Ensiajatuksia Israelin ja arabien historiallisesta rauhansopimuksesta

Sopimuksen historiallisuutta ei sovi väheksyä. Se on ensimmäinen rauhansopimus Israelin ja toisen arabimaan välillä 26 vuoteen. Vaikka sopimuksen julkistaminen tuli maailmalle yllätyksenä, jo vuosien ajan on Israelin ja eri arabimaiden välillä lämmitelty suhteita ja yhteistyötä eri alueilla. Tähän on vaikuttanut muun muassa halu hillitä Iranin vaikutusvallan kasvua Lähi-idässä.

Netanjahu on kutsunut nyt solmittua sopimusta ”täydeksi ja viralliseksi rauhaksi”. Sopimus sisältyy diplomaattisten ja kauppasuhteiden luominen, suurlähetystöjen perustamisen ja suurlähettiläiden lähettämisen. Suora lentoliikenneyhteys avataan Israelin ja Abu Dhabin välille. Lisäksi maat tulevat tekemään yhteistyötä koronavirusrokotteen kehittämiseksi.

Sopimuksen syntymisen edellytyksenä on ollut, että Israel pysäyttää toistaiseksi suunnitellut toimet Länsirannan alueliitoksista. Tämä on jo aiheuttanut närää Israelin oikeistossa, joka odotti alueliitosten nopeaa toteuttamista. Vaikuttaa siltä, että toistaiseksi Israel pidättäytyy odotetuista alueliitoksista.

Kaikenlaista normalisointia Israelin kanssa vastustava Palestiinalaishallinto on kauttaaltaan tuominnut ”mustan torstain” sopimuksen pitäen sitä palestiinalaisten ja kaikkien arabien pettämisenä. Palestiinalaishallinto koittaa saada Arabiliiton maat hätäkokoukseen.

Turkki samoin pitää sopimusta palestiinalaisten pettämisenä ja on todennut, että ”Historia ei tule antamaan anteeksi UAE:n ja Israelin sopimusta”.

Sopimuksen syntyminen heijastelee kuitenkin selvästi arabimaailman väsymystä siihen, että palestiinalaishallinto tuntuu tahallaan vain ylläpitävän konfliktia, josta ei ole arabimaille mitään hyötyä. Yhteistyö Israelin kanssa nähdään hedelmällisenä mahdollisuutena. Myös Iranin vaikutusvallan kasvua pyritään hillitsemään yhteistyöllä Israelin kanssa. Eivät arabimaat silkkaa hyväntahtoisuuttaan Israelin kanssa veljeile, vaan takana ovat hyvin käytännölliset syyt.

Palestiinalaisjohtajien jääräpäisyys ylläpitää arabimaiden näkökulmasta vuosikymmeniä kestänyttä täysin hyödytöntä konfliktia vain vahingoittaa muiden arabimaiden omia intressejä ja pyrkimystä eteenpäin. Niinpä ne ryhtyvät ajamaan omia etujaan omaa ”ohituskaistaa” myöten, jota ei rasita Israelin ja palestiinalaisten pitkittynyt konflikti. Palestiinalaisten joutuminen paitsioon, kun he huomaavat, että arabimaailma ei pyöri heidän ympärillään enää, voi ajaa heidät neuvottelemaan vakavasti presidentti Trumpin rauhansuunnitelmasta.

Trumpin hallinnon kerrotaan työskentelevän sen eteen, että muitakin arabimaita saataisiin seuraamaan UAE:n esimerkkiä ja normalisoimaan suhteensa Israeliin. Yhdysvallat toivoo UAE:n esimerkin rohkaisevan muita arabimaita suhteiden normalisoimiseen.

Kristittyjen rooli rauhansopimuksen synnyssä

Mielenkiintoista on se, että Trumpin hallintoa lähellä olevilla evankelikaalisilla kristityillä on ollut Jerusalem Post -lehden mukaan merkittävä rooli nyt solmitun sopimuksen syntymiselle.

Johnnie Moore auttoi vuonna 2016 kokoamaan Trumpin kampanjan evankelikaalisista kristityistä koostuvan neuvoa-antavan komitean. Hänen sekä messiaanisen juutalaisen Joel Rosenbergin johdolla evankelikaalien johtajat matkustivat Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin lokakuussa 2018 keskustelemaan suhteiden mahdollisesta normalisoimisesta Israelin kanssa. He ovat sittemmin tehneet useita vastaavanlaisia matkoja alueen muihin maihin.

”Evankelikaalit ennen kaikkea haluavat Israelin elävän rauhassa, turvassa ja vahvempana ja ei välttämättä isompana,” totesi Rosenberg Jerusalem Post -lehden haastattelussa.

”Monet ihmiset kuvittelevat tietävänsä mitä evankelikaaliset kristityt haluavat,” Moore puolestaan sanoi. ”On kaikenlaisia salaliittoteorioita siitä, miksi kristityt tukevat Israelia.” Useimmat evankelikaalit uskovat Raamatun profetioiden osoittavan, että eräänä päivänä Israel saa kaiken Aabrahamille luvatun maan omakseen. Mooren mukaan evankelikaaliset ennen kaikkea haluavat kuitenkin sitä mikä on Israelin parhaaksi ja heidän uskonsa sanelee sen, että Israel tarvitsee ennen kaikkea rauhan.

”Autuaita ovat rauhantekijät”, Moore totesi viitaten Jeesuksen sanoihin. Hän muistutti myös apostoli Paavalin sanoista: ”Mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa.”

Mooren mielestä Jumala on vastannut kristittyjen rukouksiin rauhasta Jerusalemille. ”On käsittämätöntä mitä voi tapahtua ja uskon, että ihme, jonka olemme nähneet, merkitsee sekä tulevaisuutta tämän alueen lapsille että silmien avautumista sille tosiasialle, että ihmisillä tällä alueella on paljon yhteistä sekä yhteinen tulevaisuus.”

Nyt solmittu rauhansopimus on saanut lempinimen ”Aabrahamin liitto / sopimus” (Abraham accord), sillä se on historiallisella tavalla syntynyt juutalaisten, arabien ja kristittyjen yhteisenä ponnistuksena tuoden nämä kolme tahoa yhteisen pöydän ääreen.

Kuten sanottu, maailma vasta sulattelee tuoretta Lähi-idän jymyuutista. Tulevat päivät ja viikot näyttävät mihin se johtaa. Silloin on aika analysoida tarkemmin sopoimuksen merkitystä ja vaikutusta.