Rony Smolar – Israel-uutisviikko 4.3.2019

Näinä päivinä ajankohtaisin Israelin arkea puhuttava aihe on huhtikuun 9. päivänä lähestyvien ennenaikaisten parlamenttivaalien alla käynnistynyt kiihkeä vaalitaisto.

Lähes yhtä paljon puhuttaa ja ihmisten mielipiteitä kuumentaa yli kaksi vuotta jatkuneet lahjontaepäilyt, jotka ovat kohdistuneet pääministeri Benjamin Netanjahuun.

Pitkässä esitutkinnassa on selvitetty Netanjahun sopimuksia varakkaiden liikemiesten sekä sanomalehtien vaikutusvaltaisten kustantajien ja Israelin suurimman teleoperaattorin Bezeq´in kanssa.

Tässä Israelin vaalitaistoon, jopa vaalitulokseen, läheisesti vaikuttavassa korruptiotutkinnassa otettiin muutama päivä sitten melkoinen askel, kun oikeuskansleri Avichai Mandelblit ilmoitti aikovansa syyttää pääministeri Benjamin Netanjahua lahjonnasta, petoksesta sekä luottamusaseman väärinkäytöstä.

Ilmoitusta oltiin odotettu jo jonkin aikaa, kun esitutkinnasta vuotaneet tiedot olivat tulleet julkisuuteen. Dramatiikkaa lisäsi vielä se, että oikeuskanslerin ilmoitus tuli vain 40 vuorokautta ennen kuin Netanjahu, hallitsevan oikeistolaisen Likud-puolueen johtajana, asettuu ehdolle vaaleissa.

Israelin pääministerinä yhtäjaksoisesti lähes vuosikymmenen istuneen Netanjahun poliittiset vastustajat ottavat vaalitaistoissaan nyt kaiken irti ja vaativat Netanjahun välitöntä eroa. Kalliiden lahjojen vastaanottaminen sekä myönteisen uutisoinnin hankkiminen lehdistössä ja verkkosivustoissa on ollut liikaa myös monille Netanjahun kannattajille, jopa poliittisille liittolaisille, joille korruptioleiman otsaansa saanut pitkäaikainen johtaja on muuttunut rasitteeksi.

Mutta Israelin televisiokanavilla viime päivinä puhunut Netanjahu on pyrkinyt kiistämään syyllisyytensä epäiltyihin rikoksiin ja samalla kieltäytynyt eroamasta tehtävästään. Hän pitää syytöksiä poliittisena ajojahtina, jopa salajuonena, ja moittii Likud-puolueesta vasemmalla olevia puolueita antautumispolitiikasta sekä maan turvallisuutta vaarantaviksi vasemmistolaisiksi.

Netanjahun väite kohdistuu erityisesti Sininen ja Valkoinen-nimiseen uuteen keskustapuolueeseen, jonka johdossa on Israelin armeijan kolme entistä komentajaa sekä poliitikoksi muuttunut tunnettu televisiokasvo.

Israelilaiset pitävät ahtaalle joutuneen Netanjahun hyökkäilyä epätoivoisena yrityksenä kääntää huomio omasta kohtalostaan pois. Sen lisäksi Likud-puolueen kannatusluvut ovat muutamassa päivässä laskeneet tuon uuden puolueen alapuolelle ja tällä hetkellä näyttää siltä, ettei Netanjahu kykenisi enemmistöhallituksen muodostamiseen.

Kannatuslukujen kohentamiseksi Netanjahu on nyt lähtenyt vastaiskuun ja on julkisuudessa pyrkinyt jakamaan israelilaiset kahtia, oikeiston ja vasemmiston kannattajiin. Itse hän on nykypolitiikkaa kannattavan oikeiston vahvistamiseksi kerännyt puolelleen muutamia pienpuolueita äärioikealta, mitä yleisesti on pidetty Netanjahulta poliittisena virhearviointina.

Vaarallisena pidetty äärioikeisto, missä mm pääministeri Jitzhak Rabinin murhaajalla oli juurensa, ei kaihda väkivaltaa ja on poliittisilta mielipiteiltään hyvin jyrkkä.

Siksi Netanjahu on joutunut voimakkaan arvostelun kohteeksi mm Israelin demokratiasta huolestuneiden Yhdysvaltojen vaikutusvaltaisten juutalaisjärjestöjen taholta ja sieltä on viime päivinä välittynyt hänelle varoittavia viestejä.

Mutta Israelin politiikassa käänteet ovat sekä nopeita että jyrkkiä, minkä lisäksi poliittiset lehmäkaupat voivat lopulta päättyä arvaamattomiin liittosuhteisiin.

Mutta kävi vaaleissa miten tahansa, niin Netanjahulla uskotaan olevan edessään vaikeat ajat, sillä syytteiden nostamiseen voi mennä jopa kuukausia, ja mahdolliseen oikeuskäsittelyyn vuosia, mikä ei voi olla vaikuttamatta hänen poliittiseen asemaansa.

Netanjahun mahdollisen vaalitappion sekä poistumisen Israelin poliittiselta näyttämöltä uskotaan suuresti vaikuttavan myös maan politiikkaan sekä kansainväliseen näkyvyyteen, kun uudet johtajat saattavat tuntemattomuudesta astua esiin.

Tähän saakka Netanjahu on ollut ylivoimaisesti tunnetuin israelilaispoliitikko, jolla on ollut hyvät suhteet mm. presidentteihin Trumpiin ja Putiniin. Sen lisäksi hän on tehnyt rohkeita diplomaattisia avauksia mm. muslimimaailmaan, markkinoinut maailmalla Israelin korkean teknologian osaamista sekä houkutellut maahan suursijoituksia.

Israelin tieteen ja korkean teknologian osaaminen ovat päivänpolitiikasta vieneet israelilaisten katseet viime aikoina muualle, jopa avaruuteen. Nimittäin, Israelissa valmistettu kuuluotain kohosi amerikkalaisen kantoraketin avulla avaruuteen Floridasta kaksi viikkoa sitten vieden Raamatun ensimmäistä sanaa ”alussa”, hepreaksi Bereshit, nimeä kantavan luotaimen ensiksi maata kiertävälle radalle ja sitten kohti kuuta.

Israelilaiset ovat ylpeydellä seuranneet toistaiseksi hyvin sujuneen, lähes 100:n miljoonan euron yksityisellä budjetilla rahoitetun luotaimen matkantekoa, kun Israelista tulee neljäs valtio, joka Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan jälkeen saa luotaimen Kuuhun. Sinne, noin kahden metrin kokoisen luotaimen, on määrä laskeutua huhtikuun 11. päivänä.

Kuuluotaimen matkantekoa seuraavat israelilaiset katsovat muutenkin taivaalle, sillä kuluva talvi on ollut poikkeuksellisen sateinen ja pohjoinen Hermon-vuori hyvin luminen.

Israelin makean veden päävesivarastona toimivan Genesaretjärven pinta on sadekauden alettua kohonnut jo puolitoista metriä ollen kuitenkin vielä kahden kriittisen punaisen rajan välissä.

Täyden vesimäärän saavuttamiseksi Genesaret-järven pinnan tulisi kohota vielä lähes neljä metriä ja se on yhden talven aikana kuitenkin mahdottomuus, vaikka voimakkaat sateet ovat tänä talvena jatkuneet poikkeuksellisen pitkään.

Pitkiin ja rankkoihin sateisiin tottumattomat israelilaiset pitävät runsaita sateita kuitenkin siunauksena.

Lisäksi lumensyvyys Hermonilla on näihin aikoihin pari metriä ja sulavan lumen toivotaan talvikauden päättyessä täyttävän järven niin, etteivät vesiviranomaiset joudu tänä vuonna rajoittamaan veden pumppaamista.

Genesaretjärven vesimäärä on jatkuvassa tarkkailussa, sillä pitkä kuuma ja kuiva kausi tavallisesti laskee järven pintaa lähes sentin päivävauhtia, minkä lisäksi takana on muutaman vähäsateisen talven aiheuttama vaje.

Luontoa tarkkailevien israelilaisten kiinnostuksen kohteena on myös naapurusto Lähi-idässä, sillä presidentti Donald Trumpin, vuosisadan sopimukseksi nimetyn Israelin ja palestiinalaisten välisen rauhanaloitteen julkistaminen on pian käsillä. Aloitteen uskotaan käsittävän myös Israelin ja arabimaailman suhteiden normalisoinnin.

Ehdotus tuskin julkistetaan ennen Israelin tulevia vaaleja, eikä ennen kuin maan poliittiset voimasuhteet ovat selvillä, sillä niin merkityksellisenä ehdotusta koko Lähi-idän rauhanjärjestelyjen kannalta pidetään.

Ehdotuksesta on viime syksyn ja talven aikana liikkunut erilaisia veikkauksia, mutta itse aloite on pysynyt salassa, vaikka presidentti Trumpin luottohenkilöt, kuten hänen neuvonantajanaan toimiva vävynsä Jared Kushner, ovat käyneet sitä eri puolilla Lähi-itää kauppaamassa.

Rauhanaloite on arveltu suunnitelmaksi, jopa tiekartaksi, kohti laajempaa alueellista rauhantilaa, mutta päällimmäisenä ongelmana on kuitenkin se, että palestiinalaishallinto on amerikkalaisehdotusta näkemättä etukäteen asettunut vastustamaan sitä verukkeella, että Yhdysvallat on Israelin läheinen liittolainen.

Sen lisäksi kahtia jakautuneen palestiinalaishallinnon keskinäiset välit ovat huonot, ja niillä kummallakin on erilainen suhtautuminen Israeliin.

Lähi-idän laajemmassa kuvassa rauhanaloite tähtää myös Iranin vaikutusvallan torjumiseen ja eristämiseen, sillä maa aiheuttaa uhkaa niin Israelille kuin alueen sunnimuslimimaille.

Sotaisaksi muuttunut sanailu on talven aikana sinkoillut Israelin ja Iranin välillä ja synkimmät veikkaukset ennustavat maiden välillä jopa sodan syttymistä tämän vuoden aikana.

Venäjän sotilaallisen läsnäolon Israelin ja Iranin välissä Syyriassa uskotaan kuitenkin toimivan niin puskurina kuin sotaa hillitsevänä esteenä.

Iran on Israelin vastustuksesta sekä Venäjän estelyistä huolimatta kuitenkin jatkanut läsnäolonsa vahvistamista Syyrian maaperällä. Siksi Israel aikoisi jatkossakin iskeä siellä oleviin iranilaiskohteisiin.

Tämä kävi ilmi viime viikolla, kun Netanjahu kävi pikavierailulla presidentti Putinin luona Moskovassa ja keskustelujen keskiössä oli juuri Iran.

Israel on välikohtausten välttämiseksi Syyriassa olevien venäläisjoukkojen kanssa säästellyt iskujaan iranilaiskohteisiin, mutta julistanut jatkavansa niitä, oli Netanjahun viesti Putinille.

Venäläisen sotilaskoneen alas ampumiseen johtanut välikohtaus viime syksynä Syyrian rannikon tuntumassa on ilmeisesti poistunut päiväjärjestyksestä ja Israelin ja Venäjän suhteet ovat palanneet ennalleen, samoin maiden sotilasesikuntien yhteydenpito.

Israelilaislähteiden mukaan myös Venäjä vastustaa Iranin sotilaallista voimistumista Syyriassa ja Putinin kerrotaan jopa todenneen, ettei hän halua Syyrian muuttuvan Libanonin kaltaiseksi Iranin vasallivaltioksi.

Mutta Israelin turvallisuushuolet löytyvät lähempää. Nimittäin, Iranin palestiinalaiset liittolaiset, Gazaa hallitseva Hamas ja sen paikallinen liittolainen ”islamilainen jihad”, ovat suotuisten kevättuulien puhaltaessa aloittaneet uudestaan pommi- ja polttopulloviritteisten ilmapallojen lennättämisen Israelin puolelle.

Pelättävissä onkin paluu viime vuonna kuukausia jatkuneisiin laajoihin maastopaloihin sekä omaisuuden tuhoamiseen, minkä rajalle lähes päivittäin kerääntyneet palestiinalaiset Israelin puolella aiheuttivat.

Rauhattomuuksien kierteestä on Israelin kostoiskujen muodossa viime päivinä jo saatu esimakua.

Myös Israelin Libanonin vastaiselle pohjoisrajalle, minkä tuntumaan iranilaismieliset Hizbollahin joukot ovat kaivautuneet, on ennustettu kuumaa ja jännitteistä kesää.

Israelin ennen vuoden vaihdetta paljastamat rajan Libanonin puolelta alittaneet tunnelit kertoivat Hizbollahin hyökkäysaikeista, joihin Israel suhtautui hyvin vakavasti.

Aseellisesti voimistuneen Hizbollahin uhka on edelleen suuri ja siksi Israel on talven aikana toistuvasti harjoittanut pohjoisia joukkojaan.

Viikon päästä taas kuulolla!

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

Rony Smolar