Patmos-blogi

Joulun oikea tähti

Pasi Turunen Pasi Turunen (TM) on raamatunopettaja, toimittaja ja Patmos Lähetyssäätiön toiminnanjohtaja.
Julkaistu:

Taivaalla on joulukuussa (erityisesti 21.12) voinut nähdä harvinaisen ilmiön, josta on uutisoitu laajalti. Jupiterin ja Saturnuksen kiertoradat kohtaavat ja planeettojen muodostama konjunktio näyttää kuin yhdeltä kirkkaalta tähdeltä.

Johannes Kepplerin perinteikkään, vuodelta 1604 peräisin olevan tulkinnan mukaan, Betlehemin tähti olisi ollut juuri Jupiterin ja Saturnuksen muodostama kohtaaminen taivaalla. Sitä esitetään usein planetaarioissa. Kerran noin 800 vuodessa koettavaa tähti-ilmiötä kannattaa siis käydä ihailemassa joulutaivaalla, jos vain säät sallivat.

Muitakin ehdokkaita on toki esitetty, emmekä pysty varmuudella sanomaan mistä Betlehemin tähdessä tarkalleen oli kyse. Jotain kuitenkin tapahtui, joka muistutti muinaisista ennustuksista ja sai tietäjät liikkeelle.

Kenties Baabelin pakkosiirtolaisuuteen joutuneiden juutalaisten mukana muinaiseen Persiaan, josta tietäjät todennäköisesti tulivat, oli kulkeutunut raamatullinen tieto pyhien kirjoitusten lupaamasta hallitsijasta, joka aikanaan nousisi Israelista:

”Minä näen hänet, en kuitenkaan nyt, minä katselen häntä, en kuitenkaan läheltä. Tähti nousee Jaakobista ja valtikka kohoaa Israelista …” (4 Moos. 24:17).

Qumranista löytyneissä Kuolleen meren kääröissä tätä tekstiä pidettiin merkittävänä Messias-ennustuksena. Ei ole sattumaa, että toisen juutalaiskapinan (132 jKr.) johtajaa kutsuttiin nimellä Simon bar Kokhba, tähden poika.

Matteuksen ”jouluevankeliumissa” evankelista kuvailee tietäjiä Jeesuksen luokse johtaneen tähti-ilmiön liikkeitä tavalla, joka myös palauttaa mieleen, kuinka Herra kuljetti Israelia kohti luvattua maata päivisin kirkkaan pilven ja öisin tulipatsaan johdattamina. Aivan niin kuin tämä pilvenpatsas lepäsi ilmestysmajan, jossa liitonarkku sijaitsi, päällä, samalla tavalla Matteus kuvaa, kuinka tähti kulki tietäjien edellä, ”kunnes se tuli sen paikan päälle, jossa lapsi oli, ja pysähtyi siihen.” (Matt. 2:9). Jeesus on se Jumalan liitonarkku ja armonistuin, jossa Jumala ilmestyy ja puhuu meille sovitusta ja lunastusta (2 Moos. 25:21-22; Room. 3:24-25).

Kaksituhatta vuotta myöhemmin kykenemme ainoastaan arvailemaan mikä Betlehemin tähti oli. Tähti-ilmiötä tärkeämpi on Hän, jota kumartamaan itämaan viisaat saapuivat havaitsemansa tähti-ilmiön innoittamana.

Jeesus on joulun todellinen tähti. Hän on verso Daavidin suvusta ja kirkas aamutähti (Ilm. 22:16). Anna Hänen loistaa korkealla ja kirkkaana sinun joulussasi. Etsi häntä. Kumarra häntä. Niin tekivät viisaat jo muinoin.

Siunattua ja rauhallista Vapahtajamme Jeesuksen syntymäjuhlaa Sinulle ja rakkaillesi.

1.
On kirkas aamutähti nyt
taivaalle tänne syttynyt
ja tullut toivokseni.
Hän, pyhä poika Daavidin,
on kuninkaani korkehin
ja ainut autuuteni.
Jeesus Kristus,
armoasi, totuuttasi
meille loistat,
lohdutat ja murheen poistat.

2.
Oi Jeesus, Herra kunnian,
sinussa, poika Marian,
saan nähdä Jumalani.
Liljaksi kutsun sinua,
sanasi on kuin hunaja
ja voima matkallani.
Jeesus Kristus,
hoosianna! Taivaan mannaa
eteen kannat,
pöydässäsi syödä annat.

3.
Nyt, Herra Jeesus, sieluuni
vuodata rakkautesi,
se täytä loisteellasi.
Virvoita armon Hengellä,
niin jäsen terve, elävä
saan olla ruumiissasi.
Sielu, mieli
sinuun palaa, nähdä halaa
kasvojasi.
Tahdon olla omanasi.

4.
Katseesi, Jeesus laupias,
on ilon paiste autuas,
kajastus taivaallinen.
Näin katsoit minuun kasteessa,
valaisit taivaan valolla,
soit lahjan ihmeellisen.
Anna aina
lämpöäsi, hyvyyttäsi.
Salli minun
kokonaan vain olla sinun.

5.
Ennen kuin, Isä, kaiken loit,
lapsesi kalliin nimen soit
minulle Jeesuksessa.
Nyt täytä hartain toivoni,
niin että kerran Poikaasi
saan kiittää autuudessa.
Eijaa, eijaa,
riemuani, autuuttani!
Nähdä kerran
taivaassa saan kasvot Herran.

6.
Soi pauhu kiitosvirsien,
helisee soitto suloinen,
kajahtaa laulu taivaan.
Käyn riemujuhlaan Karitsan
ja rauhan loppumattoman
saan jälkeen matkan vaivan.
Soitan, laulan
voiton virttä. Sua kiitän,
Jeesukseni,
että voitit sydämeni.

7.
Oi, kuinka olen iloinen,
kun pyhä Jeesus-lapsonen
on aina aarteenani.
Hän taivaan riemuun minut vie,
näin paratiisiin päättyy tie.
Oi suurta autuuttani!
Aamen, aamen!
Jeesus, joudu, minut nouda
kotiin kerran.
Kaipaan suurta päivää Herran.

VIRSI 43
Philipp Nicolai 1599.
Suom. Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605.
Uud. Kaarle Martti Kiljander 1867

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (1)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  1. Päivi Kopsa

    Upee virsi myös!