Rony Smolar – Israel-uutisviikko 6.7.2020

Lähi-idässä uskottiin kesäkuun muuttumisen heinäkuuksi välittömästi päästävän irti kaikki mahdolliset väkivaltaisuudet, sillä niin paljon paineita ja uhkailuja oli sitä ennen kasaantunut Israelin, Jordanjoen länsirannalla aikomien alueliitosten ylle.

7882-israel_uutisviikko_keskikoko.jpg

Presidentti Trumpin alkuperäisellä suostumuksella lähes yleisesti pidettiin heinäkuun ensimmäistä päivää palestiinalaisalueilla tapahtuvien alueliitosten lähtölaukauksena.

Myös pääministeri Netanjahun hallituksen piti tuona päivänä olla valmiina toteuttamaan tuota historialliseksi kuvattua tapahtumaa, mikä oli määrä palauttaa juutalaiskansalle, ainakin osittain ne alueet, jotka sille Raamatun mukaisesti kuului.

Monet kansainväliset järjestöt, islamilaiset valtiot ja jopa monet Israelin läntiset ystävät asettuivat yhteen ääneen kuitenkin vastustamaan Israelin aikeita varoittamalla väkivaltaisuuksien uudesta kierteestä Lähi-idässä. Lähimmät naapurit, kuten palestiinalaiset ja iranilaismieliset terroristiryhmät uhkasivat jopa sodalla.

Mm Gazaa hallitseva Hamas järjesti viime viikolla näyttävän rakettitulituksen hämärtyneellä taivaalla, mutta  suunta oli tällä kertaa kohti Välimerta. Israelissa sitä pidettiin kuitenkin varoituksena tulevalle.

Mutta tuona heinäkuun ensimmäisenä pääministeri Netanjahu ei liikahtanut eikä pokerinpelaajan tavoin paljastanut korttejaan, ei edes omassa hallituksessaan. Jopa sijaispääministerinä toimiva keskusta-vasemmiston johtaja, puolustusministeri Benny Gantz ei tiennyt mitä Netanjahulla oli mielessä.

Sen lisäksi julkisuudessa ei ole näytetty alueliitoksista kertovaa karttaa, minkä Netanjahu on toistaiseksi salannut myös hallituskumppaneiltaan. Jopa Gantz puolustusministerinä on jäänyt tästä tiedosta paitsi. Ainoastaan Trumpin amerikkalaiset neuvottelijat ovat nähneet tuon kartan.

Myös itäisessä naapurissa Jordaniassa arvailtiin Israelin tulevia toimia, sillä palestiinalaiskysymykseen liittyneinä niillä on välittömät vaikutukset tähän pieneen kuningaskuntaan.

Huolimatta rauhansopimuksesta Israelin kanssa Jordania on ottanut hyvin hyökkäävän ja vihamielisen asenteen, mikä mm näkyy paikallisessa englanninkielisessä Jordan Times-lehdessä, joka nimeää Israelin pääkaupungin miehitetyksi Jerusalemiksi.

Mutta Persianlahdella sijaitseva Arabiemiraatit, jonka kanssa Israelilla ei ole diplomaattisuhteita, jättää tulevat alueliitokset vähemmälle huomiolle ja paikallisessa Khaalej Times-lehdessä selostaa näkyvästi juuri allekirjoitettua yhteistyösopimusta kahden israelilaisen ja kahden paikallisen yrityksen välillä.

Merkille pantavaa on se, että virustutkimukseen ja teknologiaan keskittyvän yhteistyön israelilaiskumppanit edustavat korkean teknologian ilma- ja puolustusteollisuutta, mistä jatkossa voi hyvinkin kehittyä muita liikesuhteita.

Näkeväthän lähes kaikki Persianlahden arabimaat vihollisenaan juuri Iranin, siis myös Israelin perivihollisen.

Mutta heinäkuun alkupäiville äärimmilleen pingotettu liitosasia on pääasiassa kahdesta syystä nyt vähitellen lähtenyt purkautumaan. Nimittäin, Israeliin viime viikolla pikaisesti matkustaneet Trumpin hallinnon edustajat olivat todennäköisesti onnistuneet ylipuhumaan Netanjahun lykkäämään alueliitokset myöhempään ajankohtaan sekä rajoittamaan niiden laajuutta.

Sen lisäksi Yhdysvallat näki itsensä Israelin kanssa samassa veneessä, kun kansainvälinen rikostuomioistuin ICC lähiaikoina ottaa käsiteltäväkseen Afganistanissa ja Gazassa mahdollisesti tapahtuneet sotarikokset, joista maita epäillään.

Yhdysvaltojen mielestä asia vaatii sen verran keskittymistä sekä taitavaa diplomatiaa, ettei kansainvälisesti ongelmallisena pidettyä liitosasiaa juuri nyt haluta lisäpainoksi.

Mutta myös Israelin kannalta liitospäätöksen lykkäämiseen on hyvät syynsä, sillä virustartunnat ovat huolestuttavasti lisääntyneet ja maa on vajoamassa yhä syvenevään talousahdinkoon.

Tartuntatapausten määrät ovat saaneet viranomaiset sen verran huolestuneiksi, ettei edes Netanjahu ole nyt kaivannut lisäongelmia. Sijaispääministeri Gantz totesikin osuvasti, että muut asiat saisivat nyt väistyä koronan tieltä. Netanjahu, joka ei halua näyttäytyä antautuvalta, ei kuitenkaan allekirjoittanut tätä hallituskumppaninsa näkökantaa.

Vajaa kaksi kuukautta sitten tuskalla koottu yhtenäishallitus natisee jo muutenkin liitoksissaan, mikä saattaa päätyä katastrofiksi kuvatuiksi uusiin vaaleihin. Mutta poliittisen pelisilmän omaavalla Netanjahulla on valttikorttina hänen johtamansa oikeistoryhmittymän kasvanut kannatus, minkä varaan hän voisi muodostaa hallituksen jopa ilman Gantzin tukea.

Tämän takia Israelin lehdistössä on jo pohdiskeltu neljänsiin ennenaikaisiin vaaleihin joutumista, mutta kuitenkin toivottu järjen voittavan, sillä maan talous ei koronatilanteessa uusia vaaleja kestäisi.

Mutta uusi hallituskriisi tai uudet vaalit voisivat hyvinkin lykätä Netanjahua vajaan kahden viikon kuluttua odottavan oikeusistunnon alkamista. 70-vuotias Netanjahu on syytteessä lahjonnasta, vallan väärinkäytöstä sekä petoksesta.

Kokeneena poliitikkona Netanjahun tiedetään omaavan hyvän strategisen vaiston ja pelisilmän, joita hän poikkeuksellisessa tilanteessa voisi hyödyntää. Yhtenä sellaisena pidetään Iranin aseellisen uhan ryöstäytymistä sotilaalliseksi yhteenotoksi, jos Iran ärsytettynä päättäsi vastata ohjus- ja ydinteknologian laitoksiinsa viime päivinä kohdistuneet tihutyöt.

Israelia ei ainakaan vielä ole niihin yhdistetty, mutta viime vuosina useita iskuja Israelin ilmavoimilta Syyriassa vastaanottanut Iran voisi paineen alla kostaa joko itse tai Israelin rajoilla toimivien liittolaistensa välityksellä.

Ainakin paineita on syntynyt siitä, että kuwaitilainen al-Jareeda sanomalehti ehti perjantaina väittää Israelin olleen Iranin räjähdysten takana. Lehti tiesi ilman näyttöä kertoa Israelin tehneen kyberhyökkäyksen sekä iskeneen myös ilmavoimillaan Iraniin. Myös monet muut arabimaat ovat viikonlopun aikana yhtyneet tähän kuwaitilaisväitteeseen.

Perjantaina kiristynyt tilanne kärjistyi entisestään lauantaina, kun pääkaupungin Teheranin lounaispuolella sijaitsevan sähkölaitoksen muuntamo räjähti. Jos tapaus osoittautuu sabotaasiksi, niin se olisi runsaan viikon sisällä jo neljäs hämärissä olosuhteissa sattunut räjähdys.

Myös Iranin lehdistössä uskotaan räjähdysten johtuneen Israelin toteuttamista kyberhyökkäyksistä, vaikkei näyttöä vielä olekaan löytynyt. Iran julisti kuitenkin kostavansa hyökkäykset, oli niiden takana Israel tai sen liittolainen Yhdysvallat.

Lehdistön tiedusteltua asiaa pääministeri Netanjahulta tämä sivuutti aiheen toteamalla, ettei käsittele turvallisuusasioita julkisuudessa.

Eilen radiossa haastateltu puolustusministeri Gantz oli asiasta lähes yhtä vähäpuheinen, mutta suostui lyhyesti toteamaan Israelin tekevän voitavansa, jottei Iran saisi ydinasetta, mutta painotti, etteivät kaikki tapahtumat Iranissa liity Israeliin.

Kansallisen turvallisuuslaitoksen johtaja ja armeijan entinen tiedustelupäällikkö Amos Jadlin puolestaan arvioi Israelin ennemmin tai myöhemmin joutuvan Iranin tai sen liittolaisten kyber- tai ohjushyökkäysten kohteeksi, jos Iran löytäisi näyttöä Israelin osallisuudesta.

Arvailut tihutöiden suorittajasta saivat Lähi-idässä eilen uuden näkökulman, kun nuo oudot räjähdykset pantiin Saudi Arabian ja Iranissa asuvien arabien syyksi. Saudeilla olisi syy kostaa viime syksynä sen öljylaitoksiin kohdistuneet ohjusiskut, jotka yleisesti tulkittiin Iranin suorittamiksi.

Israel ei ole mitenkään vastannut näihin arvailuihin mutta pitää hävittäjäkoneensa jatkuvassa torjunta- ja hyökkäysvalmiudessa ilmassa.

Israelin oman ilmatilan ollessa hyvin pieni, koneet joutuvat hyökkäystilanteissa pakostakin naapurivaltion, ja useimmissa tapauksissa pohjoisen Libanonin heikosti valvottuun ilmatilaan.

Israel onkin käyttänyt Libanonin ilmatilaa iskiessään Syyriaan. Israelin ja Libanonin välistä rajaa valvovien YK:n Unifil-rauhanturvajoukkojen italialaiskenraali Stefano Del on varoittanut Israelin ilmaloukkausten voivan johtaa välikohtauksiin maarajalla.

Myös Libanonin hallitus on valittanut asiasta YK:n pääsihteerille. Mutta niin kauan kuin Israelin ilmaiskut kohdistuvat muualle kuin Libanoniin, niin tämän pienen maan ääni hukkuu hävittäjäkoneiden pauhuun.

Mutta Israelissa huomio on tällä hetkellä muualla, koronaviruksen suurissa tartuntaluvuissa sekä virustorjunnassa. Viime torstaina israelilaisten televisioruutuihin palannut Netanjahu joutui huolestuneena lukemaan joukon madonlukuja.

Tartuntoja on viime vuorokausina ollut yli tuhannen eikä tilannetta paranna se, että yli 30.000:sta tartunnan saaneesta noin 20.000 on parantunut, siis akuuttitapauksia on nyt yli 10.000. Uusia tartuntoja ilmenee nyt niin tiiviiseen tahtiin, että sairaaloiden kapasiteetin pelätään piakkoin täyttyvän. Viruksen toinen vaihe aiheuttaa nyt suurta huolta, varsinkin kun viruspesäkkeitä löytyy lähes kaikkialta maassa.

Tilanteen vakavuudesta kertoo lisäksi se, että tartuntojen leviämisen estämiseksi jopa armeija harkitsee joidenkin suurten harjoitusten supistamista tai peruuttamista. Israelin oloissa tämä on hyvin harvinaista. Lisäksi on kerrottu yleisesikunnan muutamien kenraalien olevan virusepäilyjen takia eristyksissä.

Netanjahun televisiopuheen jälkeisenä aamuna tiukat rajoitukset astuivat uudestaan voimaan. Kaikkien sisätiloissa, jopa kodeissa tapahtuvien kokoontumisten yhtaikainen henkilömäärä on rajoitettu 20:een ja synagogissa sekä ravintoloissa ja juhla- ja kerhotiloissa 50:een.

Lisäksi moniin kaupunkeihin ja taajamiin paikannetut viruspesäkkeet ovat johtaneet kaupunginosien ja kortteleiden eristämiseen.

Lehdissä Netanjahua on osuvasti kuvattu pallottelevaksi jonglööriksi, joka yrittää pitää kolmea palloa yhtäaikaisesti ilmassa; tarkoittaen koronaviruksen torjuntaa, alueliitossuunnitelmia sekä Iranin suunnalta tulevan sotilaallisen uhan torjuntaa.

Viime viikolla Suomi sai julkisuutta Israelin lehdistössä, kun Iso-Britannian yleisradioyhtiö BBC oli kertonut Suomen ilmavoimien päätöksestä luopua hakaristitunnuksistaan.

Oikeastaan, ilmavoimien esikunta oli jo tammikuussa 2017 kaikessa hiljaisuudessa vaihtanut joukko-osastotunnuksena kultaisesta hakarististä siipiensä levittäneeseen kultaiseen kotkaan.

Mutta asia lähti maailmalle ns. lentoon sen jälkeen, kun Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen oli yhteisöpalvelu Twitterissä kiinnittänyt siihen huomiota ja BBC oli siitä kertonut.

Myös Israelin, kuten useiden muiden maiden lehdistössä selostettiin Suomen ilmavoimiin liittyneen hakaristin historiaa painottamalla, ettei mm vanhoissa itämaisissa kulttuureissa onnen vertauskuvana käytetyllä hakaristillä ollut alun perin mitään tekemistä natsi-Saksan käyttöön ottaman hakaristin kanssa.

Siellä se otettiin käyttöön vuonna 1920, kun taas meillä se esiintyi taiteilija Akseli Gallen-Kallelan töissä jo 1800-luvun lopulla.

Ilmavoimiimme tunnus tuli pian itsenäistymisen jälkeen maaliskuussa 1918 lahjoituksena saadun ensimmäisen lentokoneen mukana, sillä sininen hakaristi oli koneen lahjoittaneen ruotsalaisen kreivin Eric von Rosenin onnentunnus.

Ilmavoimiemme hakaristin historiaan ehdittiin ruotsalaiskreivin myöhempien natsiyhteyksien seurauksena liittää sivujuonne, kun kävi ilmi, että Hitlerin armeijan sotamarsalkka ja ilmavoimien komentaja Hermann Göring oli kreivi von Rosenin lanko.

Ja lopuksi koskettava draamatapahtuma:

Tapahtumarikkaan viikon koskettavin uutinen liittyi beduiininaisen ja tämän kolmen sukulaislapsen pelastumiseen hukkumiselta Israelin eteläosissa.

Draamaan päättynyt tapahtuma alkoi siitä, kun eräs israelilaismies oli kuullut avunhuutoja eräältä lammelta, missä hän näki neljän ihmisen kamppailevan hukkumista vastaan. Mies hyppäsi veteen ja onnistui pelastamaan pinnan alle vajoamassa olleet uimataidottomat, mutta omien voimiensa ehdyttyä hukkui itse pelastamiensa silmien edessä.

Surullisesti päättynyt tapaus huomioitiin laajasti Israelin lehdistössä, kun beduiiniperheen eräs jäsen liikuttuneena totesi, että ”vain harvoin kokee tällaisen sankariteon. Olemme kaikki järkyttyneitä. Löytäköön tämä sankari paikkansa paratiisissa.” Tältä israelilaissankarilta jäi vaimo ja kolme lasta.