Rony Smolar – Israel-uutisviikko 29.1.2024

Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:45 ja 21:00.

7882-israel_uutisviikko_keskikoko

Viime viikko alkoi Gazan tilanteessa toiveikkaasti, kun Israelin ja Hamasin kerrottiin suhtautuvan myönteisesti Egyptin, Qatarin ja Yhdysvaltojen tarjoamiin välitysyrityksiin tavoitteena kuukauden, jopa kahden mittaiseen tulitaukoon. Sinä aikana Hamas vapauttaisi kolmessa vaiheessa Gazaan sieppaamansa israelilaiset siviilit, ei kuitenkaan sotilaita ja Israel vastavuoroisesti vapauttaisi palestiinalaisvankeja.

Toivoa herätti myös se, että siepatuista saatiin perjantaina elonmerkkejä, kun Hamas ilmeisenä psykologisena painostuskeinona julkaisi kuvat kolmesta vangitusta israelilaisnuoresta.

Israelissa ei kuitenkaan olla innostuttu pitkästä tulitauosta, minkä kuluessa Hamasin uskotaan järjestävän joukkonsa uudelleen ja minkä jälkeen Israelin olisi vaikeata jatkaa hyökkäystään. Sen lisäksi Hamas pyrkisi pitkän tulitauon aikana vahvistamaan pahoin kärsinyttä asemaansa, kun se viime päivinä on vaatinut israelilaisjoukkojen ehdotonta vetäytymistä.

Israel on vastannut, ettei alueen maanalaisiin tunneleihin piiloutunut Hamasin johto ole siinä asemassa, että se voisi asettaa Israelille ennakkoehtoja. Puolustusministeri Yoav Gallant jopa ennusti Hamasin johdon luhistuvan tunneliverkostonsa mukana.

Israel on torjunut Hamasin esittämät ehdot, kun sodan yhtenä tavoitteena on juuri ollut kuoliniskun antaminen radikaali-islamilaiselle Hamasille ja vallan siirtäminen maltillisempien käsiin. Ainut, minkä uskotaan saavan Israelin joustamaan, on Gazaan siepattujen israelilaisten vapauttaminen.

Viime viikolla sopimustunnustelut etenivät aluksi hitaasti osapuolten ollessa hyvin kaukana toisistaan, mutta rauhanvälittäjät eivät olleet luopumassa. Varovainen toiveikkuus säilyi aina perjantaihin, kun osapuolet osoittivat tarvitsevansa hengähdystauon pian neljä kuukautta jatkuneeseen sotimiseen.

Amerikkalaislähteiden mukaan tulitaukoneuvotteluihin nimetty Israelin tiedustelujohtaja olisi viime viikolla esittänyt Hamasille yllättävän ehdotuksen, jossa Hamasin johto voisi tulitauon aikana poistua Gazasta. Ehdotus kuitenkin tyrmättiin, koska johtajien poistuminen heikentäisi Hamasin otetta alueesta.

Kun tulitaukoa vauhdittamaan viime viikolla osallistui myös Lähi-idässä neuvotellut Iso Britannian ulkoministeri David Cameron, saattoi hän todeta edellytysten tulitaukoneuvotteluille parantuneen, vaikka niiden keskiössä oli kaksi vastakkaista ehtoa, ts. israelilaisten panttivankien vapauttaminen ja taistelujen lopettaminen.

Perjantai-iltana sitten tapahtui toivoa antanut liikahdus, kun Yhdysvalloista kerrottiin, että Pariisissa järjestettäisiin sunnuntaina, siis eilen, kokoontuminen, johon kolmen välittäjämaan Egyptin, Qatarin ja Yhdysvaltojen lisäksi myös Israel osallistuisi. Kokouksessa eivät Qatarin pääministeriä lukuun ottamatta olisi läsnä diplomaatteja eikä kenraaleja, vaan maiden tiedustelujärjestöjen johtajat. Kokouksen tavoitteeksi ilmoitettiin varmennettujen edellytysten löytäminen, jotta varsinaiset tulitaukoneuvottelut voisivat alkaa.

Kokouksen alla kuitenkin varoitettiin liiallisesta toiveikkuudesta, kun sodan osapuolten ehdot tulitauolle olivat säilyneet kaukana toisistaan. Sen lisäksi Israelissa painotettiin, ettei kokouksen tule antaa panttivankien omaisille liiallista toiveikkuutta, sillä Israelin odotetaan poikkeavan sodan tavoitteistaan ja joustavan Hamasin vaatimuksissa, kuten taistelujen lopettamisessa sekä israelilaisjoukkojen vetäytymisessä Gazasta. Nämä ovat vaikeita kysymyksiä, koska lokakuun 7. päivän kaltaisen verisen iskun ei enää milloinkaan sallita toistuvan.

Mutta Pariisin kokoontumisen teki mahdolliseksi YK:n alaisen Kansainvälisen tuomioistuimen välipäätös liittyen Etelä-Afrikan jättämään vetoomukseen, jossa Israelia syytettiin kansanmurhasta Gazassa. Oikeudessa kolme viikkoa sitten Israel kiisti syyllisyytensä ja piti Etelä-Afrikan vetoomusta vääristeltynä.

Tuomioistuimen perjantaina antaman välipäätöksen mukaan se ei katsonut kansanmurhan Gazassa tapahtuneen, mutta määräsi Israelin tekemään kaikki mahdolliset toimet välttääkseen siellä kansanmurhan syntymisen sekä parantamaan palestiinalaisten humanitaarista tilannetta.

Israel velvoitettiin kuukauden sisällä raportoimaan tuomioistuimelle välipäätöksen etenemisestä.

Alun alkaen tuomioistuimen odotettiin määräävän Israelin keskeyttämään sotatoimet, mutta kun se ei sitä kuitenkaan tehnyt, saatettiin Israelissa todeta, että välipäätöksen kanssa voitaisiin elää. Mitä ilmeisimmin juuri tuo päätös sai Israelin lähtemään mukaan Pariisin kokoukseen, vaikka se sodan myötä on joutunut kovaan kansainväliseen paineeseen.

Mm Brysselissä viime viikolla koolla olleet EU:n ulkoministerit esittivät vierailulla käyneelle Israelin ulkoministerille Israel Katzille yksimielisen näkemyksensä, minkä mukaan palestiinalaiskysymyksen ratkaisuna tulisi olla nk. kahden valtion malli ja että Gazan humanitaarista tilannetta tulisi helpottaa.

Tapaaminen ei ollut onnistunut, kun Katz halusi mieluummin keskustella Hamasin lokakuisesta raa´asta hyökkäyksestä sekä siepattujen israelilaisten vapauttamisesta.

Israelin ja EU:n vuoropuhelun kiristyminen näyttäytyi pian diplomaattisena viestittelynä mm Suomen ja Israelin välillä, kun ulkoministeri Katz kommentoi ulkoministeri Elina Valtosen saksalaismedialle aiemmin antamaa haastattelua, missä tämä otti kantaa Israelin sotatoimiin Gazassa. Haastattelussaan Valtonen totesi, ettei tilanne Gazassa voinut jatkua, sillä inhimillinen kärsimys on liian suurta. ”Voisi oikeastaan sanoa, että nyt riittää”, painotti Valtonen.

Kirjoittamassaan vastauskommentissaan Valtoselle ministeri Katz muistutti, että ”toisin kuin Suomea, Israelia ympäröivät vihamieliset järjestöt, jotka ovat toistuvasti kohdistaneet terrorismia sen kansalaisiin, tarjoamastamme humanitaarisesta avusta, kuten sähköstä, vedestä ja terveydenhuollosta huolimatta.”

Katzin mukaan ”nyt riittää” vasta, kun panttivangit on vapautettu ja ”Hamasin uhka on torjuttu”. Katz lisäsi, että Israel auttaisi varmasti Suomea, jos Suomi olisi Israelin kaltaisessa tilanteessa.

Israelilaisministerin kanssa samana päivänä Brysselissä olleet Egyptin, Jordanian, Saudi-Arabian sekä palestiinalaishallinnon ulkoministerit saivat EU:ssa enemmän ymmärrystä, kun EU:n ulkosuhteista vastaava korkea edustaja Josep Borrell ehdotti kansainvälistä kokoontumista tuottamaan tiekartan kohti Israelin ja palestiinalaisten sovintoa.

Tiekartta-ajatus ei tässä pitkässä kiistassa kuitenkaan ole uusi, vaan se oli esillä nk. Oslon rauhanprosessissa jo kolme vuosikymmentä sitten eikä se edennyt. Israel-kriittisistä lausunnoistaan tiedetty Borrell painotti nyt, ettei Israelilla tulisi olla veto-oikeutta torjua palestiinalaisten kansalliset pyrkimykset.

Tämä Borrellin viimeisin ulostulo nähtiin vastauksena pääministeri Benjamin Netanjahulle, joka hallituksensa radikaalioikeiston rauhoittamiseksi tiedetään torjuvan itsenäisen Palestiinan valtion syntymisen Israelin naapuriin.

Kulunut viikko oli Israelille erityisen raskas, kun yhdessä Hamasin iskussa kuoli 21 reservin sotilasta. Myös iskun paikka aiheutti sotilasjohdossa pohdintoja, sillä se sijaitsi alueella, minkä uskottiin jo olleen Hamasista vapaan. Sen lisäksi se strategisesti sijaitsi vain 600 metriä Israelin rajasta ja lähellä kylää, mihin Hamas lokakuussa oli verisesti iskenyt.

Ahtaaksi muuttuneesta asemastaan huolimatta näyttää siltä, että Hamasin johto pyrkii kaikin keinoin säilyttämään asemansa, kun taas kohti Gazan eteläosaa puskevien israelilaisjoukkojen tavoitteena on Hamasin lyöminen sekä varautuminen Gazan sodanjälkeiseen tilanteeseen.

Tämänhetkinen tilanne näyttää kuitenkin siltä, ettei Israel ole onnistunut tuhoamaan Hamasia eikä sen paikallista johtoa. Sen lisäksi Hamasin taistelijoista kaksi kolmasosaa on edelleen toimintakykyisiä, mikä kertoo joukkojen iskukyvystä, kun se edelleen kykenee ampumaan raketteja Israeliin.

Islamistisena aatteellisena liikkeenä Hamas nähdään muutenkin selviytyvän, kun sen ylimpään johtoon kuuluvat henkilöt asuvat Gazan ulkopuolella, kuten Qatarissa ja Libanonissa. Israel on kuitenkin avoimesti uhannut jahdata heitä sodan jälkeen.

Gazan tilanteen lisäksi Israel etsii ratkaisua myös pohjoisrajalleen, missä iranilaismieliset Hizbollahin joukot jatkavat tulitustaan, joihin Israel on vastannut tykistöllään sekä ilmavoimillaan. Israel toivoo Libanonissa vaikutusvaltaa käyttävän Ranskan löytävän jännittyneenä jatkuvaan tilanteeseen ratkaisun. Asia oli esillä Ranskan puolustusministerin vieraillessa viime viikolla Israelissa, koska tilanne Libanonin rajalla on kytköksissä Gazan tapahtumiin.

Israelin toinen pohjoinen vihollisnaapuri Syyria saattaa Iranin liittolaisena jatkossa aiheuttaa enemmän päänvaivaa, kun sen toinen liittolainen Venäjä on luvannut lähettää helikoptereita valvomaan Israelin vastaista rajaa. Se on seurausta Israelin ja Venäjän suhteiden viilenemisestä, kun Iranista on Ukrainan sodan myötä tullut venäläisjoukoille drooni-lennokkien tärkeä toimittaja.

Israelin ilmavoimat ovat vuosia voineet lähes vapaasti operoida Syyrian ilmatilassa, vaikka Venäjä on vastannut maan ilmavalvonnasta. Tämä on perustunut Vladimir Putinin ja Netanjahun henkilökohtaisiin suhteisiin mutta sodan heikentämän Netanjahun asema on Kremlin silmissä selkeästi muuttunut.

Israelissa on nyt kiinnitetty huomiota Moskovasta lähteviin lausuntoihin, kuten ulkoministeri Sergei Lavrovin esittämään mielipiteeseen, missä hän syytti vihamielistä länttä ”Venäjäkysymyksen lopullisesta ratkaisusta” kuulostaen Hitlerin aikoinaan esittämältä ”Euroopan juutalaiskysymyksen lopulliselta ratkaisulta”. Lauantaina vietettynä Holokaustin vuotuisena muistopäivänä tuo lausunto tulkittiin tyylittömäksi tölväisyksi.

Nuo sanat painettiin mieleen Israelissa, missä asuu yli miljoona venäjää äidinkielenään puhuvaa kansalaista ja koska ne loukkaavina ovat uutta maiden välisissä pitkään asiallisina säilyneissä suhteissa.

Mutta viikon lopulla koettiin Gazan sotaan liittyvä varsinainen uutispaukku, kun paljastui, että YK:n palestiinalaispakolaisia avustavan järjestön UNRWA:n työntekijöitä oli osallistunut Hamasin terrori-iskuun Israeliin 7. lokakuuta. Sen seurauksena Yhdysvallat ja Kanada ilmoittivat välittömästi keskeyttävän tukensa järjestölle. Heitä seurasi hieman yllättäen Suomi, kun ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ilmoitti lauantaina tuen katkaisemisesta. Myös ulkoministeriö tiedotti asiasta.

”Suomen rahaa ei saa mennä Hamasille eikä muille terroristeille euroakaan”, totesi ministeri Tavio lehtitietojen mukaan.

Viime päivinä tukensa ovat keskeyttäneet myös Alankomaat, Australia, Iso Britannia, Italia, Ranska, Saksa, Sveitsi ja viimeksi Viro.

Suomen vuotuinen apu on 28.000 palestiinalaista työllistävälle UNWRA:lle ollut viisi miljoonaa euroa.

Israel oli jo ennen sotaa epäillyt pakolaisapujärjestön toimineen terroristijärjestön Hamasin savuverhona, ja sodan aikana paljastaukin runsaasti todisteita Hamasin asevarastoista ja hyökkäystunneleista, joita on löytynyt UNRWA:n ylläpitämistä tiloista ja niiden läheisyydestä, kuten päiväkodeista, kouluista ja sairaaloista.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on määrännyt asiassa perusteellisen tutkimuksen.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.