Patmos-blogi

Black Lives Matter -liikkeen yhteys Israel-vastaiseen BDS-liikkeeseen

Pasi Turunen Pasi Turunen (TM) on toimittaja, raamatunopettaja ja Patmos Lähetyssäätiön toiminnanjohtaja.
Julkaistu:

Jokainen ihminen on ihonväriin, syntyperään ja sukupuoleen katsomatta Jumalan kuvaksi luotu.  Jumala on niin rakastanut maailmaa – siis kaikkia ihmisiä ihonväriin katsomatta –  että antoi ainoan Poikansa, niin että jokainen, joka häneen uskoo, pelastuu. Rasismi on syntiä. Mutta mitä syvemmälle kaivautuu Black Lives Matter -liikkeen taustoihin, tavoitteisiin ja toimintatapoihin, sitä enemmän huolestuneita uurteita huomaa omille kasvoille syntyvän.

Kirjoituksessani Miksi en kannata Black Lives Matter -liikettä (20.7.2020) valotin lyhyesti liikkeen perustajien ja johtajien ajatusmaailmaa ja taustoja. Hehän eivät mitenkään ole kätkeneet omaa marxilaista ideologiaansa, josta heidän perustamansa liikkeen toiminta kumpuaa. Onko kyse hyvästä vai huonosta asiasta, riippuu lukijan omasta vakaumuksesta.

Sinänsä hyvän asian taakse saattaa kuitenkin kätkeytyä muita pyrkimyksiä, joihin kristityn on vaikea tai peräti mahdotonta yhtyä. Jeesus kehotti meitä valvomaan ja olemaan valppaana, ettei meitä eksytetä, vaikka joku tulisi Hänen nimessään.

Tutustuessani BLM-liikkeen verkkosivuihin vastaan tulee huolestuttavia piirteitä. Liikkeen pyrkimykset ulottuvat huomattavasti laajemmalle, kuin amerikkalaisen poliisiväkivallan tai väitetyn  ”rakenteellisen rasismin” kitkemiseen ja värillisten elinolosuhteiden parantamiseen. BLM-liike toimii aatteellisesti yhteistyössä Israel-vihamielisen antisemitistisen BDS-liikkeen kanssa.

Mikä on BDS-liike?

BDS viittaa sanoihin boikotti, disinvestointi ja sanktiot. Kyse on poliittista sotaa käyvästä liikkeestä, jonka toimijoita yhdistää pyrkimys eristää Israel taloudellisesti, kulttuurisesti ja poliittisesti. Keinovalikoimassa on Israelin kanssa yhteistyötä tekevien tahojen tai israelilaistuotteiden boikotointi, vaatimus investointien vetämisestä pois tai erilaiset kansainväliset sanktiot, pakotteet. Mallia haetaan Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon vastaisesta taistelusta.

Useat läntisten maiden johtajat – kuten Ranskan presidentti Macron, Kanadan pääministeri Trudeau, Hollannin pääministeri Rutte, Englannin entinen pääministeri Cameron ja useat muut – ovat julkisesti tuominneet BDS-liikkeen pyrkimykset demonisoida ja vahingoittaa Israelia. Vuonna 2016 Saksan liittokansleri Angela Merkelin johtama CDU puolue irtisanoutui BDS-liikkeestä antisemitistisenä: Liikkeen aktivistit  ”käyttävät samaa kieltä, jollaista aikanaan käytettiin vaatimaan, että juutalaisilta ei pidä ostaa. Tämä ei ole mitään muuta kuin kömpelöä antisemitismiä, jota kerran kansallissosialistit käyttivät hyväkseen.”

Kansainvälisen boikottiliikkeen (BDS) pyrkimyksiä koordinoi palestiinalaisten kansallinen BDS-neuvosto (BNC, Palestinian BDS National Council), jolla on suoria yhteyksiä palestiinalaisiin terrorijärjestöihin, kuten Hamas, islamilainen Jihad sekä marxilainen PFLP. Näistä yhteyksistä BDS-liikkeen ja palestiinalaisten äärijärjestöjen kanssa olen lähemmin kertonut kirjasessa Kielletyt Hedelmät (Kuva ja Sana 2013).

BDS-liikkeen kanssa Israelia vastaan

Black Lives Matter -liike ei kätke Israel-vastaisuuttaan, eikä yhteyksiään BDS-liikkeen kanssa. Tosin nämä yhteydet eivät aivan heti tule lukijaa vastaan. Ne löytyvät erikseen M4BL, The Movement For Black Lives sivuston Invest-Divest sivulta ladattavasta dokumentista Cut Military Expenditure brief, jossa kuvaillaan liikkeen poliittisia päämääriä Yhdysvaltojen sotilasmäärärahojen leikkaamiseksi ja näin saatavien varojen sijoittamisesta värillisten elinolojen parantamiseksi. Tarkastelen seuraavassa dokumentista löytyviä ajatuksia.

Mainitussa prujussa  “Amerikan imperiumia” syytetään pyrkimyksestä ”läntisen kolonialistisen kontrollin” sekä oman alueensa laajentamiseen sodan keinoin.  BLM-liikkeen mukaan värilliset ympäri maailman tulevat elämään kahleissa siihen saakka, kunnes  ”Yhdysvaltojen imperialismi, kapitalismi ja valkoinen ylivalta saadaan kaadettua” yhteisesti rakennetun  “globaalin vapautusliikkeen” keskinäisen yhteistyön avulla.

Tällaiset ilmaukset kumpuavat sangen johdonmukaisesti liikkeen perustajien ja johtavien henkilöiden marxilaisesta aatemaailmasta. Amerikka nähdään syypäänä Lähi-idän ja Afrikan ja Etelä-Amerikan maiden poliittiseen epävakauteen. Kritiikissä ei sanallakaan mainita Venäjän, Kiinan, Iranin, Pohjois-Korean tms. vaikuttamispyrkimyksiä.

Dokumentin erityisenä silmätikkuna on Israel, joka mainitaan useaan otteeseen. Israel muun muassa on vuosikymmeniä  ”miehittänyt sotilaallisesti Palestiinaa” ja valtiona harjoittanut  ”systemaattista syrjintää”. Palestiinalaiset joutuvat päivittäin kulkemaan Yhdysvaltojen rahoittaman  ”Apartheid muurin” varrella sijaitsevien ”sotilaallisten tarkastuspisteiden” läpi. Israel tuhoaa palestiinalaisten koteja rakentaakseen niiden tilalle  ”laittomia siirtokuntia” ja pidättää jopa pieniä lapsia ilman asianmukaista oikeusprosessia.

BLM-liikkeen ohjelmapaperin mukaan Israel on systemaattista rotusyrjintää harjoittava  ”apartheid valtio” ja syypää  ”käynnissä olevaan palestiinalaisten kansanmurhaan”. Yhdysvallat on osasyyllinen tähän kaikkeen tukiessaan mittavasti Israelia.

Tällainen tunteisiin vetoava tosiasioiden vastainen retoriikka on tietysti täysin absurdia. Israelin toimien rinnastaminen Lähi-idän konfliktin historiallisesta asiayhteydestä irrallisena ilmiönä rotusortoon ja kansanmurhaan ovat antisemitististä kieltä. Mutta sellainen heijastelee kansainvälisen BDS-liikkeen tuttua Israel-vastaista retoriikkaa.

Liikkeen huoli anti-BDS lainsäädännöstä

BDS-liikkeen vastaisuus on viime vuosina nostanut Yhdysvalloissa voimakkaasti päätään. Kongressi antoi viime vuonna lähes yksimielisen tukensa BDS-vastaiselle päätöslauselmalle, jota kannattivat niin demokraatit kuin republikaanit ylivoimaisella (398-17) ääntenenemmistöllä  (Times of Israel 24.7.2020 US House overwhelmingly passes anti-BDS resolution)

BLM-liike onkin huolissaan tästä BDS-liikkeen päämääriä hankaloittavan lainsäädännön paisumisesta. Sellaiset lakieseitykset vahingoittavat dokumentin mukaan  ”liikettä, joka pyrkii Israelin miehityksen lopettamiseen Palestiinassa.”

”Taistele ympäri maan osavaltioissa lisääntyvää anti-BDS lainsäädäntöä vastaan,” BLM-liikkeen dokumentissa ohjeistetaan ja rohkaistaan liittovaltion tasolla rakentamaan erilaisia  investointi/disinvestointikampanjoita Yhdysvaltojen tuen lakkauttamiseksi Israelin sotilasteollisuudelle ja kaikille ihmisoikeuksia rikkoville hallituksille.

Jotta BDS-liikkeen tavoitteet toteutuisivat, tulee osavaltiotasolla samoin kuin paikallistasolla pyrkiä  ”koordinoimaan suoraa solidaarisuustoimintaa” erilaisten  ”vapautusliikkeiden” (liberation movements) kanssa niin Palestiinassa kuin maailmanlaajuisesti.

BLM-liike ei siis kätke yhteyttään BDS-liikkeen kanssa.

Black-Palestinian solidarity

Mustan aktivismin ja palestiinalaisten kansallismielisen solidaarisuusyhteistyön historia (niin sanottu Black-Palestinian solidarity) ei kuitenkaan ole äsken syntynyt ilmiö. Aaron Boxerman valaisi näitä taustoja hiljattain julkaistussa jutussaan ‘Palestinian lives matter’: Activists draw parallels between Israel, US killings (Times of Israel 2.6.2020) ja kirjoitti muun muassa:

“Vuonna 1967 tunnettu kansalaisoikeusjärjestö Opiskelijoiden Väkivallaton yhteistyökommitea (SNCC, the Student Nonviolent Coordinating Committee) tuomitsi sionismin ja otti omakseen Black Power -liikkeen. SNCC:n johtajat syyttivät Israelia ’natsisortajien jäljittelemisestä ja joidenkin samojen julmuuksien tekemisestä arabeille.’”

Boxermanin mukaan johtavat mustaihoiset kansalaisoikeusaktivistit tuolloin arvostelivat SNCC:tä. Heidän joukossaan Martin Luther King Jr., joka iritisanoutui siitä sanoen vastustavansa antisemitismiä ja  “kaikkea sellaista mikä ei heijasta juutalaiseen kansaan minun suhtautumistani ihmisyyteen.”

Kingin salamurhan jälkeen National Black Political Convention pyrki luomaan yhtenäisen poliittisen rintaman, kolmannen vaihtoehdon demokraattien ja republikaanien rinnalle, ajamaan värillisten oikeuksia.

Maaliskuun 10.-12. päivinä 1972, kaupungissa nimeltä Gary, Indianan osavaltiossa, oli kaupungin pormestarin Richard Hatcherin isännöimänä koolla yli 8000 ihmistä, jotka edustivat mustaihoisten poliittisia kirjoa radikaaleista nationalisteista kulttuurinationalisteihin, sosialisteihin, maolaisiin ja mustaihoisiin demokraattipuolueen edustajiin. Konventin lopputuloksena syntyi niin sanottu Black Agenda (Mustien Agenda).

Haave yhtenäisestä poliittisesta rintamasta mureni vain muutama viikko tapahtuman jälkeen. Lee Sustar kertoo artikkelissaan The National Black Political Convention (22.3.2013, SosialistWorker.org) mihin homma kaatui:

“Alle kolme viikkoa konventin jälkeen [kaupungin pormestari] Hatcher ja kongressi mustaihoiset edustajat sysäsivät ‘yhteyden’ syrjään. He irtisanoutuivat Mustien Agendasta julkisesti, koska siinä kannatettiin palestiinalaisten vapautusta ja vastustettiin sionistista Israelin valtiota. Mustien Agenda dumpattiin ja tilalle tuli kongressin mustien edustajien vesitetty ‘Black Bill of Rights’.”  (Lihavointi minun)

Mustien Agendan ja BLM-liikkeen Israel-vastaisten päämäärien välillä on, jos ei välttämättä orgaanista yhteyttä, ainakin mielenkiintoinen äärivasemmalta tuleva aatteellinen  yhteys. Tuskin BLM-liikkeen perustajat ovat tästä historiasta tietämättömiä ja samaisen Israel-vastaisen eetoksen löytyminen BLM-liikkeen poliittisista päämääristä tuskin on täysin vahinkokaan. Sitä kannattaa pitää silmällä BLM-liikkeen pyrkiessä elokuusta 2020 lähtien kokoamaan rivit poliittisesti ja tekemään sen, missä aiemmin 1972 koolle kutsuttu National Black Political Convention epäonnistui (Movement for Black Lives plans virtual national convention; Aaron Morrison 1.7.2020, Channel5).

“Israel, sinäkin murhaat lapsia!”

Dan Diker puolestaan avaa BLM ja BDS-liikkeiden yhteistoiminnan taustoja huolellisesti dokumentoidussa artikkelissaan The Alignment of BDS and Black Lives Matter: Implications for Israel and Diaspora Jewry (JCPA 16.7.2020).

Nykyinen yhteistoiminta liikkeiden välillä alkoi jo vuonna 2014, jolloin BLM-liikkeen sateenvarjon alla toimiva ryhmä  ”Dream Defenders” (joka myös Cut Military Expenditure -paperissa mainitaan) teki BLM-liikkeen johtaja Patrice Cullorsin ja professori Marc Lamont Hillin johdolla Israeliin palestiinalaismielisen solidaarisuusmatkan. Nasaretissa ryhmä tapasi Israelin arabeja ja vakuutti siellä tukeaan BDS-liikkeen pyrkimyksille vuotta 1967 edeltävän Israelin, Länsirannan ja Hamasin hallinnoiman Gazan kaistaleen  ”vapauttamiseksi”. Diker kirjottaa:

”Boikotti Disinvestointi Sanktiot (BDS) -liikkeessä mukana olevat järjestöt ovat käyttäneet hyväkseen rotujen välisiä kyteviä jännitteitä syyttäessään Israelia osallisuudesta Floydin murhaan. Tämä BDS strategia ei ole uusi. Juutalaisvaltio on jo vuosien ajan leimattu laittomaksi ’valkoiseksi sortajaksi’. Black Lives Matter johtajan Patrisse Cullorsin mukaan Amerikan mustaihoisten ja ’Palestiinan’ (viitaten vuotta 1967 edeltävään Israeliin, Juudeaan ja Samariaan eli Länsirantaan, sekä Gazaan) palestiinalaisten sorrossa on kyse toisiinsa rinnastettavasta asiasta. Cullorsin mukaan ’Palestiina on uusi Etelä-Afrikka’.”

Diker huomauttaa, että vaikka juutalaiset laajalti ovat ilmaisseet tukensa BLM -liikkeelle, tämä ei ole kyennyt estämään antisemitistisen väkivallan puhkeamista Floydin surmaamisen synnyttämissä jälkimainingeissa.

”Juutalaisten kaupanomistajien kimppuun on hyökätty; juutalaisten omistamia kauppoja ja ravintoloita on tärvelty ja ryöstetty,” Diker kirjoittaa.  ”Sosiaalinen media on täyttynyt antisemitistisillä solvauksilla, joissa on tuomittu juutalaisvaltio ja delegitimoitu juutalaisia. Los Angelesissa, Fairfaxin alueella mielenosoittajien kuultiin huutavan ’Tappakaa juutalaiset.’ Synagogia on tärvelty seinäkirjoituksin, joissa sanotaan ’Israel vittuun!’ (Fuck Israel) ja ’Vapauttakaa Palestiina’.”

Jerusalem Post -lehden (3.7.2020) mukaan palestiinalaisten  ”raivon päivän” (Day of Rage) merkeissä järjestetyllä yhdistetyllä BLM-BDS -marssilla Washingtonissa (D.C) kuultiin huutoja:  ”Israel, me tiedämme, että sinäkin murhaat lapsia!” Tämän ja vastaavien tapausten takia The National Council of Young Israel -järjestö vaati BLM-liikkeen johtajia irtisanoutumaan BDS-liikkeestä. Sellaista ei tiettävästi ole tapahtunut.

Amerikkalainen intifada

Palestiinalaisaktivistit ovat varhaisesta saakka hyödyntäneet BLM-liikkeen nostetta ylläpitääkseen ja viritelläkseen historiasta tuttua yhteistä Israelin-vastaista rintamaa. Mustaihoisen Michael Brownin poliisiampumisesta 2014 liikkeelle lähteneen Fergusonin mellakoiden tuoksinassa marxilais-leninistinen terroristijärjestö PFLP ilmaisi julkisen tukensa syntyneille väkivaltaiselle mellakoinnille ja vertasi Fergusonin  ”intifadaa” eli kansannousua palestiinalaisten kansannousuun.

Floydin surmaamisesta alkunsa saaneet väkivaltaisiksi katumellakoinniksi yltyneet alun perin rauhalliset mielenosoitukset muistuttavat nekin yleisilmeeltään hämmentävän paljon palestiinalaisten intifadaa.

Jordanialainen lehtimies Osama al-Sarif kutsuukin mellakoita  ”amerikkalaiseksi intifadaksi” ja ylistää palestiinalaisten ja BLM-liikkeen välistä murtumatonta linkkiä kirjoittaessaan:  ”BLM on löytänyt liittolaisen palestiinalaismyönteisistä aktivisteista ja BDS-liikkeestä.” Palestinians’ unbreakable link with Black Lives Matter (ArabNews 16.6.2020).

Mielenkiintoista on, että laajalle levinnyt aihetunniste #BlackLivesMatter onkin saanut rinnalleen toisen #PalestinianLivesMatter. Tätä ei tiettävästi BLM-liikkeen tai sen kannattajien taholla ole paheksuttu tai arvosteltu ymmärtämättömän sopimattomana mustaihoisten tunteiden ja historiallisen kokemuksen (rasistisena) mitätöimisenä kuten vaikkapa #AllLivesMatter aihetunnistetta.

Yhteistyö BDS-aktivistien kanssa

BLM-liikkeen yhteistyö palestiinalaisten BDS-aktivistien kanssa kanssa näkyy myös Cut Military Funding -dokumentin lopussa luetelluista verkkolinkeistä ja yhteistyöjärjestöistä. Israel-vihamielisen BDS-liikkeen virallinen kotisivu (BDSmovement.net) on mainittu yhdessä mustaihoisten ja palestiinalaisten kokeman sorron samankaltaisuutta korostavan Black-Palestinian Solidarity -verkkosivun kanssa (blackpalestiniansolidarity.com).

Yhteistyöjärjestöjen joukossa puolestaan mainitaan myös palestiinalaisia aktivistijärjestöjä, kuten  ”Adalah”. NGO Monitor -järjestön mukaan Adalah laukaisi elokuussa 2017 “Freedom, Bound” -projektin. Siinä pyrittiin löytämään samoja piirteitä   “Fergusonin kansannousulle sekä mustien ja palestiinalaisten solidaarisuuden elpymiselle” ja ”yhteiselle kamppailulle kollektiivisen vapauden puolesta.” Yhtenä osana projektia

“aktivistien ja kannattajien tehtävä Israelissa/Palestiinassa ja Yhdysvalloissa oli käyttää ja vaihtaa toistensa vastarinnan strategioita sellaisten sortojärjestelmien muuntamiseksi, jotka on suunniteltu palestiinalaisten ja mustaihoisten amerikkalaisten läsnäolon ja olemassaolon sulkemiseksi ulkopuolelle, marginalisoimiseksi, ja jopa kriminalisoimiseksi.”

Unelma vaihtumassa painajaiseen

Kenellekään ei pitäisi olla epäselvää, että rasismi on syntiä ja väärin. George Floydin traaginen kuolema poliisin pahoinpitelemänä on aivan asianmukaisesti tuomittu yksimielisesti kaikilla poliittisilla ja uskonnollisilla rintamilla. Pahoinpitelyyn syyllistyneiden poliisien rasistinen motiivi sen sijaan on toistaiseksi toteennäyttämättä, mutta se ei tietenkään tee Floydin kuolemaan johtanutta pahoinpitelyä millään tavalla hyväksyttäväksi.

Suosionsa huipulla nyt oleva BLM-liike ja sen sateenvarjon alla toimivat ryhmittymät, vetoavat myös moniin kristittyihin koska liike tarjoaa mahdollisuuden samaistua laajaan rintamaan kaikkien mielestä ilmeistä vääryyttä, rasismia, vastaan. Kenties BLM liike siten täyttää muurinaukkoa, josta ovat puuttuneet vahvat kristityt mielipidevaikuttajat. Jokainen meistä haluaa antaa äänensä tärkeäksi kokemansa asian hyväksi ja kokea olevansa vanhurskauden puolella.

Jokaisen on syytä olla valppaana BLM liikkeen laajempien päämäärien ja luonteen suhteen. Kristittyjen tulee pysytellä kaukana rasismista. Samoin antisemitismistä. Black Lives Matter -liikkeen tavoitteiden ja toiminnan yhteys antisemitistisen BDS-liikkeen kanssa ei ole kuvitteellinen, vaan hyvin todellinen. BLM-liike ei ole missään vaiheessa irtisanoutunut BDS-liikkeestä. Päinvastoin.

Pastori Martin Luther King Jr. kerran sanoi, että hänellä oli unelma. Mikäli emme ole valppaina tuo unelma voi nopeasti vaihtua BLM-painajaiseen.

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (0)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *