Patmos-blogi

Älä epäröi vastata kutsuun

Reijo Telaranta Patmos Lähetyssäätiön hallituksen puheenjohtaja, talousneuvos Reijo Telaranta on ollut toimittajana ja päätoimittajana useissa isoissa lehtitaloissa. Vuonna 2005 hän jäi eläkkeelle Kotimaa-konsernin toimitusjohtajan tehtävästä. Hän on myös toiminut Hengen uudistus kirkossamme ry:n hallituksen puheenjohtajana. Reijon verkkosivut löytyvät osoitteesta www.reijotelaranta.fi
Julkaistu:

Millaisia ajatuksia sinun mieleesi nousisi, jos jonain tähtikirkkaana yönä kuulisit salaperäisen äänen, joka sanoisi sinulle: “Lähde kotoasi, matkusta maahan, jonka minä sinulle matkalla kerron.”

Sanoisitko heti aamulla perheellesi, että nyt lähdetään? Ryhtyisitkö pakkaamaan tavaroitasi ja myymään sitä, mitä et voisi ottaa mukaasi? Kysyisitkö neuvoa tutulta pastorilta, vai lähtisitkö epäröimättä kohti tuntematonta?

Abraham joutui tuollaiseen tilanteeseen. ”Herra sanoi Abrahamille: ’Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.’” (1. Moos. 12:1-4)

Miten uskot Saaran suhtautuneen asiaa, kun Abraham aamulla kertoi hänelle yöllä kuulemastaan äänestä ja saamastaan lähtökäskystä? Entä naapureiden ja sukulaisten? Abraham ja Saara asuivat mukavasti Harranissa. He olivat varakkaita. Heillä oli runsaasti palvelijoita ja karjaa. Molemmilla oli myös paljon ystäviä, suuri suku ja laajat verkostot.

Raamatussa asiat kerrotaan ilman turhia selittelyjä. Jumala antaa Abrahamille käskyn lähteä kohti tuntematonta. Samalla hän lupaa siunata Abrahamia ja tehdä hänestä suuren kansan. Hänen siunauksestaan tulisivat siunatuiksi kaikki maailman kansat. Tämän jälkeen Raamatussa vain todetaan lyhyesti ja ytimekkäästi: ”Niin Abraham lähti Herran käskyn mukaan.” (1. Moos. 12:1-4)

Abraham uskoi Jumalaan ja luotti hänen lupauksiinsa. Näiden kahden asian varaan hän oli valmis laittamaan oman, vaimonsa sekä palvelijoidensa ja karjansa tulevaisuuden. Ja Jumala oli lupaustensa mittainen. Kaikki, mitä Jumala oli luvannut, myös toteutui.

Ehkä sinun ei tarvitse lähteä kodistasi kohti vieraita maita. Ehkä sinä et joudu matkalle autiomaiden hiekkamyrskyihin ja näännyttävään auringon paahteeseen. Vaikka sinä välttyisit tuollaisista koettelemuksilta, niin sinulla ja Aabrahamilla on jotain yhteistä. Myös sinua varten Jumalalla on valmis suunnitelma, aivan samalla tavalla kuin oli Abrahamia varten.

Sinä et ole syntynyt sattuman oikusta, eikä Jumala ole luonut sinua turhan takia. Kun Jumala katsoo sinua, hän näkee mielessään unelman ja elämänpolun, jonka hän on luonut juuri sinua varten.

Jumala tietää, millaisen unelman ja tavoitteen hän on sinua varten valmistanut. Ehkä et vain ole vielä löytänyt sitä, tai ehkä sinulla on jo asiasta ainakin jonkinlainen aavistus. Tai kenties sinä jo toteutat sitä ahkerana esirukoilijana, uskollisena palvelijana tai rohkeana Jeesuksesta todistajana.

Raamatussa ei kerrota, mitä Abrahamin vaimo Saara aamulla sanoi muuttosuunnitelmista. Emme liioin tiedä, kuinka Abrahamin sukulaiset ja naapurit suhtautuivat asiaan, kun he kuulivat Abrahamin olevan pakkaamassa tavaroitaan. Todennäköisesti ymmärtäjiä oli kuitenkin hyvin vähän, rohkaisijoita ei senkään vertaa, mutta varoittelijoita ja ihmettelijöitä sitäkin runsaammin. ”Hullu suunnitelma! Vai, että oikein ääni käski lähtemään! Täysin älytöntä vaihtaa mukava koti karuun autiomaahan. Eivätkö ne ymmärrä, miten kurjaa ja vaarallista autiomaassa matkustaminen on?”

Myös sinä saatat törmätä ihmisin, jotka vähättelevät näkyäsi tai epäilevät kykyjäsi. ”Mikä sinä olet toisten puolesta rukoilemaan? Eikö olisi parempi istua vain penkissä hiljaa ja kuunnella. Jeesuksesta kertominen on parempi jättää pastoreille ja saarnamiehille!”

Abraham luotti enemmän Jumalan lupauksiin kuin naapureiden tai sukulaisten puheisiin. Hän ei luovuttanut vaan lähti matkaan ja jatkoi rohkeasti Jumalalta saamassaan tehtävässä.

Tee sinä samoin. Ole uskollinen omassa palvelutehtävässäsi onpa se millainen tahansa. Hän, joka antaa tehtävän, antaa myös taidon ja voiman sen suorittamiseen.

Rukoile rohkeasti ja pyydä Isää kertomaan hänen juuri sinulle valmistamastaan tehtävästä. Jos tunnet itsesi epävarmaksi tai epäilet epäilet, onko sinullekin todella valmistettu jokin tehtävä jo ennen kuin olit edes syntynyt, niin älä luovuta. Rohkaise itseäsi lukemalla vaikkapa joka päivä Psalmin 139 jae 16. Siinä nimittäin puhutaan juuri sinusta:

”Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennen kuin ainoakaan niistä oli tullut.” Psalmi (139:16)

Siunausta elämääsi ja työhösi, sinä Jeesuksen työtoveri, jonka hän on kalliilla verellään lunastanut omakseen!

 

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (2)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  1. Pirkko Rantaneva

    Luin mielenkiinnolla mielenkiintoista tekstiä edeten kohtaan: ” Ole uskollinen omassa palvelustehtävässäsi.” Se jysähti!
    Se vahvisti ymmärryksen, mitä itse koen Herralta viime aikoina saaneeni. Herra odottaa meiltä uskollisuutta. Kiitos tästä vahvistuksesta blogisi kautta ja pysy Sinäkin uskollisena Herralta saamiesi sanomien välittämisessä! 😊

  2. Pasi Turunen

    Tervetuloa uudistuneelle Patmos-blogille. Valitettavasti vanhoilla sivuilla olleisiin blogeihin tulleita kommentteja ei ole aineiston siirron yhteydessä saatu siirrettyä uusille sivuille.