Rony Smolar – Israel-uutisviikko 6.5.2019

Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:15 ja 21:10.

Israelissa kuluneella viikolla vietetty holokaustin eli shoan kuuden miljoonan juutalaisuhrin vuotuinen muistopäivä hiljensi maan vuorokaudeksi mutta samalla nosti esille eri puolilla maapalloa levinneen juutalaisvastaisuuden.

Juuri siksi erityisesti tänä vuonna eri puolilta tulleet kymmenet tuhannet juutalaiset, niin nuoret kuin holokaustin läpikäyneet, kokoontuivat Puolaan Auschwitzin entiseen tuhoamisleiriin muistamaan ja kunnioittamaan natsien käsissä menehtyneitä uhreja. Myös Suomesta oli joukko nuoria.

Jotkut raidallisiin vanginasuihin pukeutuneet keskitysleireiltä selvinneet kertoivat eri kielillä nuorille oman selviytymistarinansa muistuttamaan mihin ihmisen pahuus voi johtaa.

Auschwitzista pääasiassa sinisiin pukeutuneet osallistujat kulkivat Israelin lippuja heiluttaen ”Elävien marssiksi” kutsutun kolmen kilometrin matkan alaleiriin Birkenauhun. Useimmat toistivat sodan jälkeen lähes iskulauseeksi tulleen varoituksen: ”Ei milloinkaan enää”.

Auschwitz-Birkenaussa surmattiin toisen maailmansodan aikana yli miljoona juutalaista. Vaikka tuhoamisleirejä oli useita, niin Auschwitz on varoituksena muuttunut holokaustin muistomerkiksi.

Israelissa holokaustin muistopäivän vietto liittyy Varsovan geton kansannousun kukistumisen aikaan keväällä 1943, kun taas kansainvälisesti hyväksytty holokaustin muistopäivä on tammikuun 27. eli päivä, jolloin puna-armeijan joukot vuonna 1945 vapauttivat Auschwitzin keskitysleirin.

Juutalaisessa kalenterissa muistopäivä on viikko ennen Israelin itsenäisyyspäivää.

Vaikka oikeutetusti on todettu, ettei holokausti ole yksin juutalaiskansan tragedia vaan koko ihmiskunnan katastrofi, niin monet merkit viittaavat kuitenkin siihen, ettei ihminen ole oppinut menneisyydestään. Nimittäin, yleistynyt juutalaisvastaisuus ei sitten toisen maailmansodan ole maapallolla ollut yhtä levinnyt kuin nyt. Sen seurauksena maapallolla on juutalaisyhteisöjä, jotka harkitsevat jopa toimintansa lakkauttamista.

Ei ihme, että Hitlerin synnyinmaassa Itävallassa vastikään tehdyssä mielipidetiedustelussa vastanneista hieman yli puolet oli sitä mieltä, että holokaustin kaltainen rikos ihmisyyttä vastaan voisi kasvavan äärikansallismielisyyden seurauksena uusiutua Euroopassa.

Tiedusteluun vastanneista itävaltalaisista lisäksi yli kolmannes piti kansallissosialistien eli natsien uutta valtaantuloa mahdollisena.

Myöskään Atlantin toiselta puolelta ei ole hyvää kerrottavana, sillä maan juutalaisasukkaiden keskittymässä New Yorkissa antisemiittiset viharikokset ovat tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana lisääntyneet huolestuttavat 82%. Kuluneen puolen vuoden aikana Yhdysvalloissa on ollut kaksi iskua synagogiin, joiden seurauksena 12 rukoilijaa on surmattu.

Lisääntynyt juutalaisvastaisuus on tulevana torstaina vietettävän Israelin itsenäisyyspäivän lähestyessä saanut maan poliittisen johdon muistuttamaan juutalaisten oman valtion merkitystä. Israel on maapallon juutalaisten turvasatama eikä sotilaallisesti voimakas Israel sallisi uuden holokaustin syntymisen, ovat monet näinä päivä vakuuttaneet.

Mutta vihamielisessä ympäristössä Israel on itsenäistymisestään vuonna 1948 lähtien joutunut monissa sodissa ja yhteenotoissa puolustamaan olemassaoloaan.

Lähes 24.000 Israelin sotilasta on eri yhteenotoissa 71 vuoden aikana kaatunut. Itsenäisyyspäivää edeltää huomisiltana tiistaina alkava ja vuorokauden kestävä kaatuneiden muistopäivä, mikä kerää omaisia ja ystäviä viidellekymmenelle sotilashautausmaalle eri puolille maata. Päivästä muistuttaa koko maan pysäyttävä ja hiljentävä sireenien ulvonta, mikä seuraavana iltana eli itsenäisyyspäivän aattona käynnistää vuorokauden kestävän railakkaan ilonpidon ja juhlinnan.

Itsenäisyyspäivän aikaan Israelissa on tapana julkaista tilastotietoa maan väestöä ja erityisesti väestön määrästä. Sen mukaan maan väestö on muutama kuukausi sitten rikkonut yhdeksän miljoonan rajan. Heistä juutalaisia on 6.6 miljoonaa, arabiasukkaita 1.9 miljoonaa ja muita on noin puoli miljoonaa. Viimeisen vuosikymmen aikana juutalaisväestö on kasvanut miljoonalla ja arabiväestö 400.000:lla.

Turvallisuutensa kanssa alati puolustuskannalla oleville israelilaisille itsenäisyys ei ole itsestään selvyys, vaan maa joutuu jatkuvasti ylläpitämään puolustusvalmiuttaan.

Lähi-itä on tiivis alue, missä tapahtumat naapurissa lyövät helposti laineita rajan yli ja siksi alueen lähes kaikilla tapahtumilla on vaikutuksensa Israeliin. Se koskee niin Libanonia, Syyriaa, Jordaniaa ja etäämpänä olevaa Irania kuin myös Jordanjoen länsirannan ja Gazan palestiinalaishallintoja.

Sotilaallisesti vähemmälle huomiolle jääneet lähimmät naapurit, palestiinalaiset, vaikuttavat kuitenkin eniten Israelin arkeen. Israelista heitä ei erota tunnustetut rajat, eikä rahayksikkö, sähkö- tai puhelinlinjat, vaan osa heistä asuu Jerusalemissa ja osa käy Israelissa töissä, saa terveydenhuollon tai opiskelee Israelissa.

Siitä huolimatta Länsirannalla vaikuttavan palestiinalaishallinnon nykytila huolestuttaa Israelia. Suurimpana huolen aiheena on sen talous, joka presidentti Mahmud Abbasin uppiniskaisuuden seurauksena on romahtamassa. Siihen Israelilla ei ole varaa, sillä sen seurauksena levottomaksi muuttuva palestiinalaisväestö ja hallinnon vastuulla toimivat turvallisuusjoukot voivat olla vaaraksi israelilaisten arkielämälle.

Israelin rajojen tuntumassa Länsirannalla ja Gazassa asuu viisi miljoonaa palestiinalaista, joiden toimeentulo on kietoutunut Israelin ympärille. Vaikka osa käy Israelin puolella töissä, niin heidän suurin työnantajansa on palestiinalaishallinto, joka pääasiassa on toiminut ulkomailta tulleiden avustusten sekä Israelin vuodelta 1994 olevan sopimuksen mukaisesti kantamien eri tullien ja maksujen palauttamisen varassa. Nämä yhdessä ovat muodostaneet noin kaksi kolmasosaa palestiinalaishallinnon miljardin dollarin vuosibudjetista.

Palestiinalaishallinnon budjettiin on kuitenkin nyt tullut lovia, kun Yhdysvallat viime vuonna leikkasi merkittävästi avustuksiaan YK:n alaiselta palestiinalaisten pakolaisapujärjestöltä UNRWAlta sekä eri avustuskohteilta. Myös YK on rahapulan takia joutunut supistamaan palestiinalaisille suunnattuja ruoka- ja muita avustuksia.

Palestiinalaishallinnon kannalta pahin takaisku oli Israelin helmikuinen päätös vähentää palautettavista maksuista saman verran kuin mitä palestiinalaishallinto maksaa avustuksina Israelin vastaisissa iskuissa kuolleiden terroristien omaisille ja Israelin vankiloihin joutuneille kiinniotetuille.

Nyt käsillä olevasta tilityksestä Israel on aikeissa vähentää 140 miljoonaa dollaria ja loput se on valmis toimittamaan palestiinalaishallinnolle. Israel on jo kerran toimittanut satojen miljoonien vähennetyn suorituksensa, mutta palestiinalaishallinto palautti rahat, ilmoittaen samalla, ettei suostuisi mihinkään rahansiirtoon Israelista.

Kiukkuinen presidentti Abbas syyttää Israelia rosvouksesta ja yhteispelistä presidentti Trumpin hallinnon kanssa, jotta lähiaikoina julkistettava amerikkalainen rauhanaloite saisi Abbasilta myönteisen vastaanoton.

Abbas päätti avustusasiassa kääntyä hänelle yleensä ystävällismielisen EU:n puoleen, mutta joutui pettymään, kun vangittujen ja marttyyrien rahastoa ei suostuttu tukemaan. EU asetti avustuksensa ehdoksi, että palestiinalaishallinto avustaa vain apua tarvitsevia eikä se saisi olla korvauksena rikollisesta toiminnasta. Pettynyt Abbas torjui ehdotuksen.

Kun Abbasin vaihtoehdot olivat vähissä, niin hän viime viikolla kääntyi Venäjän puoleen siinä toivossa, että presidentti Putin vaikuttaisi ystäväänsä pääministeri Netanjahuun.

Mutta Israelin huomio palestiinalaisten suhteen on nyt muualla, ongelmallisessa Gazassa, mistä parin vuorokauden ajan on ammuttu Israeliin yli 600 rakettia ja kranaattia. Niitä on lentänyt aina 40 kilometrin päähän Beersebaan ja rannikolle Ashdodin kaupunkiin. Osan Israelin rakettitorjunta on ampunut alas ja osa lentänyt avoimeen maastoon, mutta erityisesti eilen oli paljon osumia, joissa ainakin kolme israelilaissiviiliä sai surmansa ja useita kymmeniä loukkaantui. Myös useat rakennukset saivat osumia.

Iskujen seurauksena Israelin eteläosien arki on keskeytynyt, kun ihmiset joutuvat hälytyssireenien ulvoessa pysyttäytymään suojatilojen tuntumassa. Myös koulut ovat kiinni ja kaikkiaan 230.000 koululaista ja opiskelijaa on joutunut jäämään kotiin. Tälle päivälle aiotut ylioppilaskirjoitukset on myös peruttu.

Tilanteen dramaattisuus näkyy ja kuuluu myös Israelin radiossa ja televisiossa, joita viime päivinä olen tiiviisti seurannut. Nimittäin, lähetykset katkeavat vähän väliä hälytyssireenin ulvontaan sekä vakavaan miesääneen, joka varoittaa havaitun raketin kohteena olevan alueen tai kaupungin. Sen jälkeen ihmisillä on välimatkasta riippuen vajaasta puolesta minuutista kahteen minuuttiin aikaa hakeutua suojaan.

Väkivalta roihahti perjantaina, kun tarkka-ampujan luodit Gazan puolelta haavoittivat rajaa vartioineita israelilaissotilaita. Välikohtaus laajeni nopeasti Israelin vastatessa tuleen, minkä seurauksena kolme palestiinalaista, joista kaksi Hamasin taistelijaa, sai surmansa ja useita loukkaantui.

Gazasta käynnistynyt rakettituli jatkui koko viikonvaihteen, vaikka Israel on pommittanut raskaasti Hamas-järjestön ja liittolaisen Iraninmielisten kohteita. Kuolonuhreja ja haavoittuneita on molemmin puolin tullut lisää ja aineelliset vahingot ovat melkoiset.

Egyptin ja YK:n edustajan välitysyrityksistä huolimatta tulitus jatkui aina tähän aamuyöhön syntyneeseen tulitaukoon saakka. Samanaikaisesti Gazasta on kuulunut uhmakkaita ääniä, minkä seurauksena Israelin turvallisuuskabinetti on ollut koolla ja miettinyt tilanteeseen ratkaisuvaihtoehtoja.

Yhteenottojen kannalta ajankohta on viikolla vietettävästä kaatuneiden päivästä sekä itsenäisyyspäivästä johtuen Israelille hyvin herkkä. Sen lisäksi Tel Avivissa järjestetään ensi viikolla Eurovision laulukilpailut ja vaikka turvallisuuteen on panostettu valtaisasti, niin Israel ei halua sodankaltaisen tilanteen varjostavan suosittua kansainvälistä megatapahtumaa.

Mutta juuri tämä on euroviisujen häirintää yrittävien Gazan aseellisten tiedossa ja nyt laskelmoivat Israelin joutuvan pidättelemään vastaiskujaan. Mutta laajojen pommitusten sijasta se saattaa jatkossa johtaa tiettyjen avainhenkilöihin kohdistuviin täsmäiskuihin, kuten eilen tapahtui. Nimittäin, hyviin tiedustelutietoihinsa tukeutuen Israel surmasi autoonsa Iranista Gazaan liikkuvien rahavarojen hallinnosta vastuussa olleen Hamasin päällikön.

Yleistilanteen vakavuudesta kertoo paljolti se, että äskeisten Israelin vaalien jälkeisessä hallituksen muodostamisvaiheessa on esitetty jopa hätätilahallituksen muodostamista yhdessä oppositioon jäävien puolueiden kanssa.

Ja vaikka tämänhetkisestä tilanteesta nyt aamulla voimaan astuneen hauraan tulitauon muodossa selvittäisiinkin, niin sodan syttymismahdollisuutta Gazassa kesä-heinäkuussa pidetään hyvin todennäköisenä. Israelilaiset ovat kyllästyneet jo vuosia Gazasta tulevaan turvallisuusuhkaan ja vaatimukset tilanteen lopulliseksi selvittämiseksi ovat tulleet yhä äänekkäimmiksi.

Myös puolustusministerinä toimiva Netanjahu totesi hallituksen eilisessä istunnossa määränneensä Gazan rajalle armeijan vahvistuksia ja samalla syytti tilanteesta Gazan aseellisia joukkoja, jotka hänen mukaansa toimivat Iranin käskystä.
Tästä löytyy ainekset jo vakavampaan yhteenottoon Lähi-idässä.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

Rony Smolar