Kristillisten juhlien viettämisestä

Olemme viime viikkojen aikana viettäneet monia kristillisiä juhlia adventtiajasta lähtien loppiaiseen saakka.

Kristilliset juhlat ovat hieno asia, vaikka toki niidenkin viettämistä välillä kritisoidaan monelta taholta, eikä ainoastaan maallistuneelta taholta. Jotkut uskovat eivät vietä esim. joulua, koska he katsovat, että se on kaupallinen juhla ja kaiken lisäksi se on sijoitettu roomalaisen pakanallisen juhlan paikalle. No, jos joku ei halua viettää joulua, niin mielestäni raamatullisella perusteella häntä ei voi moittiakaan. Jos Jumala haluaisi, että joulua ehdottomasti vietettäisiin, niin toki Hän olisi vähintäänkin ilmoittanut Jeesuksen syntymän oikean ja tarkan ajankohdan. On mielenkiintoinen fakta, että Uusi Testamentti ei sinänsä anna meille tarkkoja ohjeita, kuinka viettää Jeesuksen elämään, kuolemaan, ylösnousemukseen tai kristilliseen uskoon liittyviä tärkeitä tapahtumia. Uudesta Testamentista ei siis löydy mitään erillisiä velvoittavia käskyjä näihin.

Ajatellaan vaikkapa adventtia, eihän sellaista juhlaa Raamatusta edes löydy, vaan se on keskiajalla kirkkovuoteen lisätty juhla, joka virittää mielet joulun juhlan odottamiseen. Eikä adventilla ole ikiomaa Raamatun tekstiä, vaan ”Hoosianna-tekstihän” on lainattu palmusunnuntailta. Oikeastaan ainoat käskyt, jotka meille kristityille löytyvät Raamatusta ja Uudesta Testamentista, liittyen jonkin päivän muistamiseen tai viettämiseen ovat lepopäivän pyhittäminen ja ehtoollisen vietto. Lepopäivän pyhittäminenhän ei löydy ainoastaan kymmenestä käskystä, jotka Jumala Mooseksen kautta antoi Israelin kansalle, vaan Jumala jo itse luomisen yhteydessä lepäsi ja pyhitti seitsemännen päivän. Ja jos Jumalalla oli aikaa lepäämiseen ja sen pyhittämiseen, niin eiköhän meillä kristityilläkin luulisi olevan. Vai koetko, että olet kiireisempi kuin Jumala? Jeesus puolestaan käski viettää ehtoollista Hänen muistokseen. Mutta siitäkään ei anneta mitään ohjetta, milloin tai kuinka usein sitä tulisi viettää.

Mutta Jumala suuressa viisaudessaan järjesti ja ajoitti Jeesuksen elämään liittyvät tärkeät tapahtumat sellaisille ajankohdille, joita juutalaisen lain ja käskyn mukaan vietettiin muutenkin. Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus tapahtui suuren juutalaisen juhlan pääsiäisen aikaan ja Pyhän Hen-gen vuodatus juutalaisen helluntaijuhlan aikaan. Niinpä Jerusalemin alkuseurakunta ja apostolit jo luonnostaan viettivät noita juhlia myös kristinuskon synnyttyä, ja uskon, että he viettivät niitä myös niiden uuden kristillisen uskon viitoittaman sisällön mukaan. Myöhemmin alkukirkko jatkoi tätä perinnettä, ja niinpä meille ovat jääneet nuo juhlat vietettäviksi ja vieläpä osapuilleen niiden oikeilla paikoillaan. Ja mikäs sen hienompaa.

Raamatullisten juhlien vietto oli Vanhassa Testamentissa Jumalan itsensä antama selvä käsky. Juutalaisten miesten täytyi kolme kertaa vuodessa kokoontua Jerusalemiin viettämään juhlaa. Toki mukana olivat myös naiset ja lapset, jos he suinkin pääsivät mukaan lähtemään. Nämä kolme tärkeintä juhlaahan olivat pääsiäinen, helluntai ja lehtimajanjuhla. Mutta Vanha Testamenttihan ei tietenkään puhu mitään joulusta, jota me kristityt vietämme Jeesuksen syntymän muistoksi. Kirkkohistoriasta kuitenkin tiedämme, että tuo juhla sijoitettiin nykyiselle paikalleen satoja vuosia Jeesuksen syntymän jälkeen syrjäyttämään pakanallinen aurinkojumalan juhla.

Pysähdytään vielä hetkeksi pohtimaan tuota kolmatta juutalaista juhla-aikaa eli lehtimajanjuhlaa. Huomaamme siis, että kahden suuren juutalaisen juhlan aikaan tapahtui suuria ja merkittäviä asioi-ta kristilliseen uskoon liittyen. Henkilökohtaisesti olen vakuuttunut, että myös tuon kolmannen juhlan ajankohtaan Jumalalla on ollut varattuna merkittävä tapahtuma, joka liittyy uuteen liittoon eli kristinuskoon. En siis ihmettelisi, vaikka Jeesuksen syntymä olisi ollut juuri tuona aikana, eli meidän kalenterissamme lokakuussa. Sehän omalta osaltaan selittäisi sitäkin, miksi Betlehemissä oli Jeesuksen syntymän aikaan niin täyttä, että vain eläinten suoja voitiin antaa lasta odottavalle nuorelle parille majapaikaksi. Luukkaan evankeliumi toki antaa ymmärtää, että keisarin antama verollepanokäsky sai aikaan kansan vaelluksen, mutta lisäsikö sitä vielä lehtimajanjuhlan vietto samoihin aikoihin Jerusalemissa, joka on lähellä Betlehemiä.

Toisaalta en myöskään ihmettelisi, jos Jumalan varaama suuri tapahtuma liittyen lehtimajanjuhlan ajankohtaan, olisikin vielä edessäpäin oleva Jeesuksen toinen tulemus! Vasta viime vuosikymmeninä on joissakin kristillisissä piireissä alettu kiinnittää huomiota myös lehtimajanjuhlan viettoon. Ymmärrän sen olevan Jumalan Pyhän Hengen vaikuttamaa muistutusta myös tuon kolmannen juutalaisen juhlan merkityksestä. Näin sitä suuremmalla syyllä, mitä lähemmäksi Jeesuksen toista tulemusta lähestymme.

Ymmärtäisin, että näitä kristillisiä juhla-aikoja ajatellen, me voimme muistaa Paavalin ohjeen kolossalaisille: ”älköön kukaan teitä tuomitko minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen”, Kol. 2:16, 17. Itse joka tapauksessa olen vakuuttunut, että kristillisten juhlien viettämisellä on ollut valtava merkitys kautta vuosisatojen ja tuhansien koko kristilliselle maailmalle. Muistan, kuinka vielä 1970- ja 80-luvuilla joulu hiljensi koko yhteiskunnan. Saattoi todellakin kokea tunteen joulun pyhyydestä. Joulun vietto itsessään jo muistutti kristillisestä sanomasta. Myös muut kirkkovuoden juhlat ja niiden vietto olivat aikanaan osa kristillistä opetusta, jonka kautta kansa sai tietoa ja opetusta Raamatun ja evankeliumin sanomasta. Käytiinhän nuo monet raamatulliset tapahtumat jopa kouluissa aivan kuin näytelmän omaisesti läpi. Mutta valitettavasti nyt luopumuksen myötä kaikki on muuttunut, ja samalla myös kristillisten juhlien sanoma hämärtynyt ainakin nykyajan lapsilta ja nuorisolta.

Niin, nämä joulunajan juhlat adventista loppiaiseen kertovat meille mahtavaa kristillistä sanomaa Vapahtajan syntymästä ja siihen liittyvistä asioista. Mutta olen usein miettinyt, miksi niiden tarkka ajankohta on sallittu jäädä hieman hämärän peittoon. Ehkäpä joskus, Kristuksen toisen tulemuksen yhteydessä asiat loksahtavat paikoilleen ja tiedämme selityksen.