Patmos-blogi

Päivi Räsänen: Oikeuden tulee jättää tutkimatta Raamattu-twiittini

Vieraskynä Patmosblogi julkaisee vierailevien kirjoittajien mielenkiintoisia tekstejä Vieraskynä -palstan nimikkeellä. Kaikki kirjoittajat vastaavat itse tekstinsä sisällöstä.
Julkaistu:

Kansanedustaja Päivi Räsänen (KD) julkaisi 30.7.2021 oheisen tiedotteen, jota on uutisoitu ja kommentoitu laajalti mediassa . Julkaisemme tiedotteen alla kokonaisuudessaan.

———————————————————————————————————-

TIEDOTE

30.7.2021

Kansanedustaja, kirkkovaltuutettu Päivi Räsänen:

Oikeuden tulee jättää tutkimatta Raamattu-twiittini

Olen esittänyt Helsingin käräjäoikeudelle vaatimuksen, että oikeus jättää tutkimatta Raamattu-twiittiäni koskevan syytteen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklan vastaisena. Artiklasta johdetun vakiintuneen tulkinnan mukaan viranomaisen on asetuttava ehdottoman neutraaliksi uskonnollisten kysymysten suhteen.

Valtakunnansyyttäjä on päätöksellään 22.4. nostanut syytteen minua vastaan kolmesta eri teosta. Näitä koskeva Helsingin käräjäoikeuden pääkäsittely on odotettavissa marraskuussa. Minua epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan noin 17 vuotta sitten julkaisemani pamfletin ja Ruben Stillerin keskusteluohjelmassa 19.12.2019 antamieni lausuntojen vuoksi. Kolmanneksi minua syytetään 17.6.2019 julkaisemani Twitter-päivityksen vuoksi, joka koostuu lähinnä Raamatun tekstistä.

Kaikkien syytteiden kohdalla kiistän syyllistyneeni mihinkään lainvastaiseen, mutta Twitter-päivitykseen kohdistuva syyte on erityisen ongelmallinen jo pelkästään tuomioistuinkäsittelyn kannalta, sillä siinä syyte kohdistuu yksinomaan uskonnonvapauden ydinalueeseen – Raamatun sisällön laillisuuden arviointiin. Raastupa ei ole oikea paikka raamatuntulkinnalle. Rikosasiana Raamatun tekstien soveliaisuutta ei ole Suomessa aikaisemmin oikeudessa käsitelty. Vaatimukseni tarkoittaa sitä, että käräjäoikeus ei ottaisi lainkaan twiittiäni koskevaa syytettä tutkittavaksi.

Tässä syytekohdassa on tosiasiallisesti kysymys raamatunjakeiden levittämisen ja yleisön saataville saattamisen laillisuudesta.

Pääosin Raamatun tekstiin perustuva syyte ei kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi, koska oikeus menettelisi neutraliteettivelvoitteensa vastaisesti ottamalla kantaa näin keskeiseen uskonnolliseen kysymykseen. Lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön linjauksen mukaan kenenkään ei tarvitse perustella uskoaan viranomaisen edessä. Linjauksen merkitys korostuu tässä asiassa, koska rikosoikeudenkäynti on sellaisenaan omiaan ankarasti painostamaan ihmistä luopumaan uskostaan.

Odotan tätä koskevaa ratkaisua ennen oikeudenkäyntipäivän määräämistä. Pidän tätä tärkeänä ennakkoratkaisuna, jotta tulevaisuudessakaan kukaan ei joutuisi rikosasiassa minkäänlaiseen uskonnolliseen tenttiin, tuomarin edessä perustelemaan uskoaan tai raamatunjakeita.

Julkaisin 17.6.2019 henkilökohtaisella Twitter -tililläni Riihimäen ev. lut. seurakunnan kirkkovaltuutettuna päivityksen, jossa on kuvaliite Uuden testamentin Roomalaiskirjeen 1. luvun jakeista 24–27 seuraavasti:

”Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa, nuo, jotka vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, aamen. Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen; samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti.”

Kuvan saatteeksi kirjoitin kirkon johdolle osoitetun kysymyksen:

”Kirkko on ilmoittanut olevansa Setan Pride 2019 virallinen partneri. Miten kirkon oppiperusta, Raamattu, sopii yhteen sen kanssa, että häpeä ja synti nostetaan ylpeyden aiheeksi?”

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (6)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  1. Esa J.

    On ennenkuulumatonta, että rouva Räsänen vaatii oikeutta poistamaan “rikoksensa” osaa pois tutkinnasta! Muutenkin koko tapaus kertoo vain ja ainoastaan fundamentalistisesta puupäisyydestä. Jos tämä menee läpi, niin mikä estää vaikkapa pankkirosvoa vaatimasta oikeudelta sitä, että se kassakaapin räjäytys jätetään huomiotta!

    Surkeaa, että uskovaisiksi itse itsensä julistaneilla vanhurskailla on tavoitteena savustaa uskonyhteisöistä ja kirkoista pois epäkelvoksi julistamaansa porukkaa! Jumalan armo ei koskekaan kaikkia?

  2. JESAJA

    “Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat RIKKONEET LAIT, MUUTTANEET KÄSKYT, HYLJÄNNEET IANKAIKKISEN LIITON.

    Sentähden KIROUS kalvaa maata, ja sen asukkaat syystänsä kärsivät;
    sentähden MAAN ASUKKAAT KUUMUUDESTA KÄRVENTYVÄT,
    ja vähän jää ihmisiä jäljelle…”

  3. M.O.T.

    On kaksi Toiviaista Raija ja Marjaana. Raija, 66 on valtakunnansyyttäjä. Marjaana, 36 on sateenkaaripappi ja Helsingin hiippakunnan kirkolliskokousedustaja. Raija ajaa homoseksuaalien etua käräjäsalissa piinkovalla tyylillä. Marjaana ajaa samaa asiaa kirkolliskokouksessa. Toiviaisista on tullut kuva evankelisluterilaisen kirkon teologisesta linjasta, jota käsitellään kirkolliskokouksessa 3.-6.8.2021 mukaan lukien ehdotusta homoseksuaalien vihkikaavaksi.

    Esityslistalla on myös ehdotus kenttäpiispan poistamiseksi piispojen kokouksesta. Esitystä perustellaan sillä, ettei kenttäpiispa olisi oikea piispa. Todellinen syy on, että kenttäpiispa Pekka Särkiö on julkisuudessa vastustanut samasukupuolisten vihkimistä kirkossa. Raamatun noudattamista vaativa piispa halutaan pois kirkon johtoryhmästä. Kirkon sisällä on käynnissä kova poliittinen peli.

    Sosiaalisessa mediassa keskustellaan kiivaasti kirkolliskokoukselle tehdystä ehdotuksesta poistaa kirkkolaista kirkon tunnustus, joka on nykyisessä laissa määritelty perustuvan Raamattuun ja luterilaisiin tunnustuskirjoihin. Perustuslakivaliokunnan mielestä tunnustusta ei pitäisi olla laissa uskonnonvapauden takia ja siitä tulisi säätää vain kirkon sisäisissä säännöissä. Toisaalta laki säädetään kirkon oman esityksen perusteella, joten uskonnonvapautta ei loukata. Todellisuudessa kyse on juonikkaasta poliittisesta pelistä, millä halutaan poistaa Raamattu kirkkolaista, jottei se ole enää esteenä liberaaleille uudistuksille. Jos kirkko olisi todella halunnut pitää kiinni kirkkolaissa olevasta tunnustuksesta, se olisi voinut esittää kirkkolakia muutettavaksi vain määrättyjen pykälien osalta eikä kuten nyt esittää koko lakia muutettavaksi. Näin kirkon tunnustus olisi jäänyt osaksi lakia.

    Raamatussa on kehotus lähteä pois Babyloniasta. Tämä viisas kehotus on tullut entistä ajankohtaisemmaksi.

  4. Pro Lex

    Ymmärrän, miksi Päivi Räsänen haluaa vedota Euroopan ihmisoikeussopimukseen, mutta asia on toisen säädöksen kautta hyvin selvä. Päivi Räsänen on kirkkovaltuutettu, jonka toimintaan sovelletaan kirkkolakia. Lain 1 ja 2 pykälien mukaan kirkon toimihenkilöiden opetus tulee perustua Raamattuun. Raamatun siteeraaminen ei ole siis vain oikeus vaan velvollisuus toimia sen mukaan. Ei ole siis mitenkään lainvastaista noudattaa kirkkolakia. Homoseksuaalisuuden harjoittamista saa edelleen sanoa synniksi ja häpeäksi. Jos niin ei tee, rikkoo lakia vastaan.

    Syyttäjä katsoo, ettei uskonnonvapaudella saa loukata homoseksuaalien oikeuksia. On myös niin, ettei uskonnonvapautta saa loukata vetoamalla homoseksuaalien oikeuksiin. Jos oikeus asettaa homoseksuaalien oikeudet uskonnonvapauden edelle, se avaa Pandoran lippaan. Raamatusta tulisi laiton kirja, joka tulisi poistaa kaikista kirjastoista. Sen jälkeen Suomessa ei ole todellista uskonnon- ja sanavapautta, vaikka sellaisesta on säädetty perustuslakia ja Euroopan ihmisoikeussopimusta myöden. Tämä on valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen todellinen tavoite.

    “Kirkkolaki

    1 luku
    Kirkon tunnustus, tehtävä ja jäsenet
    1 §
    Tunnustus
    Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä.

    2 §
    Tehtävä
    Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.”

    • HUOMIOIKAA TÄMÄ

      Ensi viikolla alkaa kirkolliskokous, joka käsittelee esitystä kirkkolain muuttamiseksi. Pohjaesityksessä on erittäin huomiota herättävä muutos kirkkolain ensimmäiseen ja toiseen pykälään. Laista ehdotetaan poistettavaksi mainita Raamattuun ja luterilaisiin tunnustuskirjoihin. Kirkon ei enää tarvitse noudattaa Raamattua eikä luterilaisia tunnustuskirjoja, kuten voimassa oleva kirkkolaki edellyttää. Kirkkolakiin kirjattaisiin, että kirkolliskokous määrittää kirkon tunnustuksen eikä sen enää tarvitse noudattaa Raamattua.

      Tässä on kopio ehdotetuista uusista teksteistä, mitä voi verrata edellä esitettyyn voimassa olevaan kirkkolakiin.

      “Kirkkolaki

      Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

      1 luku

      Yleiset säännökset

      1 §

      Soveltamisala

      Tässä laissa säädetään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon (kirkko) järjestysmuodosta ja hallinnosta. Kirkon tehtävä perustuu kirkon tunnustukseen. Kirkon tunnustuksesta, tehtävästä ja toiminnasta sekä tar-kemmin kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkojärjestyksessä. Jumalanpalveluksista ja kirkollisista toimituksista määrätään lisäksi kirkkokäsikirjassa.

      Kirkon viranhaltijoista säädetään laissa evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta( / ). Seurakunnan, seurakuntayhtymän, tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen viroista, niiden perustamisesta ja kelpoisuusehdoista, virkavapauksien ja vuosilomien myöntämisestä sekä pappisvirasta sekä piispan viran ja papin virkojen valintamenettelystä säädetään tarkemmin kirkkojärjestyksessä, jollei tästä laista muuta johdu. Kirkkojärjestyksen ja kirkkokäsikirjan hyväksyy kirkolliskokous. Kirkkojärjestys julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.”

    • Martta

      Tuo mitä nimim. Pro Lex kirjoitti 31.7.2021 on täyttä totta ja näinhän asianlaita pitäisi olla, mutta kun ei. Täytyy muistaa, että koko ns. Räsäs-juttu on täysin ideologinen. Jos ei olisi ideologinen, ei tämä juttu olisi mitenkään voinut päätyä käräjille. Uusmarxilainen ja globalistinen ideologia wokeismin levittämänä on vyörynyt joka tasolle ja alueelle länsimaissa, myös Suomessa. Oikeuslaitoksemme, eduskuntalaitoksemme, valtamedia, opetusala, tieteen alat ovat jo niin wokeismin kyllästämiä, että arvokonservatismi ja sen mukana tunnustuksellinen kristillisyys ovat jäämässä vähemmistöön. Kaiken järjen mukaan Räsäs-jutussa Räsänen ja Pohjola voittavat jutussa, mutta koska wokeismi on seuraajiltaan blokannut terveen järjen ja itsenäisen ajattelun, niin saattaapi tulla ankara tappiokin eikä valittaminen ylempiin asteisiin auta mitään, koska siellä törmää samaan ideologiaan. EU nimenomaan ankarasti komppaa wokeismia, ei tarvitse muuta kuin vähän vilkaista miten EU suhtautuu Unkariin ja Puolaan, jotka kielsivät homoideologian opettamisen lapsille ja nuorille. Niinpä maat saivat päälleen käsittämättömän kuravyöryn uhkailuineen ja nythän EU on aloittanut kurinpitotoimet rikkomuksesta EU:ta vastaan. (EU-elvytyspakettihan oli vastoin EU:n omia sääntöjä, mutta siinä tapauksessa sääntöjä sai rikkoa ja oli oikein tarkoituskin, mutta homoasiassa ei todellakaan!!). Wokeistiset voimat (lue: Jumalan vastainen ankara antikristillisyys-ideologia) haluavat kieltää ja hävittää kaiken – siis aivan kaiken – mikä vähänkään liittyy juutalaiskristilliseen arvopohjaan ja sen perustalle rakennettuihin yhteiskuntarakenteisiin. Ei ole siis enää kyse mistään aidosta tasa-arvosta tai uskonnon- ja sen ilmaisunvapaudesta, ja tämä koskee siis vain juutalaiskristillistä uskoa – islam, hindulaisuus ja mitä muita onkaan saavat olla aivan rauhassa, koska niillä ei olekaan mitään tekemistä Jumalan kanssa. Joka käänteessä ja vetoomuksissa törmätään siihen, että wokeismi ajaa kaiken sellaisen yli ja ohi mikä ei vastaa wokeismin tiukkaa ideologiaa eikä sillä ole yhtikäs mitään tekemistä terveen järjen, aidon tasa-arvon tai perinteisen lainopin kanssa; aina asioita pyöritellään niin että wokeismi voittaa. Tietenkin toivon, itsekin kristittynä, että Räsänen ja Pohjola voittavat jutussaan, mutta nähtäväksi jää millainen on Suomen oikeuslaitoksen selkäranka – toivottavasti ei ole kuin keitetty spagetti.