se sitä jatkossa, riippuu Lähi-idän yleistilanteesta.

Gazan kehittämisen myötä on kuulunut aloitteita, joiden mukaan Gazasta muodostettaisiin kansainvälisessä valvonnassa toimiva demilitarisoitu alue, joka ei uhkaisi naapureitaan, vaan keskittyisi oman alueensa kehittämiseen. Mm presidentti Trump kehui vastikään tätä meren läheistä aluetta kehityskelpoiseksi, ”missä aurinko aina paistaa”.

Tämän saman myönteisen arvion mukaan, Hamasin toivotaan väistyvän Gazaan asettuvan muun palestiinalaishallinnon tieltä.

Koska Gaza näyttäytyy Israelille uhkana, oli Hamasin kanssa viikko sitten tehty sopimus pääministeri Netanjahun oikeistohallitukselle kova pala siitä huolimatta, että neuvottelujen loppuvaiheessa mukana olivat presidentti Joe Bidenin sekä Donald Trumpin tulevan hallinnon edustajat. Sopimus eteni toissa perjantaina aluksi Israelin hallituksen turvallisuuskabinettiin, missä se niukasti hyväksyttiin ja minkä jälkeen se seuraavana päivänä tuli koko hallituksen käsittelyyn.

Yhä ilmeisemmäksi oli tuolloin käynyt, että hallituksen oli vaikeata jatkaa sotimista, kun Hamasin vankeudessa pitkään olleiden israelilaisten epätoivoiset omaiset olivat muodostaneet äänekkään kansanliikkeen.

Sopimuksen hyväksymisen toi Israeliin myös poliittista jännitettä, kun yksi laitaoikeistolainen pienpuolue ilmoitti välittömästi eroavansa hallituksesta, minkä lisäksi toinen radikaali oikeistopuolue uhkasi jättää hallituksen, ellei sotatoimia Hamasin lopulliseksi kukistamiseksi kuuden viikon sopimusjakson päätyttyä jatkettaisi. Hallituksessa tämä huomioitiin, sillä se johtaisi hallituksen kaatumiseen sekä ennenaikaisiin kesävaaleihin.

Netanjahu yrittikin tyynnytellä hallituksensa sotaisia näkökantoja julistamalla, että Israel oli sopimusta tehdessään pidättänyt itsellään oikeuden jatkaa hyökkäystään Gazassa, jos tulitaukosopimus ei etene sovitulla tavalla. Tähän Israelilla on Netanjahun mukaan Yhdysvaltojen tuki, mikä syntyi yhteisymmärryksessä presidenttien Bidenin ja Trumpin kanssa.

Hallituskumppaneilleen Netanjahu lupasi, että jos Israelin on palattava taisteluun, ”se tapahtuisi uusilla tavoilla ja suurella voimalla”.

Viime maanantaina oli sitten vuorossa diplomatia, kun Israelin presidentin Isaac Herzogin lisäksi Netanjahu kiirehti onnittelemaan Yhdysvaltain uutta presidenttiä Donald Trumpia toteamalla, että ”liittosuhteemme parhaimmat päivät ovat vielä edessäpäin”, muistuttaen samalla Trumpin saavutuksista hänen edellisellä virkakaudellaan, kuten Abraham-sopimukset, jotka lähensivät Israelin ja neljän arabimaan suhteita.

Pian perään Netanjahu ilmoitti matkustavansa ensi kuussa Washingtoniin tapaamaan presidentti Trumpia sekä hänen hallintonsa edustajia. Silloin selvinnee Trumpin hallinnon pelimerkit Lähi-idässä, kuten suhtautuminen ydinasetta tavoittelevaan Iraniin, vallankumouksen jälkeiseen Syyriaan, palestiinalaiskysymykseen sekä suhteiden kehittymiseen Israelin ja Saudi-Arabian välillä.

Viikon poliittisiin uutisiin kuului myös Israelin asevoimien komentajan, kenraaliluutnantti Herzi Halevyn eroilmoitus, mikä ei kuitenkaan tullut yllätyksenä, sillä hän oli jo aiemmin ilmoittanut ottavansa täyden vastuun asevoimien epäonnistumisista, jotka johtivat terroristijärjestön Hamasin yllätyshyökkäykseen lokakuun 7. 2023. Poliittiset paineet Halevyn eroamiseksi, jopa erottamiseksi, olivat kuitenkin kasvaneet, mutta sopivan ajankohdan katsottiin tulleen, kun Gazassa oli nyt syntynyt väliaikainen tulitauko. Virallisesti hän jättää tehtävänsä 6. maaliskuuta.

Myös Israelin eteläisen sotilasalueen, siis myös Gazan vastaisen rajan komentaja ilmoitti erostaan.

Ja ehkä koskettavin uutinen juuri ennekuin ensimmäiset Gazan vankeudessa olleet nuoret israelilaiset naiset päästettiin vapauteen, oli sotilasoperaation yhteydessä vuonna 2014 Gazassa kaatuneen ja sittemmin Hamasin pitämän nuoren israelilaissotilaan jäänteiden paikantaminen ja palauttaminen Israeliin. Se toteutui yhdessä israelilaisten erikoisjoukkojen sekä sotilastiedustelun yhteisoperaatiolla.

Tieto tuli huojennuksena viime sunnuntaina, kun israelilaiset olivat jännittyneinä juuri asettuneet televisiovastaanottimiensa ääreen seuraamaan lähes 16 kuukautta Hamasin vankeudessa olleen kolmen ensimmäisen vapautumista. Se oli tuskallista katsottavaa, kun Gazasta välittynyt televisiokuva näytti Hamasin autosaattueen hidasta ja kaoottista etenemistä kohti Israelin rajaa samalla, kun matkalla raivoavat väkijoukot, vartijoiden estämättä, nousivat ajoneuvon päälle heristäen nyrkkiä autossa olleille kauhistuneille nuorille israelilaisille.

Lopulta saattue tavoitti Kansainvälisen Punaisen Ristin odottavan ajoneuvon, johon hyväkuntoisilta näyttäneet israelilaisnaiset sitten pikaisesti siirtyivät. Viestiyhteyksissä olleiden vaikeuksien takia vasta tuolloin selvisi, keitä nämä ensimmäiset vapautettavat olivat, sillä Israel ei sopimuksen vastaisesti ollut saanut Hamasilta luetteloa tulevista vapautettavista. Viranomaisilla tulikin kiire lennättää omaiset helikopterilla Gazan rajalle, missä pimenevässä illassa raikuivat ilon huudot. ”Sydämeni on nyt tunteiden särkemä”, totesi eräs liikuttunut äiti, mihin vapautetut vastasivat, että ”olemme todistaneet, että kuoleman jälkeen on sittenkin elämää”, kun nuoret olivat selvinneet pitkästä koettelemuksestaan.

Sopimuksen mukaisesti Israel vapautti satakunta palestiinalaisvankia.

Tuo ensimmäinen vankienvaihto sujui lyhyen viiveen jälkeen lopulta ongelmitta kuten toissa päivänä lauantaina seurannut toinen vankien vapauttaminen, vaikka pelättävissä koko ajan oli, että jokin osapuolten aiheuttama häiriö lykkäisi tai jopa peruuttaisi vankienvaihdon. Mutta Hamas vapautti sopimuksen mukaisesti neljä naisvankia, jotka tuona kohtalokkaana lokakuun 7. päivän aamuna siepattiin väkivaltaisesti tukikohdastaan.

Koska he olivat Israelin naissotilaina toimineita tähystäjiä Gazan rajalla, Hamas järjesti lauantaina yhdessä paikallisten liittolaisjoukkojensa kanssa näytösluontoisen vapauttamistilaisuuden, missä 19-20-vuotiaat vapautettavat oli puettu vihreisiin univormun tapaisiin haalareihin. He näyttivät hyväkuntoisilta ja uskalsivat vihaisen väkijoukon edessä hymyillen vilkuttaa sekä kohottaa peukalonsa selviytymisensä merkiksi.

Saavuttuaan Punaisen Ristin ajoneuvon kuljettamina Israelin rajalle heitä odottivat siellä heidän vanhempansa sekä lääkäri- ja hoitohenkilöstöä ja lyhyen tarkastuksen jälkeen heidät lennätettiin helikopterilla sairaalaan, missä heille muutamana päivänä tehdään tarvittavia tutkimuksia.

Näiden neljän naissotilaan vastineeksi Israel vapautti 200 palestiinalaisvankia, joukossa kymmeniä murhista ja verisistä terrori-iskuista tuomittua elinkautisvankia, joista useimmat vapautuivat Gazaan sekä Jordanjoen länsirannalle, jopa Jerusalemin itäosiin. Israel otti tässä tietoisen riskin, sillä kokemukset aiemmista vankienvaihdoista ovat osoittaneet, että yli puolet vapautuneista palaa terroritekoihin ja muihin vakaviin rikoksiin.

Gazassa on yhä 90 Hamasin sieppaamaa vankia, joista osan on määrä vapautua ensi lauantaina, jolloin myös Israel vapauttaa palestiinalaisvankeja.

Osapuolet ovat vankienvaihdon ollessa kesken toistaiseksi noudattaneet Gazassa syntynyttä tulitaukosopimusta, mutta Etelä-Libanonissa kahden kuukauden pituiseksi sovittu aselepo Israelin ja iranilaismielisen Hizbollahin välillä on eilen määräajan umpeuduttua nyt ongelmissa. Nimittäin Israel vaatii kuukauden jatkoaikaa, koska Libanonin armeija ei sovitusti ole onnistunut tehtävässään karkottaa Hizbollahin taistelijat maata halkovan Litanijoen eteläpuolelta. Hizbollah pitää Israelin vaatimaa jatkoaikaa sopimusrikkeenä ja on valmis jatkamaan raketti- ja ohjusiskujaan Israeliin.

Israel odottaa nyt sopimuksen välittäjänä toimineen Yhdysvaltojen ja erityisesti presidentti Trumpin uuden hallinnon väliintuloa.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR