Patmos-blogi

Jouko Koistinen: Elämän syntyä etsimässä

Vieraskynä Patmosblogi julkaisee vierailevien kirjoittajien mielenkiintoisia tekstejä Vieraskynä -palstan nimikkeellä. Kaikki kirjoittajat vastaavat itse tekstinsä sisällöstä.
Julkaistu:

Osiris-Rex-avaruusluotain sai kaapattua muutama päivä sitten noin 500 metriä läpimitaltaan olevalta Bennu-asteroidin pinnalta muutamia satoja grammoja kivinäytettä. Tieteen ja tekniikan kannalta temppu oli tietysti hyvä saavutus, onhan asteroidi 334 miljoonan km päässä maasta. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että kivinäyte uhkaa levitä avaruuteen, koska robottikäden luukku on jumiutunut osittain auki!

Koko operaation ja näytteen oton tarkoitus on mm. saada tietoa oman aurinkokuntamme ja planeettamme synnystä, sekä miten vesi ja elämän ainesosat saapuivat aikanaan maapallolle.

Onhan toki toisaalta ymmärrettävää, että maailmaa ja avaruutta halutaan tutkia! Sitä kautta on tehty monia suuriakin tieteellisiä löytöjä, ja olisihan Amerikkakin jäänyt löytämättä, ellei tuota tutkimusmieltä ja uteliaisuutta olisi ollut.

Mutta kun on kyse elämän synnyn selvittämisestä, tuntuu, että tartutaan jokaiseen oljenkorteen, että voitaisiin kyhätä edes jonkinlainen teoria, kuinka kaikki on saanut alkunsa ja mistä elämä on peräisin.

Itselleni väistämättä nousee mieleen kysymys, miksi laittaa niin mielettömät resurssit ja taloudelliset uhraukset asian tutkimiseen, johon Raamattu antaa ilmaiseksi selvän vastauksen: Jumala on kaiken elämän lähde ja Hän loi kaiken alussa sanallaan! Mutta tämä vastaushan ei kelpaa nykyajalle!

Tuo Osiris-Rex avaruusluotaimen matka tuo taas kerran muistutuksen siitä, kuinka valtavan äärettömäksi Jumala on avaruuden luonut. Vaikka avaruusmittakaavassa tuo Bennu-asteroidi on kuin kivenheiton päässä maasta, siitä huolimatta luotain palaa maahan vasta kolmen vuoden kuluttua syksyllä 2023! Olen usein ihaillen ihmetellyt, mikä onkaan Jumalan luomistöiden suuruus!

Valon nopeudella matkustaminen on täyttä utopiaa, koska erityisen suhteellisuusteorian mukaan mikään kappale, jolla on massa, ei voi kulkea valonnopeudella. Mutta vaikka ihminen pystyisi liikkumaan avaruudessa valon nopeudella, ei mikään inhimillinen aika riittäisi avaruuden tutkimiseen.

Oma galaksimme Linnunrata on halkaisijaltaan noin 200 000 valovuotta, eli vaikka voisi matkustaa valon nopeudella, matka kestäisi 200 000 vuotta sen laidasta laitaan.

Jos jatkamme ajatusleikkiä ja arvioimme, että yksi ihmissukupolvi olisi n. 40 vuotta, ihmiskunnalta kestäisi valonnopeudellakin matkustaessa 5000 sukupolvea kulkea oma galaksimme laidasta laitaan! Ja se olisi vasta oma galaksimme Linnunrata. On arvioitu, että eri galakseja on maailmankaikkeudessa miljardeja!

Kaikkivaltias Jumala aivan kuin huutaa ihmiskunnalle: ”Minun luomistöitäni ette tyhjentävästi tutki!” Olen näkevinäni tiettyä kohtalon ivaa ja Jumalan sormen avaruusluotain Osiris-Rexin matkassa.

Vaikka vuosia kestänyt urakka on mennyt tähän asti nappiin, kuitenkin tapahtuu jotakin, joka uhkaa tehdä tyhjäksi koko vaivannäön. Jokin pieni kivi on jäänyt robottikäden luukun väliin, ja ainakin osa näytteestä on jo taivaan tuulissa.

Vaikka avaruusluotain saisikin tuotua maahan asti edes osan kaappaamastaan kivinäytteestä, todellinen vastaus elämän syntyyn jää tieteeltä taas kerran selvittämättä. Hienoja tarinoita saatetaan kylläkin sepittää.

Ehkäpä näytteen perusteella tullaan elämän synnystä runoilemaan ja kehittelemään teorioita, ja antamaan ihmiskunnalle valheellinen toive, että ollaan taas askeleen verran lähempänä elämän synnyn ratkaisemista!

Joku taiteilija maalaa aiheesta sopivan kuvan, jossa kuvataan kaukaista planeettaa, jolta tuo Bennu-asteroidi olisi alkunsa saanut. Tällaisia taiteilijoiden maalaamia kuviahan on vuosien ja vuosikymmenien aikana saatu usein katsella tieteisjulkaisuista ja jopa tavallisista sanomalehdistä.

Taiteilijan mielikuvituksella on niihin saatu mitä ihmeellisimpiä yksityiskohtia kuvitellusta planeetasta! Kaikella tällä yritetään saada lukijassa synnytettyä mielikuva, että tämä on jo löydettyä ja täysin totta!

Raamattuun uskovana voi kuitenkin sanoa varmaksi, että elämän synty jää taas kerran ratkaisematta.

Näin siksi, koska elämä on yksin Jumalan käsissä ja Jumalasta lähtöisin, niin kasvikunnan, eläinkunnan kuin ihmiskunnan osalta.  Jumala antoi käskyn kasvikunnalle: ”Kasvakoon maa vihantaa, ruohoja, jotka tekevät siementä, ja hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maan päällä hedelmää, jossa niiden siemen on.”

Eläinkunnalle Jumala antoi samoin käskyn: ”Viliskööt vedet eläviä olentoja, ja lentäkööt linnut maan päällä… tuottakoon maa elävät olennot.” Ihmisestä jopa sanotaan, että ”Herra Jumala puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.”

Kuinka totta on Vanhan Testamentin profeetta Habakukin ennustus: ”Katso, eikö tule se Herralta Sebaotilta, että kansat näkevät vaivaa tulen hyväksi ja kansakunnat väsyttävät itsensä tyhjän hyväksi?” (Hab. 2:13).

Tässä ajassa syydetään miljardeja euroja tutkimuksiin, joilla yritetään saada vastausta kysymyksiin, jotka Jumala on ilmoittanut sanassaan jo aikoja sitten. Tämän ajan tiede suuressa ylpeydessään haluaa jättää Jumalan täysin pois laskuista.

Niinpä Jumalan siunaus puuttuu monesta hankkeesta, ja pieni kivikin saattaa tehdä tyhjäksi suuren ja kalliin vaivannäön.

Habakuk kuitenkin jatkaa seuraavassa jakeessa ennustusta: ”Sillä maa on oleva täynnä Herran kunnian tuntemusta, niin kuin vedet peittävät meren.”

Kerran eräänä päivänä, kun Jumala on ilmoittanut kunniansa ihmiskunnalle, Jumalan tuntemus valtaa koko luomakunnan. Jokainen tietää sinä päivänä, mistä elämä on lähtöisin!


Kirjoittajasta: Rovasti JOUKO KOISTINEN on eläkkeellä oleva Kuopion lääninvankilan rovasti ja Patmos Lähetyssäätiön hallituksen jäsen.

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (0)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *