Patmos-blogi

Miksi meitä verrataan lampaisiin?

Reijo Telaranta Patmos Lähetyssäätiön hallituksen puheenjohtaja, talousneuvos Reijo Telaranta on ollut toimittajana ja päätoimittajana useissa isoissa lehtitaloissa. Vuonna 2005 hän jäi eläkkeelle Kotimaa-konsernin toimitusjohtajan tehtävästä. Hän on myös toiminut Hengen uudistus kirkossamme ry:n hallituksen puheenjohtajana. Reijon verkkosivut löytyvät osoitteesta www.reijotelaranta.fi
Julkaistu:

Oletko koskaan ajatellut, miksi Jeesus vertaa seuraajiaan juuri lampaisiin. Olisihan Israelista toki löytynyt siihen aikaan myös monia muita eläimiä. Miksi hän valitsi juuri lampaan eikä jotain ylevämpää ja arvostetumpaa?

Lampaan valitessaan Jeesus käyttäytyi aivan toisin kuin meidän aikamme toimittajat. Kuten olet varmasti huomannut, vaalikeskustelujen ja tärkeiden jääkiekko-otteluiden jälkeen heillä on tapana jakaa poliitikoille ja pelaajille leijonia tai lampaita. Mitä surkeampi suoritus on heidän mielestään ollut, sitä pitempi rivi lampaita asianomaiselle annetaan. Onnistuneille ja ottelun sankareille sitä vastoin jaellaan leijonan kuvia.

Miksi siis Jeesus käytti juuri halveksittua lammasta kuvaamaan omiaan?

Ennen kuin ryhdyn kanssasi pohtimaan syitä, joiden takia lammas sai noin tärkeän tehtävän, minun on tunnustettava sinulle jotain. Minulla on kaksi lammasta. Olen siis lampuri ja paimen. Viime keväästä lähtien eläkeläispäiviämme ovat piristäneen – ja toki myös työllistäneet – kuttujen, kanojen ja koirien lisäksi myös lampaamme Esteri ja Pipsa. Niiden touhuja seuraamalla olen oppinut paljoin siitä, miksi juuri lammas pääsi meidän kristittyjen tunnukseksi ja vaakunaeläimeksi.

Ensimmäinen ja helposti oivallettava syy on se, että lammas on laumaeläin, joka tarvitsee aina paimenen. Paimen kuvaa hyvin Jeesusta ja lampaat meitä kaikkia, hänen laumaansa.

Toinen syy, on vaikeampi keksiä, ellei ole ollut tekemisissä lampaiden kanssa. Lammas ei pysty puhdistamaan itseään. Kissat ja monet muut eläimet kykenevät tähän, mutta eivät lampaat. Samoin emme mekään kykene puhdistamaan itseämme synneistämme. Mutta ei hätää, sillä Hyvä Paimen Jeesus puhdistaa lampaansa synnin liasta ja sen tuomasta rangaistuksesta.

Kolmannen syyn jokainen taitaa arvata. Lammas on niin sanotusti saaliseläin. Lampaat eivät kykene puolustamaan itseään petoja vastaan. Monilla eläimillä on puolustautumiseen omat keinonsa, mutta ei lampailla. Lampaan ainoa turva ovat varovaisuus ja nopeat jalat sekä ennen kaikkea paimen, joka puolustaa lampaitaan. Meidän ainoa turvamme Saatanaa vastaan on Hyvä Paimenemme Jeesus, joka oli valmis jopa antamaan henkensä lampaansa pelastaakseen.

Neljäs syy on lampaiden avuttomuus laitumien löytämisessä. Lampaat tarvitsevat paimenen, joka johdattaa ne tuoreille laitumille ja raikkaiden vesien äärelle. Me olemme hengellisen ruokamme osalta samalla tavalla riippuvaisia Jumalasta, joka lähetti Poikansa meille Hyväksi Paimeneksi. Myös päivittäiset tarpeemme me saamme hänen kädestään.

Viides syy on lampaiden varsin rajallinen älykkyys. Ne pelästyvät ja vauhkoontuvat helposti. Seuraavaksi ne alkaen säntäillä sinne tänne. Lopulta lauma on hajalla ja sen jokainen lammas eksyksissä. Yksinäinen lammas on suuressa vaarassa joutua petojen suuhun. Niinpä lampaat voivat vain luottaa siihen, että paimen tietää, mikä niille on parhaaksi. Samoin on meidän laitamme. Pelastuksemme ja uskomme ovat Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen käsissä ja hänen varassaan. Ainoa turvamme ja pelastuksemme on pysytellä mahdollisimman tiiviisti hänen lähellään.

Jeesuksen lisäksi hänen lammastarhaansa ovat pyrkimässä myös rosvot, varkaat ja valepaimenet. Siksi on tärkeää, että lampaat tunnistavat oman Hyvän Paimenensa äänen. Hän kutsuu lampaitaan nimeltä ja vie ne laitumelle. Laskettuaan ulos kaikki lampaansa hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, koska ne tuntevat hänen äänensä. Vierasta ne eivät lähde seuraamaan vaan karkaavat hänen luotaan, sillä ne eivät tunne vieraan ääntä.

Jeesus sanoo, että hän on lammastarhan portti. Vain se, joka tulee sisään hänen kauttaan, pelastuu. Iankaikkisen elämän lisäksi hän on tullut antamaan lampailleen elämän, yltäkylläisen elämän jokaista lammastaan rakastavan Hyvän Paimenen hoidossa.

Johanneksen evankeliumin kymmenennessä luvussa Jeesus sanoo tärkeän asian. Siinä on selvästi mukana rohkaiseva viesti meille, jotka elämme kaukana Israelin Juudean vuorista ja niiden laitumista:

”Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat minut, niin kuin Isä tuntee minut ja minä Isän. Minä panen henkeni alttiiksi lampaiden puolesta. Minulla on myös muita lampaita, sellaisia, jotka eivät ole tästä tarhasta, ja niitäkin minun tulee paimentaa. Ne kuulevat minun ääneni, ja niin on oleva yksi lauma ja yksi paimen.” (Joh.10:15-16)

Pysytään, ystävät, niin hyvinä kun vaikeinakin päivinä lähellä Hyvää Paimentamme Jeesusta!

 

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (0)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *