Rony Smolar – Israel-uutisviikko 6.11.2023

Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:45 ja 21:00.

7882-israel_uutisviikko_keskikoko

Gazaa hallitsevan terroristijärjestön Hamasin neljä viikkoa sitten käynnistämä sota näyttää laajenevan Lähi-idässä, kun Iranin liittolaisjoukot eri ilmansuunnilta hyökkäilevät Israelia vastaan. Ahdistettuna Israel on ymmärrettävästi ja oikeutetusti tarttunut sotilaalliseen voimaansa, sillä yhä selvemmäksi on käymässä, että maa taistelee tulevaisuudestaan, jopa olemassaolostaan.

Samalla Israel joutuu puolustautumaan levinnyttä mielipidettä vastaan, mikä pyrkii rajoittamaan Israelin käyttämää sotilaallista voimaa, vaikka uutisointi on ummistanut silmänsä siltä, että Hamas on yhdessä Libanonin puolelta toimivan liittolaisensa kanssa jatkanut Israelin siviilikohteiden tulittamista. Sen seurauksena lähes 200.000:n etelän ja pohjoisen raja-alueiden asukasta on evakuoitu muualle, ihmiset eivät pääse työpaikoilleen eivätkä lapset päiväkoteihin tai kouluihin, minkä lisäksi maan talous on osittain pysähtynyt. Tästä Gazan sodan Israelin toisesta sotanäyttämöstä media ei tunnu olevan kiinnostunut ja siksi israelilaisia ei uutisoinnissa näytetä uhreina.

Ainoa, mikä on nostanut israelilaiset ja maapallon juutalaiset otsikoihin on sodan seurauksena huolestuttavasti levinnyt antisemitismi eli juutalaisvastaisuus, mikä aiempien kokemusten mukaisesti oli odotettua, kun Israel puolustautuu yhteenottoon haastanutta heikompaa osapuolta vastaan. Vuosikymmenien saatossa huonoja johtajia itsellään olleilla palestiinalaisilla näyttää ainoana vaihtoehtona toistuvasti olleen juuri kansainvälisen myötätunnon tavoittelu sekä Israelin maineen tahraaminen.

Vaikka tämä on ollut hyvin tuttua ja usein myös onnistunut strategia, ei edes nyt käynnissä oleva tapahtumakierre pääty tähän sotaan, vaikka Hamas kärsisikin tuhoisan tappion. Vastoin kuin Jordanjoen länsirannalta johdettu palestiinalaishallinto, Hamas eivätkä muut Gazassa ja muualla Lähi-idässä vaikuttavat ääriliikkeet suostu tunnustamaan Israelin juutalaisvaltion olemassaolon. Päinvastoin ne julistavat tavoitteekseen Israelin hävittämisen ja siksi ovat saaneet politiikalleen mm Israelin perivihollisena pidetyn Iranin tuen.

Tätä politiikkaa ne ovat julistaneet siitä lähtien, kun Israel vuonna 2005 vetäytyi kokonaan Gazasta mutta senkin jälkeen on väitetty Israelin miehittävän Gazaa, mikä ei ole totta. Israel kyllä syystä eristää Gazan ehkäistäkseen rajan yli tapahtuvat terrori-iskut ja siksi pitänyt Gazan eristyksissä aivan samoin kuin mitä Egypti tekee omalla Gazan vastaisella rajallaan.

Ihmisen muisti on lyhyt eikä tahdota myöntää Israelin vetäytymisen jälkeen Gazan alueen hallinnan jääneen palestiinalaisille itselleen. Mutta lähtökohta oli tuolloin huono, kun Jordanjoen länsirannalla ja Gazassa pidetyt vaalit päättyivät Gazassa pääliikkeen Fatahin tappioon, mikä toi sinne valtaan islamistisen Hamasin. Siihen päättyivät toiveet rauhallisesta rajanaapuruudesta Israelin kanssa.

Tämän halusin teille kuuntelijat selventää, jotta paremmin ymmärtäisimme tuota lokakuun 7. päivän veriseen iskuun johtanutta kehityskulkua, jota vuosia toistuneet yhteenotot rajalla olivat edeltäneet. Tilapäisen rauhan on kykennyt aikaansaamaan vain osapuolten yhteinen naapuri Egypti. Sen lisäksi Israel pyrki omalta osaltaan vakiinnuttamaan rauhantilan avaamalla työmarkkinansa Gazan köyhyyden keskellä elävälle väestölle. Näin oli tilanne myös tuona kohtalokkaana lokakuun päivänä kuukausi sitten, mutta sodan seurauksena Israel sulki rajansa ja maahan jäi 3000 Gazan työntekijää. Vasta viime perjantaina osa heistä palautettiin linja-autoilla Gazan eteläosassa sijaitsevalle rajanylityspaikalle.

Jälkeenpäin kävi ilmi, että osa heistä oli töittensä lisäksi toiminut Hamasin tiedustelijoina Israelissa. Se oli melkoinen pettymys heitä palkanneille hyväuskoisille israelilaisille työnantajille, joista osa menetti Hamasin hyökkäyksessä henkensä.

Syttyneen sodan seurauksena Israeliin on jäänyt myös joukko Gazan äitejä, jotka erään kansainvälisen kristillisen avustusjärjestön tuomina olivat tulleet israelilaiseen sairaalaan hoidattamaan pääasiassa sydämen vajaatoiminnoista kärsiviä lapsiaan. Nyt he ovat toistaiseksi joutuneet jäämään Israeliin, mistä käsin he seuraavat hyvin kriittisesti sotatapahtumia ja vihamielisesti syyttävät tapahtumista yksinomaan Israelia. Heidän mieltään ei lievennä Israelin lääketieteen korkea osaaminen, millä heidän lapsensa elämä on pelastettu. Ei edes tietoisuus, että leikkauksista ja hoidoista koituvat kustannukset lankeavat israelilaisten veronmaksajien maksettaviksi, lievennä heidän vihamielisyyttään.

Nämä edellä kerrotut toimikoot sivujuonteena olosuhteisissa, missä vihamielisyyksien pelätään Lähi-idässä laajenevan. Siksi Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken palasi perjantaina jo kolmannen kerran sodan aikana Israeliin ja Lähi-itään, koska Yhdysvalloilla on nähty olevan vipuvartta sekä Gazan sodan hillitsemiseksi että sodan laajenemisen estämiseksi. Blinkenin mielipidettä olivat tukemassa myös Yhdysvaltain laivastoyksiköt, jotka ovat asettuneet Välimeren itäosaan sekä etelään Punaisenmeren tuntumaan.

Blinkenin tehtävän painoarvosta kertoi se, että hän Israelin asevoimien pääesikunnassa Tel Avivissa istuutui yhteiseen pöytään sotaa johtavan sotakabinetin kanssa.  Blinken viestitti läsnäolollaan, että liittolaisena Yhdysvallat tukee edelleen Israelin oikeutta puolustautua mutta toivoo samalla Gazan väestön olojen helpottamiseksi humanitaarisiä tulitaukoja, joiden aikana alueelle toimitettaisiin mm polttoainetta, vettä sekä avustustarvikkeita.

Israelin vastaus tuli kuitenkin pian Blinkenin lehdistötilaisuuden jälkeen Benjamin Netanjahun pitäessä oman lehdistötilaisuutensa. Hän torjui Blinkenin ehdotuksen julistamalla, ettei tulitaukoa tulisi, ellei siihen kuuluisi kaikkien Hamasin Israelista sieppaaman 240:n panttivangin vapauttaminen.

”Humanitaarista olisi se, että Hamasin käsiin joutunut ja hyökkäyksessä vanhempansa menettänyt 3-vuotias lapsi vapautettaisiin”, jyrisi Netanjahu.

Samalla Netanjahu totesi joukkojensa hankkimiin kuulustelutietoihin perustuen, ettei Gazan sairaaloissa ole pulaa vedestä eikä polttoaineesta, vaan että Hamas on kaapannut niitä itselleen. Tämän tiedon on omiin tiedustelulähteisiinsä tukeutuen myös Yhdysvallat vahvistanut.

Tuona samana viime perjantain iltapäivänä, jolloin Blinken ja Netanjahu olivat pitäneet omat lehdistötilaisuutensa, myös Etelä-Libanonissa toimivien iranilaismielisten Hizbollahin joukkojen komentajan Hassan Nasrallahin tiedettiin pitävän merkittäväksi ilmoitetun puheensa. Sitä odotettiin jännityksellä erityisesti Israelissa, missä Libanonin rajalla oli jo viikkoja käyty tulitaisteluja, joiden pelättiin herkästi leimahtavan täysimittaiseksi sodaksi.

Mutta Nasrallahin puhe tulkittiin lähinnä vain varoitukseksi Israelille, kun hän painotti joukkojensa olevan täydessä valmiudessa muttei maininnut, mikä käynnistäisi sodan.

Hizbollahia hillitsee todennäköisesti presidentti Joe Bidenin Israelissa muutama viikko sitten ilmaisemat varoittavat sanat lähinnä Iranin ja sen liittolaisten suuntaan, jotta eivät ne edes harkitsisi Gazan sodan laajentamista Lähi-idässä. Siitä olisi vakavat seuraukset, sillä Hizbollah vetäisi sotaan myös isäntämaansa Libanonin ja näin saisi myös liittolaisensa Iranin ja sen tukemat Jemenin huthi-joukot mukaan.

Tämän tapahtumaketjun estämiseksi ulkoministeri Blinken kiersi nyt viikonloppuna Lähi-idässä ja tapasi lauantaina joukon arabimaiden ulkoministereitä Jordanian pääkaupungissa Ammanissa. Kokous ei kuitenkaan päättynyt yksimielisyyteen.

Pohdittavaksi tulee kuitenkin Gazan sodanjälkeinen tulevaisuus, sillä Netanjahun on kuultu ennustaneen, että Gazan puhdistamiseen Hamasista veisi jopa puoli vuotta. Siksi Yhdysvallat on aktiivisesti halunnut nostaa pohdittavaksi miltä Gazan tulevaisuus tulisi näyttämään ja miten rauhantila siellä jatkossa varmistettaisiin. Israelissa Blinken pyrki myös muistuttamaan maansa tukevan palestiinalaiskysymyksessä kahden valtion ratkaisua, jossa myös Gaza olisi osana.

Mutta tilanteen tulisi sodan päätyttyä ensin vakiintua ja siksi julkisuuteen on heitetty koepallo, minkä mukaan Israelille myötämieliset Lähi-idän arabivaltiot, kuten Arabiemiraatit, Qatar ja Saudi-Arabia yhdessä YK:n kanssa muodostaisivat Israelin rajalle Gazaan tarvittavat rauhanturvajoukot.

Siihen on vielä matkaa, sillä sotanäyttämöllä israelilaisjoukot ovat ilma- ja merivoimien tukemina edenneet odotettuun tahtiin ja eilisiltana katkaisseet Gazan kahteen osaan, pohjoiseen ja etelään sekä eristäneet alueen keskeisen kaupungin Gaza-Cityn. Runsaan viikon maataistelut ovat myös vaatineet israelilaisuhrinsa ja tähän aamuun mennessä 31 sotilasta on kaatunut. Koska Israelin tavoitteena on löytää ja tunkeutua Gazan maanalaisiin uumeniin rakennettuun tunneliverkostoon, taisteluja on välillä käyty jopa mies miestä vastaan. Israelin on kerrottu jo edenneen Hamasin maanalaisiin johtokeskuksiin ja päässyt käsiksi vihollisen salaisiin tietoihin ja viestintäjärjestelmiin sekä tuhonnut terroristien infrastruktuuria.

Viikko sitten joukot onnistuivat yöllisessä operaatiossa myös vapauttamaan Gazan tunnelissa panttivankina olleen israelilaisen naissotilaan, joka hyväkuntoisena palautettiin vanhempiensa luo. Sitä seurasi Israelissa melkoinen moraalin noste, kun viranomaiset sekä armeijan johto ovat panttivankiasiassa olleet vähäpuheisia.

Se kuitenkin tiedetään, että Persianlahden Qatar pyrkii nyt toimimaan välittäjänä, johon muun vaihtoehdon puuttuessa myös Israel ja Yhdysvallat tukeutuvat. Panttivangeiksi otetut edustavat lähes kolmeakymmentä eri kaksoiskansalaisuutta ja siksi heidän kohtalonsa on saanut laajaa kansainvälistä huomiota.

Israelissa ilmapiiriin vaikuttaa erityisesti omaisensa menettäneiden tuntemana murheena sekä panttivankeina olevien perheissä vallitsevana epätietoisuutena, mikä välistä on purkautunut katkerina mielenilmaisuina, kuten nyt viikonvaihteessa Tel Avivissa. Siellä joukko panttivankien omaisia oli pystyttänyt telttaleirin, sillä he eivät halunneet asua mukavissa asunnoissaan samanaikaisesti, kun heidän siepatut lapsensa ja sukulaisensa ovat sullottuina Hamasin ahtaisiin ja pimeisiin tunneleihin.

Kuluneiden viikkojen aikana on käynyt yhä ilmeisemmäksi Hamasin toteuttamat raakuudet tuona mustaksi sabatiksi kuvattuna lauantaiaamuna. Siksi Israel katsoo nyt oikeudekseen taistella pimeyden voimia, kuten maapalloa kauhistuttaneita jihadistijärjestöjä Isisin ja al-Qaidan kaltaisia raakalaismaisia terroristijoukkoja vastaan. Israel on jopa todennut, että maata tullaan kansainvälisen arvostelun laannuttua Lähi-idässä tästä vielä kiittämään.

Tuo lokakuun 7. päivän aamun katastrofi on piirtynyt israelilaisten mieliin niin voimakkaana, että päivä aiotaan juutalaiseen kalenteriin nimetä kansallisen surun päiväksi. Koetun verisen terrorihyökkäyksen seurauksena päärabbinaatti on nyt lisännyt juutalaiseen arkihartauteen yleensä vain sabattina ja pyhinä luetun siunauksen: Isämme, joka olet taivaassa, Israelin Kallio ja sen Lunastaja, siunaa Israelin valtiota, joka on lunastuksemme verson alku. Suojele sitä armosi siivillä ja levitä sen ylle rauhasi maja. Lähetä valoasi ja uskollisuutesi sen johtajille, ministereille ja neuvonantajille ja varusta heidät hyvällä neuvollasi.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR