Patmos-blogi

Jatkojalostusta

Laura Seppi Laura Seppi kirjoittaa Porissa. Hän on eläkkeellä oleva kielen kääntäjä, jonka erikoisena kiinnostuksena ovat Raamatun kielet. Laura kirjoittaa ajankohtaisista asioista. Ajoittain hänen tekstiensä päällisen puolen takana on vasta varsinainen viesti – kannattaa etsiä se esille.
Julkaistu:

– Miten Jumala, joka on luonut kaiken, sallii pahan maailmassa; eikö se ole Hänen luomaansa?

– Ei ole. Jumala loi kaiken alun perin hyväksi, myös viidennen kerubin, josta puhutaan Hes. 28. luvussa näin:

14. Sinä olit kerubi, laajalti suojaavainen, ja minä asetin sinut pyhälle vuorelle; sinä olit jumal’olento ja käyskentelit säihkyväin kivien keskellä. 15. Nuhteeton sinä olit vaellukseltasi siitä päivästä, jona sinut luotiin, siihen saakka, kunnes sinussa löydettiin vääryys.

Tämä kerubi jatkojalosti itse itsestään toisenlaisen. Koska hän ei kyennyt tekemään parempaa kuin Jumala, hän teki pahempaa. Hän halusi olla ”omalaatuinen”, ”huomiota herättävä”, ”mielenkiintoinen”, ”särmikäs” ja ties mitä, ja niin hänestä tuli ”my way” – kuljeskelija[i]. Ei häntä kukaan siihen pakottanut. Jes. 14:13-14 kuvaa muutosta seuraavasti:

13. Sinä sanoit sydämessäsi: ‘Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan ja istun ilmestysvuorelle, pohjimmaiseen Pohjolaan.

14. Minä nousen pilvien kukkuloille, teen itseni Korkeimman vertaiseksi.’

Tämä kerubi huiputti ensimmäiset ihmiset vastustamaan Jumalaa ja puliveivasi itselleen koko maailman hallinnan. Siitä lähtien Jumala on ollut yksin hyvä (Matt. 19:17), ja koko maailma taas pahan vallassa (1. Joh. 5:19). Ja tämä paha jatkaa jatkojalostustyötään kaikkialla. Se tekee puhtaasta likaista, terveestä rampaa, kauneimmasta kukoistuksesta kompostia (huokaus), elävistä ruumiita, viattomista syyllisiä jne. Tämä koskee varsinkin meitä, jotka alun perin luotiin Jumalan kuviksi. Me olemme tulituksessa ja liemessä.

Lukija ehkä ihmettelee ilmaisua ”viides kerubi”. Jos laskee Jumalan valtaistuinta kannattavat ja liikuttavat olennot Hes. 1:5-12, niitä on tasan neljä, tässä lisäksi neljin kasvoin. Myös taivasulottuvuudessa niitä kuvataan neljäksi, ja ne ovat parkkeerattuina Jumalan valtaistuimen kupeeseen (Ilm. 4: 6-8). Uskon, että kyseessä on samat olennot, jotka Hesekiel näki. Ne kannattavat Jumalan valtaistuinta (1. Sam. 4:40; Ps. 80:2). ja kuljettavat voimillaan Jumalan valtaistuimen sinne, minne Hän kulloinkin tahtoo (2. Sam. 22:10-11; Hes. 10:16-19; 11:22-23).

Raamattu puhuu toisaalla: ”Herra Jeesus ilmestyy taivaasta voimansa enkelien kanssa.”[ii] (2. Tess. 1:7). Uskon, että näissäkin on kyse niistä samoista neljästä kerubista. Semminkin kun kerubien kasvot symboloivat voimakkuuksia: Leijona on voimakkain villieläimistä, härkä on voimakkain kotieläimistä, kotka on voimakkain linnuista ja mies on voimakkain ihmisistä (naisista, lapsista, vanhuksista). Kerubien ihmiskasvot on hepreaksi ”pnei adam” – ”Aadamin kasvot” Hes. 1:10.

Vanhan testamentin siivellisiä kerubeja ja serafeja ei pidetty enkeleinä vaan niistä erillisinä, näkymättömän maailman olentoina.[iii] Vasta 300-luvulta enkelihinkin alettiin kristinuskossa liittämään siivet lähinnä ulkoisen vaikutuksen voimasta. Alkuaan tätä oli juutalaisten tapaan kartettu. Muinaisissa itämaisissa kulttuureissa siivellisten sekaolentojen kuvia ja patsaita aseteltiin palatseihin, temppeleihin ja hautoihin vartijoiksi osoittamassa sellaisia paikkoja, joissa uskottiin toisen ulottuvuuden koskettavan ihmistä. Tällaisia hahmoja olivat paitsi tetramorfit eli kerubit, sfinksit, aarnikotkat ja lohikäärmeet.

Kuinka ollakaan, meidän fysikaalisessa todellisuudessamme on tasan neljä perusvoimaa eli fyysikon termein neljä perusvuorovaikutusta. Ne ovat: 1) gravitaatio eli painovoima, 2) elektromagnetismi eli valo, sähkö ja kaikenlaiset säteilyt, jotka noudattavat omaa yhdenmukaista lakiaan. 3) Heikko ydinvoima, se pitää atomit ja molekyylit koossa, ja lopuksi 4) vahva ydinvoima, joka liimaa atomien ytimiä.

Näissä kaikissa on tietysti Jumalan sormi pelissä. Hepr. 1:3 Poika on Jumalan sädehtivä kirkkaus, hänen olemuksensa kuva, ja hän ylläpitää kaikkea olemassa olevaa sanansa voimalla. Jostakin joskus ovat alkaneet ne voimat, jotka pitävät maapallon pyörimässä ja planeetat radallaan, se voima jyllää elektronien kiidossa ja atomien ytimissä. Kaikkivaltias ratsastaa näillä voimilla miten tykkää. Perusvoimien keskinäiset voimasuhteet on säädetty kymmenien desimaalien tarkkuudella; sellainen on aivan mahdotonta syntyä itsestään tai sattumalta.

Kuvitellaanpa, jos olisi viides fysikaalinen perusvoima. Sen tapainen onkin: entropia. Eli termodynamiikan toinen laki, joka kansankielellä ilmaistuna tarkoittaa, että energia ei koskaan häviä, mutta se ’menee harakoille’. Ihmiskunta on iät ja ajat taistellut tehon puolesta, mutta aina kun johtimeen syöttää tietyn määrän sähköä, vain murto-osa siitä saapuu määränpäähän. Suurin osa menee hukkaan, häipyy lämpöhukkana, hajoaa ties minne. Sama on kaikessa muussakin. Kansanomainen Murphyn laki sanoo: Jos jokin voi mennä pieleen, se myös menee pieleen.

Saatana on hajalleen heittäjä, kreikaksi verbi on ”dia balloo”, josta ”diabolos” – paholainen.

Kun ihminen lankesi, hän tipahti samalla ikuisuudesta ajallisuuteen. Kello lähti käymään. Kuvittelen, että paratiisissa käynnistyi hetimiten paholaisen jatkojalostus: orjantappuroita, tauteja, lakastumista, kuivuutta, eroosiota. Siitä tuli äkkiä entinen paratiisi. Jos fysiikan perusvoimat olisivat kerubeja, ei tarvittaisi kuin kaksi: painovoima ja valonnopeus tekemään ihmiselle mahdottomaksi palata menneisyyteen.

1. Moos. 3:24. Hän karkotti ihmisen ja asetti Eedenin puutarhan itäpuolelle kerubit ja salamoivan, leimuavan miekan[iv] vartioimaan elämän puulle vievää tietä.

Olemme pääsemättömästi maailmassa, jossa paha temmeltää – liemessä. Ja ilman Kristuksen väliintuloa suistuisimme armotta kadotukseen. Näyttääpä siltä, että Herra Jumalakin on ryhtynyt jatkojalostajaksi. Hän yrittää jalostaa – meitä:

Ps. 66: 12. Sinä annoit ihmisten ajaa päämme päällitse, me jouduimme tuleen ja veteen

Jes. 48:10. Katso, minä olen sinua sulattanut, hopeata saamatta, minä olen sinua koetellut kärsimyksen pätsissä.

Jes. 1:5. Mihin pitäisi teitä vielä lyödä, kun yhä jatkatte luopumustanne? Koko pää on kipeä, koko sydän sairas. 6. Kantapäästä kiireeseen asti ei ole tervettä paikkaa

Eikä vain yritä:

Jer. 20:7. Sinä olet taivutellut minua, Herra, ja minä olen taipunut; sinä olet tarttunut minuun ja voittanut.

Ihminen on jäykkää tekoa. Eikä Herra hellitä. Ahjo ja liemi seuraavat meitä koko elämämme ajan. Tämä jatkojalostus päättyy vasta kun viimeinenkin ennaltatiedetty vastarannan kiiski on uinut Jeesuksen katiskaan. Sitten meidät nostetaan ylös.

Kuitenkin Herra tietää mitä ja kuinka paljon me kestämme. Ja Hän vääntää meitä oikeaan vieläpä sisältä käsin, tahtomisessa, kun ulkoisella painostuksella ei millään saada muutosta tekemiseemme.

Muuten: nämä ajatukset fysikaalisten perusvoimien ja kerubien yhteyksistä ovat vain minun ’sinisiä ajatuksiani’. Raamattu ei anna yksiselitteistä vahvistusta tälle idealle. Vasta sitten taivaassa, ratki taivaassa, saamme vastauksia kaikkiin kysymyksiin. Siellä onkin kaikenlaista, mistä riittää ihmettelemistä ainakin parin, kolmen ikuisuuden verran.

– – –

Mutta sielun silmillä voi kuvitella, millaista nokkapokkaa Luoja ja ’jatkojalostaja’ aikoinaan kävivät maailman alussa, jolloinkin puolen päivän maissa kuudetta päivää:

Luoja oli juuri luonut maan ja kaiken siinä sekä kasvit että eläimet. Enkelit, jotka olivat katselleet tiiviisti Hänen tekojaan, iloitsivat (Job 38:7). Ei kuitenkaan Saatana.

– Kyllä minäkin olisin osannut tuollaista tehdä, se sanoi. Mutta olisin tehnyt vielä hienompaa.

– Ka, otapa tuosta vähän materiaa ja luo sinäkin, sanoi Luoja ja antoi suurella kädellä saatanalle hedelmiä, kukkia, lehtiä, oksia ja pari eläintäkin.

Saatana ryhtyi heti työhön. Se viilasi ja höyläsi, tuunasi ja murskasi, puristi, leipoi, runnoi, pureskelipa vielä hampaillaankin joitain paakkuja. Kotvasen kuluttua se toi Luojalle tekeleensä:

– Huomaatkos, kuinka hienon hienoa, kauttaaltaan ehdottoman tasalaatuista tuotetta, totaalista mursketta made by saatana. Tämä on minun innovaationi totaalisesta murskeesta ja kantaa tuotemerkkiä: ”Saatanan To-Mu”!

Enkelit näyttivät hölmistyneiltä, kun kasvit ja eläimet näin olivat hävinneet.

Mutta Luoja otti tomun, pyöräytti pari kertaa peukaloitaan ja teki tomusta ihmisen[v] – se muistutti kummasti Häntä itseään.

Katsojaenkelit saivat hepulin. Ne hihkuivat, ne heittivät kuperkeikkaa ilmassa, nauroivat ja huutelivat: ”Kadosh!” ”Hagioss!” ”Olé!”, ”Uraa!”, ”Tere!”, ”Heippa!” ja muita huutoja kielillä, joita ei vielä oltu keksitty.

– Nojaa, kyllä minun keksintöni on hienompi. Onhan noita olentoja, mutisi saatana. Ja lähti perustamaan To-Mu jalostustehdasta lähimpään taivaankappaleeseen, jossa tuolloin oli paljon meriä, poukamia ja vehreitä rantalehtoja. Sieltä se palasi kuitenkin kohta takaisin tälle Tellukselle. – Mutta se on taas toinen juttu.

– – –

Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan? – Näin kysyttiin vanhassa laulussa. Kristillisen ymmärryksen mukaan sen muutoksen pitäisi tapahtua rakkauden suuntaan, siis epäitsekkään agape-rakkauden omaamiseksi. (Nykyaikaiset ihmiset kutsuvat melkein mitä tahansa ’rakkaudeksi’). Olisi suuri saavutus, jos voisi rukoilla vihollisensa puolesta, kuten Herra teki, ja kuten Hän kehottaa Matt.5:44.

Tahdonpa edes yrittää:

– Herra!

Sinä näet kyylän.

Sinä näet, miten hän joka tilaisuuden tullen

pilkkaa ja masentaa minua,

miten kampittaa, puukottaa selkään,

kailottaa julki minun erheitäni ja mokiani,

saa minut tuntemaan itseni

huonoksi ja epämiellyttäväksi.

Herra, Sinä näet miten musta hänen sielunsa on,

näet että hän pystyisi paljon paljon pahempaakin,

ja mielellään tekisi

Mutta hän aina vaan kiusaa minua.

Herra, siunaa,

runsaasti siunaa

hänen tyhjäntoimittamistaan.

Aamen!

Tämä rukous tuli Pyhästä Hengestä.

.. Vaiko sittenkin omasta lihasta..?

________________________________

[i]     Kts esim. Job 1:7
[ii]    Tämä on alkutekstin mukaisesti todellakin ”voiman enkelit” eikä ”voimakkaat enkelit”, kuten jossain käännöksessä on. Vieläpä se on possessiivisuffiksin kanssa: ”Hänen voimansa enkelit..”
[iii]    Hans Biedermann: Suuri symbolikirja, WSOY Juva 2004, ISBN 951-0-18537-X, s. 48.
[iv]”..Asetti miekan, kaksiteräisen ja kääntyilevän..” Tämä olisi oikeampi käännös. Nyt enimmät tärkeät Raamatun käännökset sanovat ”kääntyilevän miekan”, ainakin LXX, KJV, ven. Synodaaliraamattu, Vulgata ja jopa Jehovan todistajien UM-käännös. Suomalaiset käännökset ovat vain kopioineet 1933 käännettyä valmista tekstiä ”salamoiva (kaksiteräinen) miekka”.

Alkutektissä on ehkä hankala sana ”hamithapeket”. Siitä täytyy ottaa ensin pois ”ha” määräävä artikkeli, joka lisätään aina eteen sanaan kiinni, sitten poistetaan ”mi”, joka on tässä partisiipin etuliite. Partisiippi tekee verbistä laatusanan – , sitten ”t”, joka on futurin merkki ja vielä loppu- ”t” joka on feminiinin merkki – miekka on feminiinen sana –  Jää verbi: ”hapak” tai ”hipek” – kääntyä, kääntyillä. ( – Ei heprean kieli loppujen lopuksi ole niin ”hepreaa” kuin usein pelätään!) Kts. vielä Sppälän sanakirjasta s. 126.

Miekanterä, joka kääntyilee ympäri tuo mieleeni – kellon viisarin! – Jumalan kellossa?
[v]    Herralla on ’ihmispeukalo’ – onhan jauho- ja viherpeukaloitakin. Hän on luonut miljardeittain ihmisiä!

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (1)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  1. Anna

    “Luoja oli juuri luonut maan ja kaiken siinä sekä kasvit että eläimet. Enkelit, jotka olivat katselleet tiiviisti Hänen tekojaan, iloitsivat (Job 38:7).”

    Sananlaskujen 8. luvun mukaan myös Kristus Jumalan Sanana osallistui Isän kanssa luomiseen. (Vertaa Joh. 1: 1).
    22 Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.
    23 Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista.
    24 Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennenkuin oli lähteitä, vedestä rikkaita.
    25 Ennenkuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä,
    26 kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan.
    27 Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle,
    28 kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman,
    29 kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset,

    Poika iloitsee Isästään ja ihmisistä Snl. 8 jakeissa 30 ja 31.

    30 silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin;
    31 leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset.

    Minäkin ihastuin näihin jakeisiin.