Patmos-blogi

Kiertelevän kyyhkysen sanoma

Reijo Telaranta Patmos Lähetyssäätiön hallituksen puheenjohtaja, talousneuvos Reijo Telaranta on ollut toimittajana ja päätoimittajana useissa isoissa lehtitaloissa. Vuonna 2005 hän jäi eläkkeelle Kotimaa-konsernin toimitusjohtajan tehtävästä. Hän on myös toiminut Hengen uudistus kirkossamme ry:n hallituksen puheenjohtajana. Reijon verkkosivut löytyvät osoitteesta www.reijotelaranta.fi
Julkaistu:

Tarmokas tutkimusmatkailija eli aikana, jolloin kännyköistä ja satelliittipuhelimista ei osattu vielä edes unelmoida.  Ja mikäpä oli eläessä, sillä vielä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa löytyi yllättävän paljon tutkimattomia alueita etenkin pohjoisilta ja eteläisiltä napa-alueilla.

Tutkimusmatkailija koki retkillään usein huimia seikkailuja ja vaarallisia tilanteita. Samaan aikaan hänen vaimonsa istui kotona huolestuneena ja ainainen pelko seuranaan. Mahtaisiko mies vielä palata kotiin? Joko hänen laivansa purjeet pian kohoaisivat näkyviin horisontista?

Koska tutkimusmatkailija tiesi vaimonsa huolista ja peloista, hän keksi oivallisen tuuman. Tutkimusmatkailija otti seuraavalle retkelleen mukaan kirjekyyhkysen. Päästyään turvallisesti perille kohteeseensa ja valmistautuessaan jo paluumatkalle mies vapautti kyyhkysen häkistään.

Lintu kohosi korkeuksiin, lensi leiripaikan yläpuolella ison ympyrän ja suunnisti sitten suoraan kohti kaukana meren takana olevaa kyyhkyslakkaansa.

Joitain päiviä myöhemmin tutkimusmatkailijan vaimo koki iloisen yllätyksen. Astuessaan aamulla ulos hän näki kyyhkysen kiertelevän pihan yläpuolella. Sitten lintu laskeutui alas ja pujahti omaan kyyhkyslakassa olevaan pesäänsä.

“Minun mieheni elää! Hän saapuu pian luokseni!” vaimo huudahti riemuissaan ja kiiruhti kertomaan ilosanomaa naapureilleen.

Jeesuksen opetuslapset joutuivat samanlaiseen tilanteeseen kuin tutkimusmatkailijan vaimo. Jeesus oli poissa. Ensin hän oli kuollut, sitten herännyt kuolleista ja lopuksi noussut ylös taivaaseen. Tulevaisuus pelotti ja näytti epävarmalta.

Jeesus oli poissa. Missä hän oikein oli? Oliko hän todella elossa? Jos oli, niin palaisiko hän todella takaisin, niin kuin oli luvannut?

Ensimmäisenä helluntaina kaikki epäilykset ja epävarmuus pyyhkäistiin pois opetuslasten ajatuksista. Pyhä Henki laskeutui alas taivaasta tulen liekkien kaltaisena. Henki saapui ja todisti väkevästi opetuslapsille, että Jeesus elää ja on myös kerran palaava takaisin.

Helluntain tapahtumat muuttivat opetuslapset. Ilosta ja onnesta suunniltaan he säntäsivät kertomaan tapaamilleen ihmisille Jeesuksesta. Pelokkaista piileskelijöistä tuli rohkeita Jeesuksen evankeliumin julistajia.

Pyhän Hengen tehtävä on pysynyt ensimmäisestä helluntaista lähtien samana. Pyhä Henki muistuttaa, että Jeesus elää. Pyhä Henki vakuuttaa väsymättä, että Jeesus kuoli ristillä sovittaen meidän syntiemme. Pyhä Henki muistuttaa meille, että armo riittää ja syntisiä rakastava Jeesus istuu tälläkin hetkellä taivaassa Jumalan oikealla puolella. Siellä hän rukoilee lakkaamatta meidän puolestamme. Hetkenä, jonka vain Jumala tietää, Jeesus palaa takaisin noutamaan omansa luokseen.

Tiivistetysti sanottuna; Pyhän Hengen tehtävänä on herättää meissä usko, avata meille Raamatun kirjoituksia ja rohkaista meitä pitämään kaiken, mitä Jeesus on omilleen opettanut.

Monet haluavat riisua Raamatun ihmeistä selittämällä, että ne ovat tieteellisesti mahdottomia tai vain vertauskuvia tai mielikuvituksen tuotteita. Kun niin tehdään, Pyhä Henki ihmeineen, merkkeineen ja armolahjoineen poistuu paikalta.

Ilman Pyhää Henkeä uskosta tulee tieteisuskolla marinoitua uskonnollisuutta, missä rituaalit ja perinnäissäännöt korvaavat henkilökohtaisen suhteen Jumalaan. Jeesuksesta Kristuksesta, neitseestä syntyneestä ja kuolleista nousseesta Jumalan Pojasta tulee pelkkä viisas opettaja. Sellaisessa uskonnossa kuolema on voittaja ja ihmisen elämä vain iankaikkiseen turmioon päättyvä lyhyt hämärä kahden pimeän välissä.

Tuollaisesta kulttuurikristillisyydestä Paavali kirjoittaa 2. kirjeessään Timoteukselle: ”heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman.” (2 Tim. 3:5) Loppuun Paavali vielä lisää: ”Karta sellaisia.”

Kirjeessään Efeson seurakunnalle Paavali kehottaa meitä antautumaan Hengen täytettäviksi. (Ef.5:18) Galatalaiskirjeessään hän opastaa meitä elämään Hengen ohjauksessa. (Gal.5:16)  Kolossalaiskirjeen 3. luvun jakeissa 16 ja 17 Paavali kertoo, mitä nuo asiat tarkoittavat käytännössä:

“Antakaa Kristuksen sanan asua runsaana keskuudessanne. Opettakaa ja neuvokaa toisianne kaikella viisaudella ja laulakaa kiitollisin mielin Jumalalle psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja. Mitä teettekin, sanoin tai teoin, tehkää kaikki Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen hänen kauttaan Jumalaa, Isäämme.” (Kol.3:16-17)

Turvallista matkaa, ystävät! Vaelletaan tämänkin päivän matkamme turvallisin mielin, kun oppaanamme ja auttajamme on Jeesuksen  rinnallemme lähettämä Pyhä Henki.

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (1)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  1. Jussi

    Kiitos Reijo! Toinen toistaan pahempien uhkakuvien leijuessa ympärillämme tarvitsemme tällaista tervettä raamatullista rohkaisua ja kehoitusta.
    Meillä on kaikkivaltias Jumala. Hän on edelleen kaikkivaltias ja tulee sitä olemaan ikuisesti. Ajat ja olosuhteet muuttuvat, meidän tunteemmekin ailahtelevat, mutta Pyhä Kolmiyhteinen Jumala ei muutu. Kuinka helposti tämä unohtuukaan, kun alamme kiinnittää huomiomme olosuhteisiin ja itseemme.
    Pidetään katse suunnattuna Jeesukseen ja pysytään Sanassa kiinni. Silloin seisomme kalliolla, joka ei petä altamme!
    Valoa ja Jumalan rauhaa elämääsi!