Patmos-blogi

Kompassi ja harhautettu Raamattu

Reijo Telaranta Patmos Lähetyssäätiön hallituksen puheenjohtaja, talousneuvos Reijo Telaranta on ollut toimittajana ja päätoimittajana useissa isoissa lehtitaloissa. Vuonna 2005 hän jäi eläkkeelle Kotimaa-konsernin toimitusjohtajan tehtävästä. Hän on myös toiminut Hengen uudistus kirkossamme ry:n hallituksen puheenjohtajana. Reijon verkkosivut löytyvät osoitteesta www.reijotelaranta.fi
Julkaistu:

Suuri huvijahti oli eksynyt. He olivat purjehtineet rannattomilla ulapoilla pitkään, eikä kapteeni tiennyt, missä he olivat.

Kapteeni oli luottanut vanhaan kelpo kompassiinsa. Kaikki oli näyttänyt olevan kunnossa. Kompassin neula oli liikkunut aivan normaalisti.

Huvijahdin sijainti ei ollut ainoa asia, mitä kapteeni ei tiennyt. Hän ei tiennyt, että omistajan pikkuinen poika oli leikkinyt komean mahonkisen kompassikaapin päällä pienen leluautonsa kanssa. Pojan leikki oli loppunut, kun leikkiauto oli kenenkään huomaamatta pudonnut pienestä raosta sisälle kompassikaappiin.

Leikkiauton sisällä oli pikkuinen moottori. Sen sisällä puolestaan oli pieni, tuskin pikkusormen kynttä suurempi magneetti. Pikkuruisen magneetin voima riitti vääristämään kompassin lukemaa juuri sen verran, että aikansa seilattuaan huvijahdin kippari huomasi olevansa eksyksissä.

Oletko pannut merkille, että mereen, myrskyihin, pursiin ja laivoihin liittyvää sanastoa käytetään usein, kun puhutaan kristityn vaelluksesta?

Esimerkiksi tähän tapaan: Elämän matkallamme me joudumme monenlaisiin myrskyihin. Jeesuksella on valta tyynnyttää pahimmatkin myrskymme. Elämän merellä meidän on kartettava synnin ja eksytyksen karikoita. Tavoitteenamme on päästä viimein perille rauhan satamaan. Ilman Jeesusta matkamme päättyy haaksirikkoon. Jne.

Suuren huvijahdin eksymiseen riitti pikkuinen leikkiauto kompassikaapissa. Meidän hengellisen kompassimme Raamatun näyttämää turvallista suuntaa voivat harhauttaa monenlaiset meille tarjotut viekkaat tulkinnat ja eksytykset.

Huvijahdin kompassi ei ryhtynyt pienen magneetin takia näyttämään pohjoista etelänä tai itää läntenä. Sellaisen virheen kapteeni olisi heti huomannut. Hän olisi löytänyt syyn ja myös poistanut sen. Kapteeni purjehti harhaan, koska suunta ei ollut täysin väärä. Sen verran pielessä se kuitenkin oli, että sitä seuraamalla alus ei olisi ikinä päässyt turvallisesti perille.

Uskomme kannalta vaarallisimpia eivät ole ateistien väitteet siitä, että Jumalaa ei ole olemassa. Tai, että maailma eläimineen, kasveineen ja ihmisineen on syntynyt pelkästä sattuman oikusta. Kun me kuulemme tuollaisia puheita, me osaamme olla hereillä ja torjua yritykset horjuttaa uskoamme.

Vaarallisimpia ovat ne valheet, joissa on mukana myös totuutta. Vaikeimmin torjuttavia ovat sellaiset väitteet, joilla uskoamme yritetään horjuttaa vain hieman, pala kerrallaan. Aikamme sellaisia juttuja kuunneltuamme me emme enää tiedä, mihin loppujen lopuksi uskoa.

Oman joukon ulkopuolelta tulevat viholliset, sudet susien vaatteissa, on helppo tunnistaa ja myös torjua. Paljon vaarallisempia ovat ne sudet lampaiden vaatteissa, jotka ilmestyvät lauman sisältä. Toisen Pietarin kirjeen toisen luvun alussa ovat vakavat sanat:
”teidänkin keskuudessanne on oleva valheenopettajia, jotka salaa kuljettavat sisään turmiollisia harhaoppeja,” (2.Piet.2:1)

Meidän aikanamme näitä harhaoppien kylväjiä on erityisen runsaasti. Raamatusta halutaan tehdä pelkkä ihmisten kirjoittama tarinakokoelma. Puhetta synnistä, tuomiosta ja helvetistä pidetään poliittisesti epäkorrektina ja sopimattomana. Asiat, joista Jeesus puhuu Raamatussa usein ja painokkaasti, halutaan nyt siivota pois seurakuntien toiminnasta ja pastoreiden julistuksesta, ettei kenellekään vain tulisi paha mieli.

Yli sata vuotta sitten Pelastusarmeijan perustaja William Booth sai näyn, jossa kuvataan kirkkojen ja seurakuntien tilaa meidän aikanamme. Tässä pieni lainaus tuosta vavahduttavalla tavalla toteutuvasta profetiasta:

”Silloin julistetaan taivasta ilman helvettiä. Tulee päivä, jolloin tapahtuu suuri irrottautuminen siitä, mitä Raamattu nimittää täyden totuuden evankeliumiksi. Silloin Raamatun profetian mukaisesti saarnataan korvasyyhyyn. Kuulijat määräävät, mitä saarnatuoleista julistetaan: ’Puhukaa lempeitä, makeita sanoja. Puhukaa taivaasta, jättäkää meidät vapaiksi, jotta emme joutuisi rasittumaan, kun saarnaatte helvetistä.’

Moni on kysynyt, miten me voimme selviytyä tässä ajassa, joka julistaa kaiken sallivaa ja ymmärtävää rakkautta? Ajassa, joka on siirtänyt Jeesuksen poliittisesti epäkorrektina sivuun ja tarjoaa tilalle halpaa armoa ilman parannuksentekoa?

Me pääsemme perille pitämällä lujasti kiinni Raamatusta Jumalan sanana. Käyttämällä sitä kompassina, joka paljastaa synnin, kehottaa parannuksentekoon, osoittaa tien ja lupaa meille pelastuksen yksin Jeesuksen tähden.

Turvallista kotimatkaa, Pyhän Hengen tuulta purtesi purjeisiin, rakas ystäväni!

 

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (0)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *