Rony Smolar – Israel-uutisviikko 8.9.2025

Israel-uutisviikko ei tapahtumien määrällä taaskaan yllättänyt, vaikka niiden keskiössä edelleen oli Gazassa pian kaksi vuotta jatkunut sotiminen. Onneksi pääasiassa huonoja uutisia käsittäneen uutisoinnin keskeytti aluksi kahden israelilaisen panttivangin ruumisjäänteiden paikantaminen Gazassa ja niiden tuominen tunnistamisen jälkeen haudattaviksi Israeliin. Mutta Hamasin vankina on edelleen 47 israelilaista. 

Arjen synkät uutiset katkaisi myös Israelissa syyskuun ensimmäisenä käynnistynyt kouluvuosi, mikä maan pohjois- ja etelärajoilla lokakuun 7. 2023 käynnistyneen pitkän sotimisen jälkeen palautti 2.5 miljoonaa iloista lasta ja nuorta takaisin järjestäytyneelle opin tielle. Nimittäin kuluneen lähes kahden sotavuoden aikana opetus oli joko osittain keskeytynyt tai turvallisuussyistä tapahtunut kotiopetuksena tai väistötiloissa.  

Kouluvuoden alkaminen näytti ainakin hetkellisesti piristäneen yhä sodan olosuhteissa elävää Israelin yhteiskuntaa, vaikka vihollisia löytyy niin läheltä kuin kaukaa ja kuten Hamasin yllätyshyökkäys osoitti, Israelin rajoilla vaanii alituinen turvallisuusuhka.          

Turvallisuuden kannalta rohkaisevana uutisena, ainakin hetkellisesti, pidettiin  Jemenin pääkaupungissa Sanaassa sotilaskohteeseen tehtyä Israelin ilmaiskua, missä surmansa sai useita korkea-arvoisia huthi-kapinallisten johtajia, joukossa myös maan pääministeri sekä useita muita ministereitä. Isku tuli vastauksena Iranin tukemien huthien toistuviin ohjushyökkäyksiin, jotka useina öinä olivat ajaneet israelilaiset pommisuojiin.  

Israelissa ehdittiin tuon ilmaiskun jälkeen uskoa huthi-johdon ottaneen opiksi, kunnes Jemenistä on runsaan viikon aikana kuitenkin laukaistu kohti Israelia toistakymmentä ohjusta, joista osa on pudonnut Saudi-Arabian puolelle tai ohjuspuolustus on pudottanut ne Israelin ilmatilan ulkopuolella. Mutta ilmapuolustus petti eilisiltana droonin osuttua lentokenttärakennukseen eteläisessä Israelissa, missä kahdeksan ihmistä loukkaantui. Ja myös eilisiltana kerrottiin kaapeleita katkaistun Punaisellamerellä, mikä viittaisi huthien toimintaan.    

Huthien lisääntyneistä ohjushyökkäyksistä on viime aikoina tullut Israelille varsinainen riesa, kun ilmahälytykset ovat eri vuorokauden aikoina ihmisiä niistä varoittaneet. Lisäksi huthit ovat saaneet teknistä tukea liittolaiseltaan Iranilta, kun tuo sotaisa terroristijärjestö kertoi kehittävänsä kemiallista asetta. 

Jos Jemenin johto on turvallisuuteensa vedoten pyrkinyt piiloon, niin myös Israelissa on viime aikoina varauduttu kesäkuun sodan jälkeen ilmassa roikkuvaan Iranin kostoon. Olihan Israel aiheuttamiensa aineellisten tuhojen lisäksi surmannut Iranin vallankumouskaartin korkeita upseereja sekä tiedemiehiä. Siksi Israelin hallituksen istunnot on viime aikoina pidetty salaisissa ja muuttuvissa paikoissa. 

Aiheeseen liittyy myös sisäisen turvallisuuden ministeriin Itamar Ben-Gviriin juuri paljastunut salamurhasuunnitelma, jonka takaa paljastui Hamasiin kuuluva terrorisolu. Teko oli suunniteltu suoritettavaksi räjähteitä kuljettavalla droonilla.  

Mutta Israelin uutisviikon yllä roikkui yhä pääministeri Benjamin Netanjahun viivyttelemä vastaus Hamasin osittaiseen tulitaukoehdotukseen, jonka välittäjät Egypti ja Qatar yli kaksi viikkoa sitten olivat Israelille toimittaneet. Syynä Netanjahun viivyttelyyn on pidetty hallituksessa olevan laitaoikeiston kielteistä suhtautumista Hamasin kanssa tehtävään sopimukseen. 

Netanjahu näyttää kuitenkin joutuvan maksamaan viivyttelystään, sillä Gazan kaupungin lopullista valtausta on pitkitetty samanaikaisesti, kun 60.000 sodassa jo ennestään kulutettua tyytymätöntä reserviläistä on vaiheittain kutsuttu kertausharjoitusten kautta takaisin rintamalle. Napinaa on kuulunut, kun miehet joutuvat olemaan poissa omaisistaan israelilaisten hiljentyessä kahden viikon kuluttua vietettävään juutalaisen uuden vuoden pyhäkauteen.  

Tästä on noussut melkoinen vastalausevyöry ja mm viime viikolla raivoavat mielenosoitusjoukot kerääntyivät Netanjahun virka-asunnon sekä Jerusalemissa sijaitsevien hallintorakennusten ympärille vaatimaan sodan välitöntä lopettamista sekä panttivankien vapauttamista. ”Netanjahu, olet henkilökohtaisesti vastuussa vangeista”, huusivat mielenosoittajat. 

Kyselyjen mukaan israelilaisista selvä enemmistö on kyllästynyt Netanjahun ajanpeluuseen sekä sodan huonoon johtamiseen. Samalla se on paljastanut armeijan johdon sekä muiden turvallisuusviranomaisten suuret näkemyserot hallituksen välillä.  

Netanjahu on kuitenkin puolustautunut vakuuttamalla käsillä olevan hyökkäyksen Gazan kaupunkiin ratkaisevan lopulta pitkittyneen sodan. Mutta siihen ei juuri kukaan tahdo uskoa, ei edes kärsivällisyytensä rajoilla oleva liittolainen presidentti Donald Trump, joka viime viikolla uhkasi vakavilla seurauksilla, ellei Hamas välittömästi vapauta kaikki elossa olevat kaksikymmentä israelilaisvankia. 

Valkoisesta talosta kiirehdittiin myös Israelia ratkaisuun, koska sen kerrottiin olevan vaarassa menettää Kongressissa nauttimansa tuen. Nimittäin kyselyt osoittavat, että lähes puolet alle 50-vuotiaista republikaaniedustajista suhtautuu kriittisesti pitkäaikaiseen liittolaiseen Israeliin. Se heikentäisi Israelin vaikutusmahdollisuuksia mm kriittisten asekauppojen tullessa Kongressin käsittelyyn, kun lisäksi demokraattien keskuudessa Israelin kannatus on viime vuosina laskenut. 

Siksi Netanjahun on näinä aikoina toivottu kuuntelevan enemmän amerikkalaista mielipidettä kuin kotimaan äänestäjiä tai hallituskumppaneita.  

Sen verran tuolla Trumpin väliintulolla oli vaikutuksia, että Hamas poikkesi aiemmasta sovintoesityksestään ilmoittamalla suostuvansa kaikkien panttivankien samanaikaiseen vapauttamiseen edellyttäen, että Israel vapauttaa vankiloissaan olevia palestiinalaisia, ja että Israel lopettaa sodan ja vetäytyy koko Gazan alueelta sekä suostuu avaamaan Gazan kaikki rajanylityspaikat. 

Israel vastasi toistamalla oman viiden kohdan vaatimuksensa: panttivankien vapauttamisen, Hamasin riisumisen aseista, Gazan julistamisen aseettomaksi vyöhykkeeksi, Israelin vastaisen terroritoiminnan estäminen sekä paikallisen siviilihallinnon muodostamisen. Toisin sanoen ei juuri mitään uutta, mikä lähentäisi sopimuksen syntymistä. 

Siksi Netanjahu päätti välillä kääntää israelilaisten huomion ongelmallisesta Gazasta vähintään yhtä ongelmalliselle Jordanjoen länsirannalle, mikä suurimmaksi osaksi on Israelin hallinnassa. Nimittäin hän ehti viime päivinä koota ympärilleen joukon asiantuntijoita pohtimaan Raamatun mukaisesti Juudeaksi ja Samareaksi kutsutun Länsirannan haltuun ottamista, mikä jo pelkkänä suunnitelmana ehti nostattaa kansainvälisiä vastalauseita.  

Mutta Netanjahun poliittinen historia osoittaa hänen viihtyvän ongelmien parissa. Siksi myös tämä nähtiin hänen vastatoimena Palestiinan tunnustamista ajavalle kansainväliselle liikehdinnälle.   

Tätä Netanjahun aloitetta oli edeltänyt Israelin hallituksen viime kuussa hyväksymä suunnitelma rakentaa Jerusalemin itäpuolelle tuhansia uusia koteja käsittävän siirtokunnan, mikä yhdessä lähellä Jordanian rajaa sijaitsevan siirtokunnan kanssa näyttää kartalla halkaisevan Länsirannan kahtia. Lopputuloksena olisi pirstoutunut Länsiranta, mikä taloudellisesti ja hallinnollisesti estäisi toimivan Palestiinan valtion syntymisen.  

Viisi vuotta sitten Israelin kanssa nk. Abrahamin sopimuksen tehnyt Arabiemiraatit varoitti Israelia etenemästä suunnitelmassaan, sillä se olisi tuon sopimuksen vastaista. Koska Israelin ei haluttu vaarantavan tuota presidentti Trumpin aikaansaamaa sopimusta, Netanjahu päätti vetäytyä suunnitelmastaan eikä asia ollut enää esillä viime torstaina Länsirantaa käsitelleen hallituksen istunnon asialistalla.  

Perjantai toi panttivankitilanteeseen uuden ja helpottavan käänteen, kun Hamas julkaisi tuoreelta näyttävät videot kahdesta panttivangista, joita se antoi ymmärtää pitävänsä Gazan kaupungissa. ”Aika on käymässä vähiin”, kuului Hamasin varoitus Israelille. Koska tämä paljastus muuttaisi Gazan kaupungin valtausaikeita, toivotaan sen vankien pelastamiseksi antavan Netanjahulle hallituksen äärioikeistoa kuulematta syyn päättää sotiminen välittömästi. Tätä tukevat myös vankien epätoivoiset omaiset, jotka tänään 703 päivää ovat odottaneet elonmerkkejä Gazasta.    

Perjantaina myös Trump tuli uudestaan julkisuuteen ilmoittamalla hänen hallintonsa olevan tiiviissä keskusteluyhteydessä Hamasin edustajien kanssa ja että odotettavissa olisi hyviä uutisia. Tämä voi olla Trumpille tyypillistä ulostuloa, mutta sen toivotaan myös vauhdittavan Israelin päätöksentekoa, kun Netanjahun viivyttelytaktiikkaan kuuluu Hamasin painostaminen Gazan kaupunkiin käynnissä olevalla hyökkäyksellä.   

Israelin turvallisuushuolet eivät vuosiin olleet rajoittuneet vain Gazaan, vaan niitä löytyi myös naapureissa Libanonissa ja Syyriassa, joista Israelille on viime aikoina kantautunut hyviä uutisia. Toisaalta etäämpänä sijaitsevat liittolaiset, pohjoisessa Iran ja etelässä Jemen, muodostavat pitkän aikavälin uhan, koska molemmat julistavat Israelin tuhoa. Tämä näyttää unohtuneen YK:ssa myöhemmin tässä kuussa hyväksyttävästä ja Suomen tukemasta Palestiina-lausumasta, sillä se sivuuttaa Lähi-idän rauhoittumisen tiellä olevat muut uhkatekijät.  

Naapureista sotilaallisesti vahva Syyria ei ennen viime joulukuussa tapahtunutta vallanvaihdosta vuosiin juurikaan aiheuttanut Israelille turvallisuushuolia, vaan niitä enimmäkseen aiheutti heikko ja sisäisesti pirstoutunut Libanon, joka oli sallinut alueelleen Israeliin hyökänneitä joukkoja, kuten Hizbollahin. Nyt Yhdysvaltojen, Ranskan ja Israelin painostamana Libanonin hallitus on saamassa otteen eri laittomista asejoukoista, joita se paraikaa pyrkii riisumaan aseista.  

Libanonin armeijan vahvistumisen myötä YK:n Turvallisuusneuvosto päätti elokuun lopulla antaa Yhdysvaltojen ehdotuksesta vain vuoden jatkoajan alueella vuodesta 1978 toimineelle Unifilin rauhanturvaoperaatiolle. Yksimielisen päätöksen mukaan monikansallisten rauhanturvaajien on määrä poistua ensi vuoden lopulla. 

Joukoissa on vuodesta 1982 lähtien palvellut myös tuhansia suomalaisia ja tällä hetkellä heitä on siellä noin 200.    

Ja lopuksi: Israelin uutisissa kerrottiin viime vuonna Iranin Teheranissa surmatun Hamasin poliittisen johtajan Ismail Haniyehin sukulaiseksi väitetyn saman sukunimisen miehen ostaneen kodikseen ison ja kalliin talon Israelissa. Puolitoista miljoonaa euroa maksanut omakotitalo löytyi Beerseban läheisyydessä sijaitsevasta hienostotaajamasta. 

Uusi omistaja on Israelin beduiiniyhteisössä varttunut ja nykyisin muovituotteita valmistavan tehtaan omistaja ja seitsemänlapsisen perheen pää, joka on vakuuttanut niin Israelin viranomaisille kuin israelilaisille naapureilleen, ettei hänellä sukunimestään huolimatta ole sukulaissidettä Hamasin johtoon. 

Hanyehin nimi on aiemminkin kummitellut Israelissa, kun tuon Hamasin johtajan sisko oli vuosia sitten avioitunut Israelin arabin kanssa ja siten saanut Israelin kansalaisuuden. Myös Hamasin johtajan sairastunutta lapsenlasta hoidettiin vuosia sitten Israelin sairaalassa.    

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR