Patmos-blogi

Etiopia, minun Etiopiani, tarvitsee rukouksiamme!

Leena Metsämäki Leena Metsämäki on Patmos Lähetyssäätiön lähetysjohtaja. Hän on toiminut aikaisemmin 90-luvulla Patmoksen lähettinä Etiopiassa. Sen lisäksi hänellä on pitkäaikainen kokemus lähetystyöstä eri maissa.
Julkaistu:

Aina kun kuulen uutisia Etiopiasta, korvani herkistyvät. Etiopia, rakas maa, jossa saimme olla mieheni Kimmon kanssa Patmoksen lähetteinä 1990-luvun alussa; Kimmo jo 1980-luvulla. Maa ja kaunis kansa, josta en aiemmin paljoakaan tiennyt, tuli minulle pysyväksi rakkaudeksi. Minun Etiopiani on erityinen.

Olemme pitäneet yhteyttä moniin Patmoksen silloisiin työntekijöihin ja lastenkotimme lapsiin näiden vuosikymmenien mittaan ja saaneet vierailla siellä joitakin kertoja. Viimeksi olimme maassa tämän vuoden helmikuussa katsastamassa Patmoksen työtä ja mukana terveyskasvatusprojektin aloituksessa. Nyt lähetystoimiston vastaavana saan olla yhä kiinteämmin työssä mukana täältä Suomesta käsin.

Kuuntelen siis Etiopiaa koskevia uutisia tarkasti. Viime aikoina kuulemani asiat ovat olleet niin hälyttäviä, että pyydän sinuakin rukoilemaan Etiopian kansan ja erityisesti uskovien puolesta.

Patmoksen työkenttänä vuosikymmenien ajan

Etiopia on ollut Patmoksen työn kohteena jo 1980-luvulta alkaen. Glukoosierän lähettämisestä se alkoi, kulkien nälänhädän koettelemien ihmisten auttamiseen, Raamattulähetystyöhön ja Kointähti -lastenkodin perustamiseen Wondo Gennetin hedelmälliseen laaksoon.

Kodin kansallistamisen jälkeenkin olemme tehneet työtä lasten ja hädänalaisten parissa Hawassan kaupungissa ja sen lähialueilla. Sadat lapset ovat saaneet uuden elämän Patmoksen kummituen kautta.

Erityisen iloinen olen aina ajatellessani Patmoksen perustamaa Lokken kristillistä koulua, joka sykkii Jumalan rakkautta ja Raamatun arvoja Lokken kylällä, jonka asukkaat ovat pääasiassa muslimeita.

Kärsinyt maa

Historiallinen Etiopia, siipiensurinan maa, on paljon kärsinyt maa. Kuivuus ja nälänhätä sekä sodat ovat kurittaneet maata.

Heimoyhteiskunnan kulttuuri on hyvin tiukassa, vaikka se  14-vuotisen kommunismihallinnon aikana tukahdutettiin. Kun kommunismi kaadettiin 1990-luvun alussa, heimojen väliset valtataistelut ja kahakat nostivat heti päätään ja ovat nostaneet vuosikymmenien mittaan aika ajoin, eikä vakautta maan hallitsemiseksi ole ollut helppo saada.

Poliittinen tilanne on räjähdysherkkä

Kaksi vuotta sitten valittu pääministeri Abiy Ahmed on pyrkinyt sovittelevaan ja lisää vapauksia antavaan politiikkaan. Hän on mm. vapauttanut poliittisia vankeja ja lisännyt lehdistön- ja uskonnonvapautta.

Maaseuduilla poliittiset ja heimojen väliset kahnaukset sekä laajemmat itsenäistymishalut ovat kuitenkin lisääntyneet. Erityisesti Oromo-heimon edustajat ovat pitäneet väkivaltaisia mielenosoituksia, polttaneet autoja ja käyneet ihmisten kimppuun.

Myös työmme johtaja Ayalew Taddese joutui tällaisen väijytyksen keskelle runsas vuosi sitten, mutta hän pääsi ihmeellisesti pakenemaan paikalta.

Muslimisaarnaajat agitoivat etiopialaisia radikaaliin Islamiin

Huolestuttavaa tässä kaikessa on myös se, että politiikka ja uskonto sekoittuvat erityisesti Oromo-heimon sisällä, jossa on eniten muslimeita.  Ulkomailta tulleet muslimisaarnaajat villitsevät etiopialaisia uskonveljiään, jotka perinteisesti ovat olleet maltillisia. Muslimit näyttävät käyttävän poliittisia levottomuuksia hyväkseen omiin uskonnollisiin veritekoihinsa.

Amerikasta paluumuuttajana Etiopaan tullut oromo-muslimi Jawar Mohammed on mediapersoona, joka on saanut agitoitua erityisesti turhautuneita, työttömiä ja kouluttamattomia nuoria miehiä väkivaltaisiin tekoihin. Heidän ryhmänsä nimi on Qeerroo.

Barnabas Fundin tiedotteen mukaan tämän vuoden kesä-elokuussa on murhattu ainakin 500 kristittyä näiden miesjoukkojen toimesta. Uhrien joukossa on ortodoksipappeja ja tavallisia kristittyjä. Myös lapsia ja kokonaisia perheitä on tapettu. Kristittyjen pitämiä kirkkoja, kouluja ja kauppoja on poltettu.

Oromo-muslimien tuhotyöt ovat tapahtuneet pääasiassa pääkaupunki Addis Abeban itä- ja eteläpuolella. Kristittyjen kauppoja on poltettu myös Shashemanen kaupungissa, joka on  lähellä Patmoksen päätoiminta-aluetta Hawassaa.

Jawar Mohammed on vastikään pidätetty ja häntä tullaan syyttämään terrorismista.

Sisällissodan uhka Tigrayn maakunnassa

Uusin ja ehkä koko Etiopiaa ajatellen vakavin uhka tällä hetkellä on tullut esiin Tigrayn maakunnassa pohjois-Etiopiassa. Maan hallitus on ilmoittanut 4.11.2020 aloittaneensa alueella sotatoimet. Hallitus on myös julistanut sinne hätätilan. Pääministeri on syyttänyt Tigrayn paikallishallintoa hyökkäämisestä liittovaltion joukkoja vastaan.

Etiopiassa pelätään repivää sisällissotaa. Sen lisäksi heimojen väliset valtataistelut ovat vaarallisia ja mahdollisia kaikkialla Etiopiassa.

Patmoksen työ keskittyy etelään Sidamon lääniin, jossa on ollut suhteellisen rauhallista, mutta levottomuudet ja tyytymättömyys voivat nopeasti levitä kaikkialle; samoin muslimien iskut.

Sidamon lääni sai paikallishallintona tänä vuonna lisää itsemääräämisoikeutta. Se tuo muassaan myös vastuuta ja valitettavasti myös uusia sisäisiä valtataisteluita.

Rukoilethan kanssani Etiopian puolesta. Rauhan ja vakauden puolesta. Sen puolesta, että muslimeiden hyökkäykset loppuvat.

Etiopiassa on ollut meneillään myös herätystä erityisesti luterilaisen Mekane Yesus -ja helluntailaisen kirkkojen keskuudessa, samoin opiskelijoiden keskuudessa.

Pääministeri on aikaansaanut monia hyviä uudistuksia. Rukoillaan, että herätys saa jatkua ja yhä lisääntyä, ja että uudistukset  eivät jää väkivaltaisuuksien ja sodan varjoon.

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (0)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *