Rony Smolar – Israel-uutisviikko 25.8.2025

Israel-uutisviikkoon oli kohdistunut paljon odotuksia Gazan aselevosta uudelleen käynnistyneiden sovitteluneuvottelujen takia. Tosin ne käytiin ilman Israelin läsnäoloa, kun vain välittäjänä toimivan Qatarin pääministeri oli matkustanut neuvottelupaikalle Kairoon, missä tavoitteena oli yhdessä Egyptin kanssa painostaa Hamasin johtoa pikaiseen sopimukseen. Vastoin kuin päätöstään aiemmin viivytellyt Hamasin johto, välittäjät halusivat välikäsien kautta pikaisesti kuulla Israelia ennen kuin maa aikoisi toteuttaa Gazan laajemman haltuunottosuunnitelman ja sen mukana väestön evakuoinnin.

Israelin hyökkäyssuunnitelma oli jo jonkin aikaa ollut valmiina ja panssarivaunut lähes miljoonan asukkaan Gazan kaupungin reunoilla odottamassa hyökkäyskäskyä, mikä annettiin sitten viime keskiviikkona.

Samanaikaisesti uutisten päähuomio oli viime maanantaina Valkoisessa talossa Washingtonissa käydyissä korkean tason Ukraina-neuvotteluissa, jolloin Israel kertoi vastaanottaneensa välittäjämailta Hamasin tuoreimman aselepoehdotuksen. Samalla Hamas vahvisti olevansa valmis palamaan neuvotteluihin uuden ehdotuksensa pohjalta ja antoi myös Egyptille lupauksen ryhmittää joukkonsa uudestaan sekä pitämään uutiskuvissa näytetyt näännytetyt panttivangit elossa. Hamasin ulkomailla oleva johto kertoi kuitenkin vaativansa Yhdysvalloilta ensin kirjalliset takuut syntyvän tulitauon pitävyydestä.

Joitakin myönnytyksiä sisältänyt Hamasin vastaus yllätti hyökkäykseen valmiin Israelin, joka oli pitäytynyt kannassaan, että aselevon ehdottomana vaatimuksena oli 50:n israelilaisen panttivangin yhtäaikainen vapauttaminen. Lisäksi voimassa oli myös pääministeri Benjamin Netanjahun hallituksen ”kaikki tai ei mitään”- päätös, mikä tuki Gazan laajempaa valtausta.

Israel oli saanut vaatimukselleen tukea myös presidentti Donald Trumpilta, joka Ukrainasta käytyjen neuvottelujen välistä ehti viestittää, että panttivangit vapautuisivat vasta, kun Hamas olisi lyöty. Hän kehotti Israelin tekemään sen pikaisesti.

Mutta Hamasin heitettyä pallon Israelille, Netanjahun oikeistohallitus joutui selkä seinää vasten, koska huonosti johdettu Gazan sodan loppuvaihe tietäisi sodan jatkumista, mitä suurin osa israelilaisista vastustaa. Se näkyi viime sunnuntaina, joka Israelissa on arkipäivä, kun sadat tuhannet israelilaiset jättivät päiväksi työpaikkansa osallistuakseen maanlaajuiseen vastalauselakkoon sodan lopettamiseksi. Samalla haluttiin Hamasin vankeina olevien israelilaisten vapauttamiseksi painostaa hallitusta sopimukseen.

Israelilaiset ovat selvästi uupuneet ja turhautuneet pian kaksi vuotta jatkuneeseen sotimiseen, jota laitaoikeiston vastustaessa hallitus ei ole kyennyt saattamaan päätökseen. Siksi hallitus kasvatti valtion kuluvan vuoden budjettia 30 miljardilla eurolla.

Kaiken keskellä ihmetystä on herättänyt maan talouskasvun myönteinen jatkuminen sodasta huolimatta, kun se toisella vuosineljänneksellä näytti 3.5%:n kasvua. Vertailun vuoksi Suomen vastaava oli samana aikana lähes nolla.

Vankalla pohjalla oleva maan talous onkin tähän saakka toiminut Netanjahun hallituksen pelastusrenkaana, mutta poliittisen painostuksen sekä laskevan kannatuksen alla toimiva hallitus on joutunut punnitsemaan kalliiksi käyneen sodan jatkamista. Toisessa vaakakupissa on Hamasin nyt hyväksymä sopimusehdotus, joka 60 päivän aselevon aikana vapauttaisi aluksi kymmenen yhä elossa olevaa israelilaista panttivankia ja loput, kun neuvottelut sodan lopullisesta päättämisestä ovat Yhdysvaltojen valvonnassa käynnistyneet.

Vaikka kaikki tämä nähtiin hyvänä askeleena kohti konfliktin päättymistä, ei se kuitenkaan käynyt Netanjahulle, jolle sodan laajentamisen uhalla kelpaa ainoastaan Hamasin täydellinen lyöminen sekä kaikkien panttivankien vapauttaminen. Netanjahun viivytellessä vastaustaan sovittelijoille hän valitsi painostuskeinoksi vaiheittain etenevän uuden hyökkäyksen.

Toisaalta uusi hyökkäys saattaisi tulla Netanjahulle poliittisesti kalliiksi, koska se vaatii kymmenien tuhansien reserviläisten takaisinkutsumista aseisiin, mikä taistelujen edetessä ja pitkittyessä tietäisi lisää kaatuneita ja haavoittuneita. Sen lisäksi vankeudessa olevien kohtalo olisi Netanjahun käsissä, vaikka joukkojen uskotaan välttävän alueita, joissa vangit saattaisivat olla.

Nämä olivat uutisviikon asetelmat, kun torstai-iltana Israelin televisiolähetykset keskeytti pääministerin yllättävä ilmoitus, että Israel aloittaisi tulitaukoneuvottelut sodan lopettamiseksi Gazassa ”Israelille hyväksyttävillä ehdoilla”, kuten pääministerin kansliasta ilmoitettiin. Sen lisäksi Netanjahu määräsi välittömästi aloitettavaksi neuvottelut kaikkien Gazassa olevien israelilaisten vapauttamiseksi. Toisin sanoen, välittäjien viikko sitten julkistama Hamasin ehdotus sai sittenkin Netanjahun neuvottelemaan, tosin omilla ehdoillaan sekä käyttämällä sotilaallista painostusta.

Netanjahun mielen muuttumisen taustalta löytyy oikeistohallituksen sisäisten voimasuhteiden mahdollinen järkkyminen, kun pääministerin maltillisiksi nähdyt esitykset ovat yleensä törmänneet kahden laitaoikeiston puolueen vastahankaan. Nimittäin Israelin poliittisissa piireissä liikkui viime viikolla huhu, että keskustaoikeistolaisen Sini-valkoisen puoleen puheenjohtaja ja armeijan entinen komentaja Benny Gantz harkitsisi paluuta hallitukseen. Syyksi kerrottiin panttivankien neuvotteluin tapahtuva vapauttaminen mutta myös Gantzin kannatustaan menettävän puolueen pelastumisen ensi vuoden vaaleissa. Asian tultua julki Gantz ehdotti Netanjahulle yhdessä muutaman muun oppositiopuolueen kanssa laajaa hätätilahallitusta torjumaan laitaoikeiston.

Tämä nähtiin hyvänä tietona Netanjahulle, joka Gazaa koskevissa tulevissa siirroissaan ei olisi enää riippuvainen radikaalioikeistosta, kun turvaverkon parlamentissa Knessetissä antaisivat Gantzin puolueen seitsemän edustajaa ja oppositiosta ehkä myös muut.

Lähipäivät näyttävät toisiko tämä toteutuessaan muutosta arvostelun kohteena olevan nykyisen hallituksen politiikkaan ja onnistuisiko neuvotteluvalmiina näyttäytyvä Netanjahu painostamaan Hamasin toivottuun sopimukseen.

Kairon sovintoneuvottelijat sekä palestiinalaisosapuoli ehtivät siinä määrin suhtautua toiveikkaina Hamasin sopimusesitykseen, että neuvotteluissa mukana ollut Egyptin ulkoministeri Badr Abdelatty vei vierailulla olleen palestiinalaishallinnossa toimivan virkaveljensä Egyptin ja Gazan väliselle rajanylityspaikalle Rafahiin näkemään, miltä Gazan puolella näytti. Siellä palestiinalaisministeri innoissaan julisti edustamansa hallinnon ottavan pian Gazan asiat vastuulleen.

Myös Egypti otti askeleen kohti toivottua muutosta, kun se sodan päätyttyä lupautui tilapäisesti ottamaan haltuun kaikki Hamasilta löytyvät aseet, kunnes uusi hallinto on asettunut Gazan johtoon.

Mutta myös palestiinalaishallinnon presidentti Mahmud Abbas tuntui liikkuvan asioiden edellä, kun hänen kerrottiin Palestiinan kansainvälisen tunnustamisbuumin vauhdittamana valmistelevan palestiinalaisvaltiolle väliaikaista perustuslakia. Sen perustana olisivat palestiinalaisen uutistoimiston mukaan mm ”Palestiinan itsenäisyysjulistus, kansainväliset lait, YK:n päätöslauselmat, kansainväliset ihmisoikeusjulistukset sekä joukko muita kansainvälisiä sopimuksia.” Palestiinasta kerrottiin lisäksi tulevan myös oikeusvaltio, ehkä ensimmäinen arabimaailmassa!

Vaikka on ennenaikaista ennustaa rauhan olevan asettumassa Israelin rajoille, näyttäytyy se toiveita herättävänä erityisesti suhteissa Syyriaan siitä huolimatta, että Israelin ilmavoimat ovat naapurin hauraan sisäisen tilanteen sekä omien turvallisuusetujensa vuoksi edelleen operoineet Syyrian puolella. Siitä huolimatta maat kävivät juuri korkean diplomaattitason neuvotteluja Pariisissa, missä välittäjänä toimi Yhdysvallat, joka on kannustanut osapuolia normalisoimaan suhteensa, joiden nähdään rauhoittavan myös alueen turvallisuustilannetta.

Myös Israelin toinen pohjoinen naapuri Libanon näyttää saavan otteen maassa toimivista Iranin liittolaisjoukoista Hizbollahista, joita Libanonin viranomaiset syyttävät maan turvallisuustilanteen vaarantamisesta. Siksi Libanonin armeija on voimaperäisesti ryhtynyt riisumaan Hizbollahia Iranin toimittamista aseista, mikä nyt on tulehduttanut maiden suhteet. Se näkyi toissa viikolla Libanonin presidentin Joseph Aoun neuvotellessa vierailulla olleen Iranin vaikutusvaltaisen turvallisuusneuvoston puheenjohtajan kanssa.

”Minkään vieraan maan tukemien joukkojen ei sallita kantavan asetta Libanonissa. Emme halua tänne uutta sisällissotaa”, kuului presidentin viesti vieraalleen. Samalla hän varoitti puuttumasta Libanonin sisäisiin asioihin, vaikka keskinäisen kunnioituksen pohjalta käytävä yhteistyö olisi tervetullut.

Mutta vaikeuksia oli edelleen näköpiirissä, sillä pääasiassa Libanonin eteläosassa poliittista kannatusta nauttiva Hizbollah on puolueena edustettuna Libanonin parlamentissa. Siksi Hizbollahin johtaja on varoittanut maan armeijaa puuttumasta järjestön toimintaan ”niin kauan kuin Palestiina on miehitetty”.

Libanonin tiukentunut ote Hizbollahista sekä maassa toimivista aseellisista palestiinalaisjoukoista tyydyttää Israelia, jonka joukot viime vuonna ajoivat rajan tuntumassa toimineet vihollisryhmät Libanonin pohjoisosiin. Samalla maan armeija sekä etelärajalla rauhaa turvaavat YK:n Unifil-joukot ovat saaneet syttymisherkän alueen paremman valvontaansa. Alueelta löytyi toissa viikolla mm 50 metrin pituinen Hizbollahin salainen tunneli sekä miinoja.

Kesäkuussa käydyn lyhyen sodan jälkeen Israel on tarkoin seurannut perivihollisensa Iranin sisäistä tilannetta ja pyrkinyt nostattamaan hallintoonsa tyytymättömät iranilaiset avoimeen vastarintaan hallitsevaa shiialaispapistoa vastaan. Farsi-kielisten radiolähetysten sekä muun propagandaviestinnän lisäksi pääministeri Netanjahu on muutamaan otteeseen kohdistanut sanansa radiolähetyksissä suoraan Iranin kansalle.

Hän on tuonut esiin maassa rehottavat epäkohdat sekä hallinnon monet epäonnistumiset, kuten pitkäaikaisen talouskurjuuden sekä polttoaineen, sähkön ja veden jakelussa jatkuvat katkokset, joista väestö on erityisesti kesäkuumalla suuresti kärsinyt.

”Maanne johto on käyttänyt valtion varoja aseisiin sekä sotimiseen ja unohtanut teidät, siksi elintasonne on kurjistunut ja te kärsitte. Nouskaa sortajianne vastaan, kehittäkää maatanne moderniksi yhteiskunnaksi ja palauttakaa Iranille sille historiastaan kuuluva kunnia. Silloin Israel auttaa teitä ja suhteemme palautuvat ennalleen. Ette ole yksin, vaan Israel seisoo rinnallanne”, kuului Netanjahun viimeisin viesti.

Iranilla näyttää olevan vaikeata tunnustaa kesäkuun sodassa kärsimäänsä tappiota, kun se kertoi sodan jälkeen pidättäneensä yli 20.000 kansalaistaan epäiltynä yhteistyöstä Israelin kanssa. Viranomaisten kerrotaan lisäksi siirtäneen kymmeniä Israelin hyökkäyksistä selvinneitä maan tiedemiehiä piiloon vakoilulta ja salamurhilta eri puolille laajaa maata.

Iran on myös vastannut Israelin uhkaan mm harjoittamalla asevoimiaan uusilla ohjuksilla sekä uhkaamalla kohtalokkailla vastaiskuilla, mikäli Israel hyökkäisi. Sen lisäksi Iran on julkistanut valokuvaluettelon kymmenistä johtavissa asemissa olevista israelilaisista, jotka ovat joutuneet sen tappolistalle.

Mutta Iran itse on pian joutumassa takaisin EU:n pakotelistalle, ellei maa elokuun loppuun mennessä palaa ydinvalvontaneuvotteluihin. Sen jälkeen kansainvälistä valvontaa välttelevän Iranin kohtalo siirtyy YK:n Turvallisuusneuvoston käsiteltäväksi.

Ja lopuksi: Israelin uutisissa kerrottiin torstai-iltana Suomen ulkoministeriön kutsuneen Israelin Suomen-suurlähettilään Boaz Rodkinin kuultavaksi Lähi-idän viimeaikaisten tapahtumien takia. Syynä oli Suomen syvä huoli Israelin suunnitelmista vallata Gazan kaupunki sekä laajentaa siirtokuntia Jordanjoen länsirannalla.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR