Patmos-blogi

”Tämä on selviämistaistelua ja ensi vuosi on pahempi,” kuvailee maatalouden asiantuntija Ahti-Pekka Vornanen.

Radio Patmos Radio Patmoksen toimittajat kirjoittavat Patmos-blogilla mielenkiintoisista aiheista ja vieraista.
Julkaistu:

Radio Patmoksen kanavalla 4.5.2022 puhuttiin maataloudesta eli siitä mitä syömme ensi talvena? Toni Randénin ja Helvi Jääskeläisen vieraana oli maatalouden asiantuntija Ahti-Pekka Vornanen. Ahti-Pekka on ollut yli 40 vuotta maatalouden kanssa tekemissä ja nähnyt elintarvikesektorin eri puolilta. Lisäksi hän on mukana huoltovarmuusjoukoissa.

Vornanen kertoo, että 90-luvulla EU:n meneminen aiheutti haasteita: tavoitehintajärjestelmästä siirryttiin markkinatalouteen. 2000-luvulla maataloustukia alettiin jakamaan muualle kuin varsinaiseen ruuantuotantoon.

Tämä on koko ajan laajentumassa.

Ahti-Pekka kertoo huoltovarmuuspaketista seuraavaa: Keväälle tulee polttoainepalautusta tilille summa, joka kattaa vain neljä päivää. Se ei ole vastaus siihen, että sillä turvataan kevään viljelyt.

Jos tänä kesänä ei kaksi asiaa toteudu niin ongelmissa ollaan: jos tuottajahinnat eivät nouse ripeästi ja jos peltoviljely ei anna tarpeeksi satoa niin ongelmissa ollaan.

Tilanne on vakava. Jos maidonhinta ei nouse niin yrityksiä voi kaatua. Kysymys on siitä, että viljelläänkö kaikki pellot Suomessa.

Viime kesästä lannoitteiden hinta on noussut paljon. Apulanta on noussut liki kolmin kertaiseksi.

Myös eläinten rehu on 18 prosenttia kahdessa kuukaudessa. Suomessa liki kaikki maatilat ovat perhetiloja.

Missä maatalouden tukeminen näkyy? Jokaiselle suolamaiselle poliittiselle puoluelle on maatalous ollut tärkeää, mutta apua ei ole nähty.

Ahti-Pekka puhuu hömppöheinästä. Se tarkoittaa peltoa, joissa ei ole satovelvoitetta. Näissä pelloissa vain niitetään heinää ilman suurempaa tarkoitusta.

”Näitä tiloja on yli 13 000 tilaa Suomessa ja ne ’tuottavat vain elämyksiä'”, Vornanen harmittelee.

Huoltovarmuus. Moni joutuu lopettamaan tilansa. Voiko tilannetta korjata ja huoltovarmuus säilyttää?

Ahti-Pekka sanoo, että maatilojen kannattavuus pitää saada kuntoon.

Huoltovarmuudesta pitää huolta vain viljelijät ja armeija. Ennen oli vuoden viljat varastossa. Nyt ne ovat laskennallisesta paperilla kauppaliikkeiden varastossa. Käytännössä näin ei ole.

”Minulla on sellainen tieto, että kesällä loppuu korvamerkitty vilja. Sama polttoaineen kohdalla,” Vornanen toteaa.

Mikä on kiireellisin toimenpide? Vornasen mukaan yksi asia ei auta. Kannattavuusasia on yksi asia. Monta asiaa pitää laittaa kuntoon ja ne olisi pitänyt korjata jo kauan sitten.

Ukrainan kriisi on tehnyt selväksi sen, että ongelmista puhutaan. Sota tekee sen, että tarve säilyä hengissä ja ruuan riittäminen on tärkeintä.  Nyt ei voida turvata tätä.

Jos pankit ja yhteiskunta rahoittaa maatiloja enemmän niin ongelma saadaan ratkaistua. Maatilat eivät voi toimia enää tappiolla.

”Päättäjillä on ihan väärä tilannekuva. Tämä on selviämistaistelua ja ensi vuosi on pahempi,” Vornanen toteaa.

Toni Randén

Kuuntele Ahti-Pekka Vornasen koko haastattelu tästä: 

Toni Randénin iltapäivässä Radio Patmoksen kanavalla joka arkipäivä klo 15-17 mielenkiintoisia vieraita ja aiheita. Aiemmat iltapäivälähetykset löydät täältä kirjautumalla Patmosplus -ohjelmakirjastaoon.

 

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (1)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

  1. Somesta kopioitu kommentti 10.3.2022

    Suuri nälänhätä tulee verottamaan ihmiskuntaa

    Venäläiset tappoivat yli kolme miljoonaa ukrainalaista ottamalla heiltä ruuan pois. Holodomor tapahtui Ukrainassa vuosina 1932-33, kun venäläiset pakkolunastivat ukrainalaisilta ruuan. Josif Stalin teki mustia listoja niistä kylistä, joissa oli hänen poliittisia vastustajia, jonne ei enää toimitettu ruokaa ja asukkaita estettiin muuttamasta alueelta pois. Vähäisen ruokamäärän varastamisestakin tuli kuolemantuomio. Ukrainalaisilta otettiin siemenviljatkin pois ja ne myytiin ulkomaille Neuvostoliiton tehdasteollisuuden rahoittamiseksi, mistä aiheutui niin vakava nälänhätä, että ihmiset söivät jopa toisiaan. Holodomor merkitsee ‘nälällä tappamista’, mitä venäläiset tekivät Ukrainassa.

    Toistaako historia itseään? Venäjän armeija on hyökännyt Ukrainaan ja alkanut piirittää kaupunkeja, joista se on katkaissut sähköt, lämmön, veden ja ruokahuollon. Kaupunkien asukkaita nääntyy jo kuoliaaksi. Kaduilla makaa paljon ruumiita, koska sotatoimien takia niitä ei kyetä heti hautaamaan.

    Venäjä on maailman suurin viljan viejä ja Ukraina on viidenneksi suurin. Ukrainan sota ja Venäjän talouspakotteet uhkaavat jo viljan saatavuutta koko maailmassa. Asiantuntijat pelkäävät, ettei Ukrainan kevätkylvöt onnistu sodan takia. Euroopan suurtiloilla on käytetty satoja tuhansia ukrainalaisia maataloustyöntekijöitä, koska heidät tunnetaan ammattitaitoisina ja ahkerina työntekijöinä. Sodan takia on suuri vaara, ettei suurtilat saa ammattitaitoisia kausityöntekijöitä, jolloin sadon istutus, korjuu ja marjojen poiminta vaarantuvat.

    Talouspakotteiden takia Venäjän on hyvin vaikea myydä viljaa ulkomaille. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maat tuovat viljaa melkein yhtä paljon, mitä Venäjä ja Ukraina ovat vieneet sitä ulkomaille. Kun markkinoilta poistuu suuri määrä viljaa, niin mitä käy heikossa kunnossa olevalle Libanonille, joka on ollut täysin tuontiviljan varassa?

    Ensimmäisen maailmansodan aikana Suomessakin oli ankara pula ruuasta. Monien ruokien hinnat jopa kymmenkertaistuivat. Helsingin kauppatorilla yksi kana saattoi maksaa saman verran, mitä lehmä oli maksanut ennen sodan syttymistä. Perunoita viljeltiin kukkapurkeissa ja puistoissa, kun kaupoista ei saanut ruokaa.

    Talouspakotteiden takia energian hinta on lähtenyt jyrkkään nousuun, mikä nostaa myös ruuan hintaa. Ukrainan sodan aiheuttamat tuontantovaikeudet nostavat lisää ruuan hintaa.

    Euroopan unionin talouspakotteet eivät ole kyenneet lopettamaan Ukrainan sotaa, mutta ne provosoivat Venäjää kostamaan takaisin sekä ovat aiheuttaneet vakavan talous- ja energiakriisin koko Euroopassa. Euroopan unioni on taas kerran ampunut omaan jalkaansa.