Rony Smolar – Israel-uutisviikko 3.6.2024

Gazan sodan pitkittyessä se myös näyttää mutkistuvan, kun sodan alussa löytynyt kansallinen yhtenäisyys ja yhteishenki ovat olleet vaarassa kadota politikoinnin viidakkoon. Myös Hamasin lokakuun verisen terrorihyökkäyksen jälkeinen kansainvälinen myötätunto on muuttunut Israelille tuomitsevaksi, kun sodalle ei näy loppua sodan levittyä myös israelilaisten kotioville. Lisäksi Gazaan vietyjen panttivankien vapauttaminenkaan ei ole näköpiirissä ja hallitusta syyttävät omaiset ovat käyneet epätoivoisiksi. Lohtua ei myöskään tuo hallituksen kansallisen turvallisuuden neuvonantajan viime viikolla esittämä arvio, minkä mukaan sota jatkuisi vielä koko tämän vuoden.

Ja myös vihollisia riittää, sillä Gazassa toimivan Hamasin ja siitä radikaalimman islamilaisjärjestön lisäksi Libanonin puolelta jatkuu päivittäin iranilaismielisen Hizbollahin tuli, mikä vähitellen tuhoaa asukkaista tyhjiksi jätetyt pohjoisen rajakylät ja kaupungit. Ja uuden uhkan muodostaa Jordanjoen länsirannalla Israelin rajan läheisyydessä sijaitseva palestiinalaiskaupunki Tulkarem, joka vain muutaman sadan metrin päässä lähimmästä israelilaisasutuksesta uhkaa siellä asukkaiden elämää palestiinalaisten tulittaessa konetuliasein umpimähkäisesti liikennettä sekä kaduilla kulkevia ihmisiä. Sen lisäksi alueen israelilaiset pelkäävät palestiinalaisten Hamasin esimerkkiä noudattaen kaivaneen siellä Israelin puolelle ulottuvia hyökkäystunneleita.

Tilanne on saanut israelilaiset huolestumaan, sillä vallitseva turvattomuuden tila on uutta, kun vihollisia vaanii kaikilla rajoilla. Omilla ohjuksillaan ja lennokeillaan myös etäällä olevat viholliset, kuten Jemenin huthi-kapinalliset sekä Irakin iranilaisliittolaiset ovat pyrkineet iskemään Israeliin, mutta maan ilmapuolustus on toistaiseksi onnistunut iskut torjumaan.

Mutta Gazassa käytävän sodan uskottiin jo olevan päättymäisillään israelilaisjoukkojen iskettyä kolmen viikon ajan etelän strategisesti tärkeään Rafahin kaupunkiin ja sen lähialueelle, vaikka Gazan pohjoisosaan palanneet Hamasin ja sen liittolaisjoukot ovat piiloistaan samanaikaisesti ampuneet raketteja Israelin keskiosiin, jopa suurkaupungin Tel Avivin alueelle. Se osoittaa, etteivät Gazan eteläosiin puskevat joukot sittenkään ole onnistuneet puhdistamaan kaikkia tiellään olleita vihollisjoukkoja. Vaikka kärkevimmät arvostelut on osoitettu sodanjohdolle, syyttävä sormi osoittaa kuitenkin sodasta poliittista voittoa tavoittelevaan pääministeri Benjamin Netanjahuun.

Sotakabinetissa ja hätätilahallituksessa mukana oleva opposition Benny Gantz on uhannut vetää puolueensa hallituksesta, ellei selkeää suunnitelmaa Gazan tulevasta hallinnosta syntyisi viimeistään viikon kuluttua. Se tietäisi parlamentin hajottamista sekä ennenaikaisten vaalien järjestämistä. Gantzin mielestä vaalit tulisi järjestää ennen lokakuuta, jolloin terrorisjärjestön Hamasin hyökkäyksestä tulee kuluneeksi vuosi. Gantz joutuu kuitenkin varmistamaan, että hän saa taakseen parlamentin Knessetin enemmistön tuen.

Mutta myös hallituksen sisältä on ehtinyt kuulua Netanjahua arvostelevia ääniä ja jopa hänen johtamassa likud-puolueessa on ilmaantunut hänelle haastajia, kun pitkään pääministerinä istuneen Netanjahun kausi on lähestymässä loppuaan. Ulkopuolisista kärkevimmin on älähtänyt liittolaismaan Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken, joka sanoi odottaeensa Israelilta suunnitelmaa sodanjälkeisestä Gazasta. ”Mutta jos suunnitelmaa ei ensimmäiselle päivälle ole, sellaista päivää ei sitten koskaan tule”, arvioi Blinken.

Alkuviikolla Yhdysvallat oli yrittänyt ”kaupata” sellaista sodanjälkeistä suunnitelmaa, mikä olisi tuonut Jordanjoen länsirannalla hallintoaan pitävän mutta uudistusta kaipaavan palestiinalaisjohdon vaiheittaisen valvonnan Gazaan. Tähän Netanjahu asettui poikkiteloin, koska hän rinnastaa Länsirannan palestiinalaishallinnon Hamasiin. Lisäksi hän uskoo vakaasti Israelin löytävän Gazaan sellaisen palestiinalaisjohdon, jota myös maltilliset arabivaltiot tukisivat.

Israelin turvallisuusyhteisö näkee tilanteen kuitenkin päinvastaisena ja juuri palestiinalaishallinnon ainoana vaihtoehtona Hamasille. Sitä tukisivat mm Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit, kun tavoitteena olisi tulevan Palestiinan valtion perustaminen. Itsepäisenä tiedetty ja vain omaan vaistoonsa tukeutuva Netanjahu muistuttaa kuitenkin, että on ennenaikaista pohdiskella Gazan tulevaisuutta, kun Hamas on vielä lyömättä.

Vaikka Israel on selkeästi ilmaissut, ettei se pysyvästi halua miehittää yli kahden miljoonan asukkaan Gazaa, epämääräiseksi on jäänyt mitä Hamasin tuhoamista mahdollisesti seuraisi. Israel toivoo lähinnä yhteistyötä naapuriltaan Egyptiltä estämään aseiden salakuljetuksen Gazaan. Israel esitti tämän toivomuksensa rauhankumppanilleen sen jälkeen, kun israelilaisjoukot viime viikolla ottivat Gazassa Egyptin vastaisen raja-alueen hallintaansa. Yhteenotoissa kuoli yksi egyptiläissotilas, minkä pelättiin entisestään kiristävän naapureiden välejä. Joukot löysivät alueelta kaksikymmentä tunnelia, joiden kautta Hamas oli Egyptin puolelta salakuljettanut aseita ja muita tarvikkeita. Egypti on kuitenkin torjunut tunneleiden olemassaolon.

Israel oli vuosia epäillyt Egyptin rajan Gazaan vuotavan mutta uskonut maiden rajasopimuksen pitävän egyptiläiset viranomaiset valppaina. Maat olivat välillä yhteistyössä jopa ratsanneet tuota raja-aluetta. Nyt käytävä sota on kuitenkin paljastanut salakuljetuksen laajuuden, kun lähes koko Gazaa kattavan satojen kilometrien tunneliverkoston kaivamiseen ja rakentamiseen on tarvittu suuri määrä työkoneita, terästä, betonia, putkia, kaapeleita, viestintätekniikkaa sekä räjähteitä.

Viikon uutiset seurasivat tiiviisti tapahtumia Gazassa, missä ilmapommituksia välttäneet mutta panssarein edenneet israelilaisjoukot olivat löytäneet Rafahissa ase- ja ammuskätköjä siviiliasunnoista, moskeijoista sekä alueen ainoasta yhä toimivasta sairaalasta. Pidätettyjen kuulusteluissa oli ilmennyt Hamasin pakottaneen siviilejä piilottamaan sotatarvikkeita.

Yli miljoona asukasta on Rafahin alueelta nyt siirtynyt Israelin kehotuksesta länteen kohti rannikkoa, kun Israel oli Yhdysvaltojen vaatimuksesta suostunut rajoittamaan ilmaiskut täsmäiskuiksi sekä käyttämään pääasiassa maajoukkoja.  Mutta Hamasin kahden paikannetun johtajan eliminoimiseksi Israel turvautui kuitenkin ilmavoimiinsa, sillä seurauksella, että neljäkymmentä siviiliä sai surmansa. Israelin pahoitellessa tapahtumaa se vakuutti pienillä pommeilla tehdyn täsmäiskun Hamasin tukikohtaan lennättäneen palavia sirpaleita ympäristöön, mikä kohtalokkain seurauksin sytytti siviilien asumukset tuleen.

Israel tutki asiaa ja antoi siitä raportin Yhdysvalloille, joka painotti, että myös täsmäiskuilla on ikävät seuraukset, minkä lisäksi ulkoministeri Blinken kyseenalaisti Hamasin kahden johtajan eliminoimiseksi käytettyä tulivoimaa. Viime aikoina äänenpainot ovat Washingtonissa muutenkin olleet hyvin kriittisiä, kun myös varapresidentti Kamala Harris on ilmaissut tukensa Blinkenin mielipiteille.

Presidentti Joe Biden, jonka on tiedetty vastustavan laajamittaista hyökkäystä Rafahiin totesi kuitenkin, ettei Israel ollut ylittänyt hyökkäykselle määriteltyä punaista rajaa, minä hyökkäystä alueen asutuskeskuksiin nähtäisiin. Biden oli aiemmin uhannut rajoittaa asetoimituksia Israeliin, jos Rafahin siviilien henki vaarantuisi.

Israelin kansainvälinen asema sodan vahvempana osapuolena on kärsinyt lähes samassa suhteessa, kuin palestiinalainen osapuoli on saanut osakseen kansainvälistä myötätuntoa sekä kansallista tunnustusta. Viimeisimpänä Palestiinan valtion päätti viime viikolla tunnustaa Slovenia, joka seurasi Espanjaa, Irlantia ja Norjaa. Israel on tuominnut tämän vihamielisenä tekona.

Silmätikuksi joutunut Israel päätti vastavetona kokemalleen soveltaa terrorismin vastaisia lakejaan ja peruuttaa Hamasin liittolaisena nähdyn palestiinalaisten avustusjärjestön UNRWA:n ja sen työntekijöiden Israelissa nauttimia diplomaattisia vapauksia ja etuja. Voimaan astuessaan myös järjestön Jerusalemissa sijaitseva toimipiste suljetaan. Viime viikolla Israel laittoi ahtaalle myös Ramallahissa pääpaikkaansan pitävän palestiinalaishallinnon uhkaamalla Israelin omia sekä ulkomaalaisia pankkeja pakotteilla, jos ne jatkossa välittävät rahaliikennettä palestiinalaishallinnolle.

Nämä vastatoimet ovat Netanjahun hallituksen laitaoikeiston aikaansaamia mutta samalla tukevat Netanjahun palestiinalaisten vastaisia näkemyksiä sekä tiukkaa suhdetta Gazaan. Tuore mielipidetiedustelu osoittaa puolet Israelin juutalaisväestöstä kannattavan Gazan miehittämistä sodan jälkeen ja Israelin arabiväestöstä runsas kolmannes haluaisi Gazan asukkaiden itse päättävän hallinnostaan. Vain vajaa viidesosa halusi Länsirannan palestiinalaishallinnon sinne mutta ilman sen nykyistä presidenttiä Mahmud Abbasia.

Mutta pohdinnat Gazan tulevaisuudesta saivat viikonvaihteessa uutta vauhtia, kun uutisviikon huipennukseksi presidentti Biden kehotti Hamasia hyväksymään Israelin aiemmin viikolla tekemän kattavan ehdotuksen taistelujen pysyväksi lopettamiseksi. ”Se on suunnitelma kestävälle tulitauolle sekä kaikkien panttivankien vapauttamiselle, jonka Hamasin tulisi hyväksyä”, Biden vakuutti perjantai-iltana televisioidussa puheessaan.

Netanjahun ohittanut ehdotus käsittää kolme kuuden viikon vaihetta, mikä tekee siitä kuitenkin haavoittuvan. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu täydellinen tulitauko, jonka aikana israelilaisjoukkojen tulee vetäytyä Gazan asutuilta alueilta. Tässä vaiheessa Hamasin tulee Bidenin mukaan vapauttaa panttivankeja, kuten naisia, iäkkäitä ja haavoittuneita sekä vankeudessa menehtyneitä ja sinne kuolleina vietyjä. Vastineeksi Israel vapauttaisi satoja palestiinalaisvankeja.

Ensimmäisen vaiheen kuluessa osapuolet neuvottelisivat taistelujen pysyvästä lopettamisesta. Bidenin mukaan tulitauko kuitenkin jatkuisi, jos neuvottelut olisivat osapuolten välillä käynnissä.

Edellyttäen, että Hamas noudattaa ehdotuksessa mainittuja kohtia, väliaikainen tulitauko muuttuisi vihollisuuksien pysyväksi loppumiseksi. Kolmannessa vaiheessa aloitettaisiin Gazan jälleenrakentaminen kansainvälisellä tuella, Biden sanoi.

Bidenin ehdotuksen jälkeen huomio kiinnittyi sabattiin valmistautuneen Israelin vaikenemiseen, kunnes pääministeri Netanjahun kanslia antoi poikkeuksellisesti lauantaina eli sabattina julkilausuman, missä välirikon uhalla Bidenin hallinnolle vakuutettiin, ettei Israel suostuisi pysyvään tulitaukoon ennen kuin Hamas on tuhottu ja kaikki panttivangit vapautettu. Se on osana Israelin ehdotusta, kiteytti Netanjahun kanslia.

Hamas ilmoitti vuorostaan ilmoittaneensa rauhanvälittäjille suostuvansa vain pysyvään tulitaukoon, jos Israel lopettaisi hyökkäyksensä. Hamasin ulkomailla asuva poliittinen johtaja Ismail Haniyeh korosti, ettei järjestö tingi tästä vaatimuksestaan. Rauhanvälittäjät Yhdysvallat, Egypti ja Qatar aikovat kuitenkin painostaa osapuolia sopimukseen.

Yhdysvaltain läntiset liittolaiset sekä jotkut arabimaat kiirehtivät tukemaan Bidenin avausta, mutta sabatin päätyttyä lauantai-iltana Israelin hallituksen kaksi tulisieluista äärioikeiston ministeriä antoi palaa. He välittömästi ilmoittivat jättävänsä hallituksen, jos Hamasin voitoksi kuvattu Bidenin aselepoehdotus hallituksessa hyväksyttäisiin. Lauantai-iltana Tel Avivin keskustaan kokoontuneet 120.000 mielenosoittajaa ilmaisivat kuitenkin tukensa Bidenin ehdotukselle.

Bidenin ei hevillä uskota luopuvan viimeisenä rauhan mahdollisuutena pidetystä ehdotuksestaan, jonka samalla nähdään auttavan hänen presidenttivaalikampanjaansa.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR