Rony Smolar – Israel-uutisviikko 28.7.2025

Israel-uutisviikko jälleen kerran paljasti Lähi-idän herkän kriisiytymisen, kun vielä jokin aika sitten rauhoittumista enteillyt vallankumouksen jälkeinen uusi Syyria ja sen pyrkimys normaaleihin naapurisuhteisiin Israelin kanssa näytti välillä ajavan naapurit kohti uutta sotaa.

Sitä ei seitsemällä eri rintamalla sotaa ja yhteenottoja käyvä Israel nyt kaipaa, vaikka se sotilaallisen voimansa tunnossa pyrkiikin valvomaan turvallisuusetujaan myös laajemmin Lähi-idässä, voi siitä kuitenkin seurata sekasortoa, kuten tilanne Syyrian eteläosassa viime viikkoina osoitti. Israelin lähin liittolainen Yhdysvallat suhtautuu tähän Israelin politiikkaan kriittisesti, sillä presidentti Donald Trump julisti heti virkansa alussa haluavansa alueen rauhoittuvan ja toivoi vähemmän sotia.

Samasta syystä Yhdysvallat kävi keväällä Iranin kanssa ydinvalvontaneuvotteluja, kunnes ne tuloksettomina viime kuussa johtivat Israelin yllätyshyökkäykseen Iranin ydinlaitoksia ja ohjustukikohtia vastaan. Lopulta sodan kierteen katkaisi presidentti Trump, joka määräsi Iranin kolme keskeistä uraaninrikastuslaitosta yhden yön ilmapommituksissa tuhottaviksi. Se lopetti sitten sotimisen.

Koska amerikkalaisen uutiskanavan mukaan laitoksista tuhoutui vain yksi ja kaksi muuta vain osittain, saattaisi Iran jatkaa uraanin rikastamista, mikä todennäköisesti johtaisi Israelin ja mahdollisesti Yhdysvaltojen uusiin ilmaiskuihin.

Amerikkalaislähteiden mukaan liittolaiset Yhdysvallat ja Israel olisivatkin viime aikoina käyneet keskusteluja iskujen jatkamisesta Iranin kahden vähemmän vaurioituneen ydinlaitoksen lopulliseksi tuhoamiseksi. Tämän uskotaan toteutuvan, ellei Iran palaa jatkamaan katkenneita neuvotteluja Trumpin hallinnon kanssa tai jos se pyrkisi jälleenrakentamaan kyseiset laitokset.

Iran on tosin eri kanavien kautta kuitenkin antanut ymmärtää harkitsevansa paluuta neuvotteluihin. Niiden valmisteluna pidetään Iranin viime viikolla käymät ydinvalvontaneuvottelut ensin Kiinan ja Venäjän ja nyt viime perjantaina Britannian, Ranskan ja Saksan edustajien kanssa.

Taustalla on YK:n Turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden sekä Saksan vuonna 2015 tekemä ja nyt elokuun lopulla päättyvä sopimus, millä Iranin ydinohjelmalle asetettiin pakotteita lieventäneitä rajoituksia.

Ennen neuvotteluja Iranin ulkoministeri kuitenkin ilmoitti, ettei hänen maansa suostu luopumaan uraanin rikastamisohjelmastaan, koska uraani on tarkoitettu tutkimus- ja siviilikäyttöön. Näinhän Iran väitti jo aiemminkin, kunnes sen todelliset aikeet paljastuivat. Länsimaat ja Israel olivat toistuvasti syyttäneet Irania ydinaseen valmistamisesta sekä kansainvälisten tarkastajien harhauttamisesta.

Mutta Lähi-idän polttopiste ehti viime viikkoina siirtyä Israelin rajojen tuntumaan Syyrian eteläosaan, missä druusienemmistöisessä Suweidan kaupungissa puhkesi verisiä yhteenottoja, kun maan armeijan joukot sekä alueella toimivat kurdi- ja beduiiniryhmät sekä lainsuojattomien joukot hyökkäsivät kaupunkiin, minkä seurauksena lähes 80.000 ihmistä joutui Etelä-Syyriassa jättämään kotinsa.

Uutiskuvissa näkyi raakuuksia, pikateloituksia, raiskauksia sekä uskonnollista häväistystä, mikä herätti raivon Israelin druuseissa, joilla on sukulaisia Syyriassa. Siksi he kiireesti vetosivat Israelin viranomaisiin rajan toisella puolella asuvien uskonveljien ja -sisarien suojelemiseksi.

Israel, joka historiallisista syistä on esiintynyt druusien suojelijana, puuttui tilanteeseen tekemällä ilmaiskuja eri puolille Syyriaa sekä varoitukseksi myös presidentin linnan sekä armeijan päämajan läheisyyteen. Samalla Israel vahvisti joukkojaan Syyrian vastaisella rajalla mutta ei oman druusiväestön vaatimuksista huolimatta määrännyt joukkojaan Suweidan kaupunkiin.

Israelin puolustusministeriö kuitenkin varoitti lisäävänsä toimiaan, ellei Syyrian hallinto vetäisi joukkojaan druusialueilta. Samaa vaati myös Yhdysvallat.

Koska Syyrian uuden hallinnon on kerrottu pyrkivän rauhanomaiseen rinnakkaiseloon Israelin kanssa, maan presidentinkanslia myöntyi tuomitsemaan Suweidan raakuudet, minkä jälkeen hallinnon joukot vetäytyivät kaupungista ja alueelle syntyi aselepo. Myös paikalliset druusijohtajat suostuivat tilanteen rauhoittamiseksi tukemaan maan hallinnon joukkojen väliintuloa.

Mutta yli tuhat uhria vaatineet veriset yhteenotot eivät unohdu. Siksi Israel on joutunut vakuuttamaan omalle druusiväestölleen, ettei vastaavaa enää toistuisi ja että se vastaisuudessa suojelisi Syyrian druuseja. Osoituksena tästä Israel on viime päivinä toimittanut Suweidan alueelle humanitaarista apua.

Druusit liittyvät läheisesti Israelin itsenäisyysajan historiaan, kun he maan uskollisina kansalaisina ovat olleet mukana jakamassa maan kohtalonhetkiä niin maan rakentamisessa kuin puolustamisessa. Israelin pohjoisosassa Galileassa sekä Golanin ylängöllä asuu noin 150.000 druusia.

Vaikka Israel valvoo tarkasti omia turvallisuusetujaan Syyriassa, pyrkii se kuitenkin välttämään puuttumasta maan sisäisiin asioihin, koska taustalla siellä toimii Turkki, eikä Israel halua joutua sotilaalliseen konfliktiin tuon Nato-maan kanssa.

Israelin ja Syyrian välinen raja on useiden sotien seurauksena ollut syttymisherkkä ja siksi sitä rauhoittamaan syntyi sinne nk. Jom Kippurin sodan tuloksena YK:n vuonna 1974 aikaansaama joukkojen loitontamissopimus, jota monikansalliset tarkkailijajoukot valvovat.

Mutta Syyrian joulukuisen vallanvaihdoksen ja sitä seuranneen sekavan tilanteen tuloksena Israel otti osan rajavalvonnasta itselleen julistaen samalla tuon sopimuksen mitätöidyksi, kunnes Syyrian johto on saanut maan sisäisen tilanteen valvontaansa. Tapahtumat Suweidassa eivät ainakaan vielä tue sitä.

Nykyisin Syyria varoo Israelia ja pyrkii välttämään yhteenottoa sotilaallisesti voimakkaan naapurinsa kanssa, sillä välimatka tuolta rajalta maan pääkaupunkiin Damaskokseen on vain 40 kilometriä.

Vaikka Israel on viime loppusyksystä lähtien selviytynyt seitsemällä rintamalla käymistään sodista ja yhteenotoista toistaiseksi hyvin, on Trumpin hallinto viime aikoina oudoksuen suhtautunut pääministeri Benjamin Netanjahun Lähi-idän politiikkaan. ”Bibi”, joksi Netanjahua kutsutaan, ”käyttäytyy järjenvastaisesti, kun hän pommittaa lähes kaikkea ja kaikkialla. Hänen tulisi vihdoin päättää miten hän aikoisi päättä sotimisen”, kuului tuore arvio Valkoisesta talosta.

Ja toisen mielipiteen mukaan Netanjahun todettiin välillä käyttäytyvän uhmakkaan lapsen lailla ja siksi jokaiselle päivälle häneltä löytyy Lähi-idässä jotakin uutta.

Yhdysvalloissa on myös pantu merkille Israelin puolustukseen toissaviikolla lisätty yli kymmenen miljardin dollarin lisäbudjetti. Samalla Israel lisäsi puolustusstrategiaansa uuden ulottuvuuden, minkä mukaan kaikille sen vastaisille rajoille muodostetaan naapurin puolelle tarkoin valvotut turvavyöhykkeet ennakoimaan vihollisen aikeita. Tässä otettiin oppia Hamasin yllätyshyökkäyksestä lokakuussa 2023.

Vaikka henkilösuhteet Netanjahun ja Trumpin välillä näyttävät hyviltä, on Netanjahun omatoiminen politiikka Lähi-idässä kuitenkin ristiriidassa Trumpin rauhaan tähtäävien näkemysten kanssa. Trump onkin katkeroitunut siitä, ettei Netanjahu arvosta hänen pyrkimyksiään saattaa nykyisten neljän arabimaan lisäksi muita arabimaita nk. Abraham-sopimukseen, mikä normalisoisi suhteet Israelin kanssa ja vähitellen johtaisi Lähi-idän rauhoittumiseen.

Israelissa ei kuitenkaan aina oteta vakavasti Trumpin lennokkaita suunnitelmia ja näkemyksiä, koska hän ei täysin tunne Lähi-idän tapahtumien dynamiikkaa. Tästä on esimerkkinä hänen kolme viikkoa sitten vierailulla olleelle Netanjahulle esittämät optimistiset ennusteet tänään jo 661 päivää jatkuneen Gazan sodan pikaisesta päättymisestä sekä israelilaisten panttivankien vapauttamisesta. Tuota hetkeä edelleen odotetaan, ja vaikka neuvotteluissa on viime päivinä kerrottu edistyneen, se ei vielä lohduta panttivankien epätoivoisia omaisia.

Toinen, missä Israelin ja Trumpin näkemykset eroavat on suhtautumisessa etsintäkuulutetusta islamistitaistelijasta Syyrian uudeksi johtajaksi muuttuneeseen Ahmed a-Sharaan, joka kevään aikana on onnistunut vakuuttamaan Yhdysvallat ja muut länsimaat rauhanaikeistaan.

Trump tapasi a-Sharaan toukokuussa Saudi-Arabiassa, missä hän kameroiden edessä kehui tätä 42-vuotiasta uutta valtionjohtajaa ”hyvännäköiseksi ja vahvaksi taistelijaksi”, minkä jälkeen Trump kuukausi myöhemmin ensin poisti Syyriaa koskevat talouspakotteet ja sen jälkeen myös maassa valtaa pitävän islamistisen hallinnon terroristilistaltaan. Myös EU teki samoin.

Israel katsoo Lähi-idän ulkopuolisen maailman suhtautuvan Assadin dynastian kaataneeseen Syyrian uuteen hallintoon huolestuttavan hätiköidysti, kun useista vähemmistöistä koostuvan maan sisäiset olot ovat edelleen hyvin sekavat eikä hallinto pysty takaamaan vähemmistöilleen turvallisuutta. Myös maan monista klaaneista koostuvan armeijan on nähty toimivan kurittomasti.

Mutta myös Netanjahun omat toimet ovat olleet alueen ulkopuolisten suurennuslasin alla. Kuten Israelissa, niin nyt myös liittolaismaissa on pantu merkille, miten Netanjahun riitaisa sisäpolitiikka ohjaa Israelin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja siinä samassa hänen poliittista selviytymiskamppailuaan. Koska vuodesta 1996 lähtien kolmeen eri otteeseen lähes yhdeksäntoista vuotta pääministerinä istuneen Netanjahun poliittisen uran päättymisen on ennustettu olevan nyt käsillä, voi edessäpäin olla vielä yllätyksiä.

Vaikka 75 vuotta lähestyvää Netanjahua on kuvattu poliittiseksi selviytyjäksi, on hänellä käsissään lukuisia ongelmia, jotka näyttävät nyt siinä määrin kasautuneen, ettei hän enää kykene luottamaan hallituskumppaneihinsa eikä liioin puoluetovereihinsa. Siksi hän tekee hyvin pienen ydinryhmän kanssa päätöksiä, joita julkisuudessa sitten hämmästellään.

Viime viikolla hän taisteli aikaa vastaan, kun hän yritti estää uskovaisten ortodoksimiesten pakollista asepalvelua koskevan ristiriitaisan lakiehdotuksen etenemisen parlamentin äänestykseen. Eilen takarajana ollut ehdotus vesittyi, kun Netanjahu ehti vaihtaa vaikutusvaltaisen ulko- ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajana olleen puoluetoverinsa toiseen, joka ei pidä lakia niinkään kiireellisenä. Näin Netanjahu sai hallitukselleen kolmen kuukauden aikalisän, kun eilen kesätauolle jäänyt parlamentti Knesset kokoontuu seuraavan kerran vasta lokakuussa.

Mutta sodan jatkuessa Gazassa, Israel tuskailee miespulansa kanssa, koska ortodoksimiehet ja heitä tukevat puolueet kieltävät asepalveluksen eivätkä näin ollen osallistu maan yhteiseen taakanjakoon. Se aiheuttaa valtaväestössä katkeruutta, sillä valtio maksaa myös suuria tukia työvoiman ulkopuolelle jättäytyville ortodokseille.

Hyvät kuuntelijat, olin sokerina pohjalle varannut raporttini loppuun ilmoituksen Lähi-idässä koko viikonvaihteen ilmassa liikkuneesta tiedosta, minkä mukaan Israel ja Hamas olisivat vihdoin sopineet 60 päivän tulitauosta. Mutta viime hetken käänteiden seurauksena en tätä nyt kuitenkaan voi teille kertoa, koska neuvottelijat jättivät neuvottelupöydän syyttäen samalla toisiaan.

Mutta jotain hyvää on kerrottavissa, kun Israel aloitti eilen avustustarvikkeiden pudotukset ilmasta käsin Gazaan ja avasi samalla humanitaarisia turvakäytäviä avustusten jakamiseksi. Niiden turvaamiseksi Israel julisti päivittäin voimassa olevan kymmenen tunnin tulitauon, mitä nykytilanteessa pidetään toivoa antavana. Tähän Hamasin odotetaan vastaavan sekä palaavan neuvottelupöytään. Ja hyvänä tietona on myös se, että avustusrekkoja on nyt alkanut päästä Egyptin puolelta Gazaan.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR