Rony Smolar – Israel-uutisviikko 9.8.2021

Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:15 ja 21:10.

7882-israel_uutisviikko_keskikoko.jpg

Israelin pahentuneeseen koronatilanteeseen saatiin eilen päättyneiden Tokion olympialaisten toiseksi viimeisen päivän ansiosta hieman lohtua, kun Israel saavutti kisojen ensimmäisen kultamitalinsa. Se tuli rytmisessä voimistelussa, missä 22-vuotias Linoy Ashram yllättäen voitti venäläiset ennakkosuosikit. Israel voitti kisoissa kaikkiaan neljä olympiamitalia, mikä tähän mennessä on maan olympiahistorian paras saavutus.

Kaksi viikkoa kestäneet kisat antoivat muutenkin lyhyen mutta tervetulleen hengähdystauon poikkeuksellisen helteisessä säässä levinneestä todellisuudesta. Nimittäin koronapandemian tartuntaluvut ovat vuorokaudessa jo lähennelleet 4000, kuolemantapauksia on tullut lisää ja sairaaloiden tehohoidon paikat ovat uhkaavasti täyttymässä.

Kun pääministeri Bennettin kehotukset eivät ole panneet vauhtia rokottamattomiin, toi hän iäkkään äitinsä kameroiden eteen rokotuspaikalle näyttämään esimerkkiä muille ja erityisesti nuoremmille. Bennettin äiti, joka ikänsä takia otti kolmannen rokotteen, kehotti kaikkia israelilaisia rokottautumaan, sillä niin he varmistaisivat ensi kuussa lähestyvän syksyn juhlapyhäkauden vieton perhepiirissä eivätkä eristyksissä.

Tämä oli tärkeä viesti, sillä Israelia uhkaa täydellinen sulku, ellei tartuntatilanteessa lähiaikoina tapahdu muutosta parempaan. Hallitus istuikin pohtimassa rajoitustoimien tähänastista riittämättömyyttä ja päätyi lopulta uusiin rajoituksiin, jotka eilen astuivat voimaan. Mm kaikilla yli 12-vuotiailla tulee olla rokotepassi, kun pyrkivät sataa henkeä suurempiin tilaisuuksiin. Passin tulee osoittaa saaduista rokotteista, pandemian sairastamisesta ja parantumisesta sekä tuoreesta testituloksesta. Rokotepassi nähdään terveysviranomaisten keinona saada israelilaiset rokottautumaan nykyistä ahkerammin. Passin ovat ensimmäisenä maina ottaneet käyttöön Israel ja Tanska. Lisäksi maskipakko on tullut lähes kaikkialla pakolliseksi. Israel on julistanut myös useita kymmeniä maita ehdottomaan matkustuskieltoon, mitä lentokentällä tullaan tarkoin valvomaan.

Hallituksen suunnitelmissa on lisäksi suositus palata etätyöskentelyyn siten, että työpaikat täyttyisivät vain puoliksi, jotta kotiin jäävien alle kouluikäisten hoito voisi toteutua. Hallitus lupasi näyttää esimerkkiä siirtämällä ministeriöt osittaiseen etätyöskentelyyn.

Myös muita maan talouteen vaikuttavia rajoituksia otetaan vaiheittain käyttöön, siten että niistä seuraava lasku kansantaloudelle jäisi syyskuussa mahdollisimman pieneksi, kun maa pyhäkauden johdosta lähes kuukaudeksi muutenkin hiljentyy. Tuolloin juutalainen maailma viettää aluksi uuden vuoden pyhää, mitä sovituspäivä Jom kippur ja lehtimajajuhla Sukkot sitten seuraavat.

Jos uusi tartunta-aalto jää lyhytaikaiseksi, uskotaan maan talouden vähitellen toipuvan pysähtyneisyyden tilasta, kun hallitus sai sovittua ensimmäisen budjettinsa yli kolmeen vuoteen. Se oli tiukoista toimintatavoistaan tunnetun valtionvarainministerin Avigdor Liebermanin taidon sekä tahdon näyte hallituksessa, missä hyvin erilaiset äänestäjäpiirit ovat edustettuina.

Budjetti on vielä tulossa parlamenttiin, minne se jää kesätauon sekä juhlapyhien takia odottamaan aina lokakuulle saakka. Budjetin läpimenon takaraja on marraskuun neljäs ja ellei se siihen mennessä ole hyväksytty, niin se tietää Bennettin hallituksen kaatumista ja tuo maahan uudet vaalit.

Budjetin on kerrottu olevan hyvin kunnianhimoinen ja useita muutoksia sisältävä. Se tosin sisältää maltillisia veronkorotuksia mutta myös hintaleikkauksia mm maataloustuotteille, kun elintarvikkeiden hinnat ovat lyhyessä ajassa kovasti nousseet. Sen lisäksi hallituksella on tarkoitus kilpailuttaa joitakin tuotteita sekä lisätä elintarviketuontia ulkomailta.

Israelissa tämä on tietenkin saanut monet tuottajatahot arvostelemaan hallitusta, ja mm kananmunien tuottajat kaatoivat viime viikolla kuormiaan Tel Avivin ja Jerusalemin kaduille.

Hallituksen aikeissa on myös leikata byrokratiaa sekä erilaista sääntelyä, mistä lasketaan koituvan useiden miljardien säästöt. Lisäksi naisten eläkeikää on tarkoitus nostaa 62 vuodesta 65:een.

Selvät hyötyjät uudesta budjetista ovat maan vähemmistöt, erityisesti arabit, druusit ja beduiinit kiitos hallituksessa vaa´ankielen asemassa olevan islamistisen arabipuolueen, joka on hankkimassa itselleen melkoisen budjettiedun. Nimittäin seuraavaksi viideksi vuodeksi on tälle väestönosalle budjetoitu yhdeksän miljardia dollaria. Siitä uskotaan kuitenkin syntyvän melkoinen kädenvääntö hallituksen ja Benjamin Netanjahun johtaman oikeisto-opposition välille.

Mutta myös maan armeija saa lisää määrärahaa, sillä alueellisista rauhansopimuksista huolimatta näköpiirissä on uhkakuvia, jotka kaikki liittyvät Iraniin ja sen liittolaisiin. Iran on maan viime viikolla virkaansa astuneen uuden ja kovaotteiseksi luonnehditun presidentin Ebrahim Raisin johdolla selvästi lisäämässä uhmakkuuttaan mm häiritsemällä meriliikennettä Persianlahdessa ja sen tuntumassa. Siellä useat säiliöalukset joutuivat viime viikolla Iranin vallankumouskaartin joukkojen valtaamiksi, minkä lisäksi israelilaisen rahtiyrityksen operoimaa alusta tulitettiin ja siinä kaksi miehistön jäsentä kuoli.

Israelilta on löytynyt tiedustelutietoa, mikä osoittaa iskun takana ollen Iranin, vaikka maa on sen kieltänyt. Iskun seurauksena paineita on nyt vastaiskulle, jota mm Yhdysvallat ja Iso Britannia puoltavat.

Iraniin yhdistetään viime viikolta myös kaksi välikohtausta Libanonin rajalla, kun pohjoisen naapurin puolelta ammuttiin kymmeniä raketteja Israeliin. Ne eivät kuitenkaan aiheuttaneet ihmistappioita mutta kuivassa ja helteisessä säässä ne sytyttivät laajoja maastopaloja ja ajoivat ihmiset pommisuojiin. Iskun suorittajina pidetään Libanonissa toimivia palestiinalaisryhmiä sekä raja-aluetta hallitsevaa iranilaismielistä sissijärjestöä Hizbollahia.

Myös Gazasta lennätettiin pitkän tauon jälkeen polttopulloja Israeliin, missä ne polttivat peltoja ja metsiä. Ja tavan mukaisesti Israel vastasi iskemällä takaisin.

Lähes kuolinkamppailua käyvä Libanon on yhä enemmän ajautumassa Iranin vaikutuspiiriin, mitä ei Israelissa katsota hyvällä. Välttääkseen Gazan kaltaista satunnaista rakettitulitusta Israel iski tykistöllään ja poikkeuksellisesti myös ilmavoimillaan Libanonin puolelle, minkä toivottiin lähettävän Libanonin johdolle viestin, että se vastaa alueeltaan toimivien aseellisten joukkojen toiminnasta.

Jännittynyt pohjoinen raja on vuosia pysynyt melko hiljaisena, vaikka suurimpana uhkana on pidetty siellä raketein ja ohjuksin aseistautunutta Hizbollahia, joka vähän väliä on uhannut iskeä Israeliin. Alueella partioivat Unfilin rauhanturvajoukot ovat osoittautuneet voimattomiksi, ja niiden lähes ainoaksi tehtäväksi on jäänyt välikohtausten kirjaaminen.

Monet merkit viittaavat nyt jonkinasteiseen yhteenottoon Israelin ja Iranin välillä, sillä Iran pyrkii uhmakkaasti, jopa sotaisasti lisäämään vaikutusvaltaansa Lähi-idässä samalla, kun pääministeri Bennett on keskittynyt kohentamaan Israelin asemaa alueella. Tästä voi alueella seurata kahtiajako, missä Irania ja sen liittolaisten uhmakkuutta vastustavat arabimaat hakeutuvat puolustusyhteistyöhön Israelin kanssa.

Mutta Lähi-itää on kuvattu aavikon kaltaiseksi lentohiekaksi, joka on alituisessa muutosliikkeessä. Siitä kertoo mm Israelin itänaapurissa uutisoitu ilmoitus, minkä mukaan kuningaskeskeinen Jordania aikoo kymmenessä vuodessa muuttua perustuslailliseksi demokratiaksi, missä parlamenttiin valitut puolueet voivat valita maahan hallituksen.

Tämä oli yllättävä tieto, mutta se vahvistaa vallanperimyksestä aikaisemmin tänä vuonna uutisoidut katkerat kiistat, joissa ilmeni jopa vallankaappauksen aineksia.

Nyt muodostetulla 92-jäsenisellä kuninkaallisella komissiolla on nyt kymmenen vuotta aikaa valmistella tiekarttaa kohti demokratiaa. Esimerkkeinä Jordania pitää Iso Britannian ja Ruotsin kuningaskuntien kaltaisia perustuslaillisia monarkioita.

Jordanian hashemiittinen kuningaskunta itsenäistyi brittihallinnosta vuonna 1946 ja on siitä lähtien ollut perustuslaillinen demokratia, missä kuninkaalla on vahvat valtaoikeudet. Maa on ollut altis levottomuuksille, sillä asukkaista valtaosa on palestiinalaisia, joista suuri osa asuu kuninkaan joukkojen valvomilla pakolaisleireillä.

Pääministeriksi tultuaan Naftali Bennett on ottanut politiikakseen vahvistaa Netanjahun laiminlyömiä suhteita juuri Jordanian kanssa. Mailla onkin kahdenvälisten tapaamisten ansiosta nyt suunnitteilla yhteisiä projekteja. Myös Jordania on joutunut kokemaan Iranin uhan, kun sen ilmatilan kautta lensi aiemmin tänä vuonna aseistettu lennokki kohti Israelia. Se kuitenkin ammuttiin alas aiheuttamatta naapurien välillä sen enempää jännitystä, kun lennokin lentoradan havaittiin alkaneen Jordanian rajojen ulkopuolelta eikä Jordaniasta.

Kun nyt näyttää siltä, että Iran haluaa hinnalla millä hyvänsä estää Bennettin toimet, niin yhteenoton vaara sen kuin kasvaa. Ja taustalla on vaaroista vakavin eli Iranin ydinaseen salainen valmistuminen.

Bennett jyrähtikin viime viikolla toteamalla, ettei Iranin pääkaupungissa Teheranissa voitaisi istua kaikessa rauhassa ja sytytellä paloja eri puolille Lähi-itää. Se aika on nyt ohi, julisti Bennett.

Nykyinen oppositiojohtaja Benjamin Netanjahu innostui kuitenkin arvostelemaan ulkoministeri Jair Lapidia siitä, että tämä oli antanut sitoumuksen Yhdysvalloille, ettei Israel toimisi sotilaallisesti omin päin Lähi-idässä. Tätä Netanjahu piti tuomittavana ja pelkäsi Yhdysvaltojen vuotavan Israelin välittämiä tiedustelutietoja ja mahdollisia hyökkäysaikeita.

Tämä osoittaa, miten huonot pääministerinä olleen Netanjahun ja presidentti Bidenin hallinnon suhteet olivat vielä ennen Israelin keväisiä vaaleja.

Ja lopuksi: Toissa viikolla kansainvälinen hukkumisonnettomuuksien torjunnasta muistuttava päivä kosketti Israelia erityisesti tänä vuonna. Nimittäin maaliskuussa avattua uintikautta on seurannut murheellinen tilasto, sillä lähes 30 henkeä on eri olosuhteissa tähän mennessä hukkunut. Lisäksi yli sata hukkumaisilla ollutta on onnistuttu elvyttämään.

Vain yhden viikonlopun aikana isä ja hänen 10-vuotias poikansa sekä kolme muuta hukkuivat Välimeren vaarallisiin aaltoihin ja tyrskyihin. Tilastoissa on myös yksityisissä uima-altaissa tapahtuneet hukkumiset. Israelin hengenpelastusjärjestön mukaan tästä vuodesta näyttää tulevan maan synkin.

Viranomaiset ovat moittineet ihmisiä, jotka varoituksista huolimatta ovat uhkarohkeina antautuneet vaaratilanteisiin. Israelin lukuisista hiekkarannoista suurin osa on vartioituja mutta joukossa on myös vartioimattomia, joilta ihmiset ovat helteisinä pimeinä iltoina lähteneet uimaan eivätkä enää palaneet.

Suomalaisena täytyy ihmetellä Israelissa ilmenevää melko yleistä uimataidottomuutta, mutta toisaalta se on ymmärrettävää, kun pitkistä hiekkarannoista huolimatta korkeassa aallokossa ja rantaveden vaarallisessa imussa on vaikeata oppia uimaan eikä kaikkialla löydy uima-altaita.

Viranomaiset ovat nyt pyrkineet korvaamaan ihmisten heikon uimataidon järjestämällä rannoilla pelastus- ja elvytyskursseja sekä näyttämään, miten vedessä tulisi turvallisesti toimia.

Myös Suomen hukkumistilastot ovat synkkiä ja pelkästään kuluneen heinäkuun aikana hukkui 35 ihmistä. Israelin ja Suomen lukuja ei kuitenkaan voi verrata eikä suhteuttaa toisiinsa, sillä Suomessa on aivan toiset edellytykset liikkua vesillä, kun taas Israelissa hukkumiset ovat enimmäkseen seurausta veteen menemisestä eikä veteen joutumisesta.

Sen lisäksi noin puolet hukkumisista Suomessa tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena.

Kansainvälisten tilastojen mukaan vuonna 2019 maapallolla hukkui arviolta 240.000 ihmistä.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR