Patmos-blogi

Poimintoja raamatullisesta avioliittokäsityksestä

Jouko Koistinen Patmos Lähetyssäätiön hallituksen jäsen rovasti Jouko Koistinen työskenteli kaksikymmentä seitsemän vuotta vankeinhoidossa vankilapastorina, ensin Pelson vankilassa ja sittemmin Kuopiossa, josta työstä hän jäi eläkkeelle vuonna 2020.
Julkaistu:

Avioliittokäsitys on kokenut yhteiskunnassamme valtavan muutoksen viime vuosikymmenien aikana. Vielä 1960-luvulla oli normaali tapa mennä naimisiin ja elää samassa avioliitossa kuolemaan saakka. Kaikessa haluttiin noudattaa mahdollisimman pitkälle raamatullisia periaatteita. Tämä aika on sitä vastoin halunnut suurelta osin sanoutua täysin irti kaikista periaatteista, jotka vähänkin liittyvät kristillisyyteen ja Raamattuun. Vaikka Raamattua moititaan vanhan aikaiseksi kirjaksi, Jumala ei ole kuitenkaan päivittänyt sanassaan antamiaan ohjeita, eikä tule koskaan sitä tekemään. Eli Raamatun ohjeet avioliittoa ajatellen ovat yhä edelleen voimassa.

Mikä valtava muutos onkaan tapahtunut yhteiskunnassamme liittyen avioliittokäsitykseen. Vielä 1960-luvulla oli tyypillistä ja itsestään selvää, että mentiin vihille ja elettiin avioliitossa, joka useimmiten kesti kuolemaan saakka. Avoliitot alkoivat kuitenkin vähitellen yleistyä, mutta kansan ajattelussa se oli sen verran outoa, että puhuttiin aluksi jopa susipareista. Tuohon aikaan suomalainen yhteiskunta oli sen verran kristilliselle pohjalle rakennettu, että monet kirkkomme papit saattoivat jopa kehottaa avoliitossa eläviä menemään naimisiin.

Tänä päivänähän tuollainen kehotus papin suusta saatettaisiin julistaa jopa vihapuheeksi. Raamatullinen avioliittokäsitys on kirjaimellisesti heitetty romukoppaan. On sattuvasti sanottu, että Uuden Testamentin todistuksen mukaan alkuseurakunnassa kaikki muu oli yhteistä, paitsi aviopuolisot. Tämän päivän ihminen puolestaan pitää kynsin hampain kiinni kaikesta omaisuudestaan ja on valmis jopa käräjöimään oikeuksiensa perään, mutta aviopuolisot tuntuvat olevan tässä ajassa yhteisiä. Ja näinhän se on, jos varastat toiselta mitä tahansa, joudut varmasti vastuuseen ja jopa käräjille, mutta jos rikot toisen avioliiton, et ole missään vastuussa! Aviorikos oli vielä sata vuotta sitten rikos Suomen laissa ja naimisissa olevien aviorikos säilyi rikoksena jopa vuoteen 1948 saakka.

Kun lukee Raamattua ja sen ohjeita koskien avioliittoa ja yleensäkin siveellistä elämää, joutuu kirjaimellisesti jopa ravistelemaan itseään hereille tästä nukuttavasta synnin unesta, johon tämä aika niin helposti vaivuttaa ja turruttaa. Ja kuitenkin nuo Raamatun ohjeet koskien avioliittoa ja ihmisen seksuaali-suutta, ovat yhä edelleen voimassa. Jumala ei ole sanaansa päivittänyt, eikä tule sitä päivittämään, vaikka sellaisia vaatimuksia on viime vuosina esitetty jopa joidenkin kirkkomme piispojen taholta!

Voisi ottaa muutaman esimerkin näistä Raamatun järisyttävistä opetuksista, joita nykyajan ihminen ei ole ollenkaan valmis ja halukas hyväksymään. Kun Jeesus kohtasi Sykarin kaivolla samarialaisen naisen ja puhui naiselle elävästä vedestä, jota hän voi ihmiselle tarjota, pyysi nainen Jeesusta antamaan hänelle tuota vettä. Ennen kuin Jeesus myöntyi, hän sanoi naiselle: ”Mene ja kutsu miehesikin tänne.” Mutta nainen sanoi: ”Ei minulla ole miestä.” Jeesus vastasi hänelle: ”Oikein sinä sanoit, sillä viisi miestä sinulla on ollut, ja se, joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi, siinä sanoit totuuden!” Joh. 4:18.

Olen kuullut monia saarnoja tästä tekstistä, mutta useimmin joutunut toteamaan, että saarnaaja kiertää Jeesuksen sanojen keskeisintä sanomaa kuin kissa kuumaa puuroa. Saarnaaja on mieluummin puhunut, vaikka kaivon renkaista kuin olisi suoraan kertonut, mitä Jeesus todella halusi tuolle naiselle sanoa. Jeesushan halusi selvästi puuttua naisen seksuaalisesti holtittomaan elämään ja hänen selvä sanomansa oli: Viisi miestä sinulla on jo ennättänyt olla ja sekin, joka sinulla on tällä hetkellä, on jonkun toisen mies, eikä kuulu oikeasti sinulle. Mutta eihän pappi parka voi sitä oikein selvästi saarnassaan sanoa, kun kirkossa saattaa istua vaikkapa joku seurakunnan vastuunkantaja, jonka elämässä on aivan sama tilanne kuin tuon samarialaisen naisen elämässä.

Kun tämän maailman media haluaa penätä jonkun uskovan mielipidettä koskien avioliittoa, ainut kysymys, joka lähes aina esitetään, on, mitä mieltä vastaaja on homoavioliitoista. En puolusta yhtään homoavioliittoja, mutta kuitenkin määrällisesti paljon enemmän tässä ajassa rikotaan Jumalan sanan ohjeita liittyen aviorikoksiin ja avioeroihin aivan tavallisissa heterosuhteissa. Ei Johannes Kastaja menettänyt päätään siksi, että hän olisi mennyt tuomitsemaan jotakin homo- tai lesboparia, vaan siksi, että hän meni sanomaan Herodekselle: ”Sinun ei ole lupa pitää veljesi vaimoa!” Kuinkahan monta miljoonaa Johannes Kastajaa tässä ajassa tarvittaisiinkaan, että päitä riittäisi, eikä kaikkia tulisi pölkyllä katkaistuiksi! Toi-sen ihmisen aviopuoliso on niin usein häikäilemättömästi otettu ja samalla avioliitot rikottu.

Nykyään toitotetaan naisen oikeudesta omaan ruumiiseensa esim. aborttia puolustettaessa. Taas kerran Raamatun ajatus on täysin radikaali. Kun Paavali antaa ohjeita avioliittoa varten Ensimmäisessä Korint-tolaiskirjeessä (7:4), hän kirjoittaa koskien sekä miestä että naista: ”Vaimon ruumis ei ole hänen omassa vallassaan, vaan hänen miehensä vallassa, samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa vallassaan, vaan vaimon vallassa.” Raamatun ohje on siis kristallinkirkas, ei ainoastaan koskien äidin suhdetta kohdussa olevaan sikiöön, vaan koskien jopa aviopuolisoiden välistä suhdetta ja ”omistusoikeutta”! Kuinka viisas ja syvällinen tuo Paavalin ohje onkaan koskien aviollista elämää.

Minun täytyy suoraan tunnustaa, että en omista minkäänlaista ilmestysten tai näkyjen lahjaa, mutta voin sanoa, että lähes sieluni silmillä näen, kuinka moni lukija hyppii tässä vaiheessa jo kirjaimellisesti seinille. Mutta näin sanoo Jumalan sana!

En kirjoita tätä siksi, että haluaisin ruveta maailman parantajaksi. Tiedän, että tämä maailma on jo tiensä valinnut, enkä odotakaan suurta parannusaaltoa maailman taholta. Antaahan Raamattukin meille oikeastaan selvän ohjeen tässä asiassa. Kun Paavali kirjoitti korinttolaisille koskien juuri suhtautumista haureuteen ja aviorikoksiin, hän selvästi painottaa, että hän haluaa antaa nämä ohjeet nimenomaan niille, jotka tahtovat kantaa uskovan nimeä. Tämän maailman ihmisistä Paavali puolestaan sanoo: ”Ulko-puolella olevat tuomitsee Jumala!” (1. Kor. 5:13). Ja kyllähän Jumala tulee totisesti kerran tuomitse-maan koko maailman ihmisten syntielämän vuoksi. Jesajan profetia mm. ennustaa tästä selvästi, 24:5,6: ”Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton. Sen tähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat syystänsä kärsivät, sen tähden maan asukkaat kuumuudesta korventuvat, ja vähän jää ihmisiä jäljelle.”

Haluan tällä blogitekstillä kehottaa ja rohkaista sinua, joka tahdot Jumalan lapsen nimeä kantaa, pysymään rohkeasti Raamatun sanassa myös avioliittoon liittyvissä kysymyksissä. Raamattuhan varoittaa meitä mukautumasta tämän maailman ajan mukaan, ja juuri tässä suhteessa meiltä uskovilta kysytään tässä ajassa vahvaa asennetta ja valvovaa mieltä.

Ja sitten vielä tärkein asia: Tuo samarialainen nainen Sykarin kaivolla sai kuulla totuuden elämästään, mutta sai samalla myös kohdata anteeksiantamuksen ja Hänet, joka voi janoavalle antaa elävää vettä lahjaksi!

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (10)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

  1. Kaia

    ”Nykyään toitotetaan naisen oikeudesta omaan ruumiiseensa esim. aborttia puolustettaessa.”

    Kyllä minä ainakin omistan ruumiini, vaikkakin se on aiheuttanut itselleni paljon ongelmia sairastumalla. (Kukahan sen salli tapahtua?)
    Se Raamatun sana siitä, että mies tai nainen ei avioliitossa omista ruumistaan luetaan yleensä niin, että lähinnä mies omistaa naisen. Se on ollut ihmiskunnan vaistomainen tapa toimia melko pitkään. Raamatun syntyaikoina se oli itsestäänselvä asia, että naiset ovat miehiä alempiarvoisia. Näin on kuitenkin nykyäänkin islamissa. Se on ymmärrettävää ihmisen evolutiiviselta kannalta, jossa miehet enemmänkin hyväksikäyttävät naisia saadakseen lapsia, tai muuten vaan pitääkseen hauskaa. Maailmasta on niin helposti nähtävissä ihmisen luonto eläimenä muiden joukossa. Maailma itsessään todistaa evoluution puolesta, jos on silmät katsoa.
    Ihminen, joka on hyötyy tästä eriarvoisesta suhteesta, ei näe tätä kuviota niin hyvin kuin se, joka joutuu olemaan enemmän objektin ja uhrin asemassa. Kärsimys opettaa paljon.

    • Jouko Koistinen

      Mutta eihän se ole Raamatun sanoman vika, jos ihmiset lukevat sen noin. Sehän on niiden ihmisten vika, jotka kaikessa yrittävät vääntää Raamatun sanomaa kieroon! Ja tuo mainitsemasi evolutiivinen käsitys on täydessä ristiriidassa Raamatun ilmoittaman luomisen kanssa. Koko evoluutioteoria kaikessa mahdottomuudessaan ja mielettömyydessään on keksitty vain siksi, että voisi saada tekosyyn olla uskomatta Raamatun ilmoitukseen! Evoluutioteorian pohjalta voi keksiä mitä tahansa satuja, mutta Raamattu sanoo selvästi, että Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi.

      • Kaia

        Oho, en huomannut tätä, koska luulin että kirjoitus jäi julkaisematta.
        Olen ollut herätyskristillinen, mutta olen uskonut aina että evoluutio on järkevin selitys.
        Hakiessani joskus lukemaan teologiaa, luin Juha Pihkalan selitystä siitä, miten evoluutio ei ole ollenkaan ristiriidassa Raamatun kanssa. Uskoin samoin, vaikka jossain vaiheessa yritin jopa saada itseni uskomaan luomiseen enemmän. No se ei onnistunut, koska järkeni vain pitää evoluutiota parempana selityksenä.
        Niin, Raamattu sanoo, että luotiin mieheksi ja naiseksi. Suurin osa kokee olevansa jompaa kumpaa. Nykyään tiedän, että evoluutio on tehnyt osalle ihmisiä selllaisia juttuja, että he eivät kuulu näihin kategorioihin aivan täysin. On siis olemassa biologinen spektri sukupuolten osalta, ja ääritapauksilla on ongelmia. Kulttuuri ja lääketiede on sitten astunut mukaan kuvaan auttamaan näitä ihmisiä. Olen yrittänyt selvitellä omaa suhtautumistani näihin asioihin vuosien kuluessa. Ymmärrän hyvin ihmisiä, joilla on erikoislaatuisia lääketieteellisiä ongelmia, koska itselläni on erikoisia vammoja.
        Mutta en usko, että täysin miehen ruumiinrakenteen omaavista voi tehdä naisia, tai toisinpäin. Muuten yritän ymmärtää erilaisuutta, ja ymmärtää mikä tässä on ihmisen kulttuuria/politiikkaa, ja mikä taas pelkkää biologiaa, jolle ei voi mitään.

    • Jukka

      Joskus niin kauneus kuin kauheuskin ovat katsojan silmissä. Kohdussa oleva uuden elämän alku on toki naisen ruumiissa mutta se ei ole nasen ruumista, sen osa.

      Ymmärtääkseni merkittävä syy kristinuskon leviämiselle Roomassa oli nimenomaan naisten ja (erityisesti) pikkulasten arvostuksen ja oikeuksien parantajana. Ihmisillähän toki on luontainen taipumus vallantahtoon, kuten mykyisessäkin kirkollisessa liberalisoitumistrendissä näyttää olevan laita. Raamatusta etsitään ja on etsitty tulkintaa omille toiveille ta haluille. Ei uusi ilmiö.

      Se ei toki tarkoita, että kaikki tulkinnat ja mielipiteet samanarvoisesti vastaisivat Raamatun kokonaissanoman oikeaa ymmärtämistä.

  2. kirjoitusten mukaan

    Jeesus sanoi, ettei tullut kumoamaan laista mitään vaan lakia noudattamaan, kuten hän painavasti kertoi Vuorisaarnassa.

    UT:n avioliitto-opetus perustuu suoraan VT:n lakiin, jos joku on tällaista edes huomannut. Tosin kirkot eivät näitä sääntöjä mitenkään noudata.

    Mitä VT, Jeesus ja Paavali sitten opettivat avioliitosta? Tässä muutamia poimintoja:

    a) Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Samasukupuoliset suhteet ovat kiellettyjä, eikä niissä ole kyse rakkaudesta vaan kielletystä himosta. Samalla tavalla heterojen avioliiton ulkopuoliset suhteet ovat kiellettyä himoa.

    b) Raamatussa ei ole käskyä mennä papin luokse vihille. Mies ottaa vaimon sen jälkeen, kun kihlapari ovat antaneet toisilleen avioliittolupauksen. Tämän takia mm. angloamerikkalaisissa maissa on tavallista, että pitkään jatkunut avoliitto katsotaan avioliitoksi siitä huolimatta, onko mitään rituaalia tai rekisteröitymistä koskaan tehty. Avioliitto on sulhasen ja morsiamen keskenään solmima liitto. Kirkko alkoi keskiajalla vaatimaan vihkimistä, koska se halusi kontrolloida perheiden muodostusta ja veroluetteloita.

    c) Vaimo ei sidottu aviomieheensä niin kauan, kuin hän elää, kuten Paavalikin toteaa Roomalaiskirjeensä luvussa 7. Vaimo ei siis saa vaihtaa aviomiestä mielensä mukaan, ei edes sen vuoksi, että mies olisi pettänyt häntä. Vain leskeys vapauttaa vaimon avioliitosta ja antaa oikeuden solmia uusi liitto.

    d) Mies ei saa hylätä vaimoaan millään muulla perusteella kuin aviorikoksen johdosta. Jos mies ottaa vaimoksi toisen miehen hylkäämän naisen, hän tekee aviorikoksen, kuten Jeesus sanoi. Hoosean kirjan poikkeaa tästä säännöstä antaakseen esikuvan uudesta liitosta, mutta kirja ei anna kaikille samaa oikeutta, mitä Hoosea sai.

    e) Avioero ei ole syntiä, jos miehellä on erokirjan antamiseen laillinen peruste vaimon aviorikoksen johdosta, jolloin mies voi ottaa uuden vaimon tilalle. Vaimo ei saa hylätä miestään millään perusteella. Jos yhteiselämä tulee täysin mahdottomaksi esim. perheväkivallan takia, niin kotoa pois muuttaneen vaimon tulee pysyä naimattomana aviomiehensä kuolemaan asti, kuten Paavali opetti.

    f) Seurakunnan johtajaksi saadaan valita vain yhden vaimon mies, mikä ei kumoa lain käskyä miehen moniavioisuudesta. Jos miehellä on useita vaimoja, niin se ei riko lakia, mutta estää häntä ottamasta vastaan seurakunnan johtajan virkaa. Miehen moniavioisuutta ei ole lakkautettu missään kohtaa Raamatussa. Jeesus itse asiassa hyväksyi usein moniavioisuuteen johtava lankousavioliiton vastatessaan fariseusten kysymykseen, kuka veli antaa leskelle vaimon.

    • kirjoitusten mukaan

      Kirjoitusvirheen korjaus: Kirjoitin, että: ”c) Vaimo ei sidottu aviomieheensä niin kauan, kuin hän elää, kuten Paavalikin toteaa Roomalaiskirjeensä luvussa 7.”
      Tarkoitin tietenkin sitä, että: ”c) Vaimo on sidottu aviomieheensä niin kauan, kuin hän elää, kuten Paavalikin toteaa Roomalaiskirjeensä luvussa 7.”

      Room 7:1 Veljet, tehän tunnette lain ja tiedätte, että laki hallitsee ihmistä niin kauan kuin hän elää.
      2 Laki sitoo naimisissa olevan naisen mieheensä niin kauan kuin tämä on elossa. Mutta jos mies kuolee, nainen vapautuu siitä laista, joka sitoi hänet mieheen.
      3 Jos hän miehensä eläessä antautuu toiselle miehelle, hän on avionrikkoja. Mutta miehensä kuoltua hän on vapaa lain määräyksestä eikä tee aviorikosta, jos menee naimisiin toisen miehen kanssa.

      Matt 5:32 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun syyn kuin haureuden tähden, ajaa hänet aviorikokseen. Ja aviorikoksen tekee myös se, joka nai miehensä hylkäämän naisen.

      2 Aik 24:2 Niin kauan kuin pappi Jojada eli, Joas teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä.
      3 Jojada otti hänelle kaksi vaimoa, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.

      Matt 5:17 ”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan.
      18 Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut.
      19 Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi.

      • Filos

        Hei!
        Mites nuo sekoitekankaasta tehdyt vaatteet?

        • Dogma

          Raamattu kieltää valmistamasta kangasta villasta ja pellavasta, mikä on todella järkevä ohje. Kuiduilla on eri jousto- ja kutistusominaisuudet, minkä takia sellainen sekoitekangas ei kestä venymistä repeytymättä ja kutistuu myös vesipesussa piloille. Mitä tulee muihin sekoitekankaisiin, niin tässä jakeessa puhutaan vain pellavasta ja villasta, mitä Raamattu tarkoittaa puhuttaessa sekoitekankaasta.

          5. Moos. 22:11

          Älä käytä vaatteita, jotka on kudottu kahdesta eri lankalajista, villasta ja pellavasta.

        • Jukka Mikkola

          Raamatussahan on ohjeita ”jokapäiväiseen elämään” sekä syvempiin kysymyksiin. Niiden sekoittaminen (argumentoinnissa) lienee ”äärifundamentalitista ymmärtämättömyyttä” (tai joskus populistista viisastelua). Klassinen kristinusko ei ole tällainen uskonto-ilmiö. Toisekseen Mooseksen laki kokonaisuudessaan ei ole kristinuskon pohja tai edellytys. Innostunut argumentoija voi tutustua klassisen krisitinuskon sisältöön ja siellä käytettyihin argumentteihin (ja lukea ennekkoluulottomasti koko Uuden Testamentin ja sen jälkeen Vanahan Testamentin, pohdiskellen).

          Kristillinen avioliittokäsitys ei ole vain jonkin Raamatun jakeen toetutus vaan perustuu laajempaan Raamatun ymmärrykseen, sen päämääristä, mitä ei tietenkään ole pakko omaksua. Voimme tehdä valintoja mutta emme kenties voi valita seurauksia.

        • kirjoitusten mukaan

          Jukka Mikkola kirjoitti: – Mooseksen laki kokonaisuudessaan ei ole kristinuskon pohja tai edellytys.

          Koko kristinusko perustuu lakiin ja profeettoihin, joissa on myös Messias profetiat. Kristinusko ei ala Uudesta testamentista vaan Vanhasta testamentista, josta opetus jatkuu katkeamattomana kertomuksena Uuden testamentin puolelle.

          Jos nämä Jeesuksen sanat sivuttaa, on vaarallisilla vesillä:

          Matt 5:17 ”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan.
          18 Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut.
          19 Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi.

          Jukka Mikkola kirjoitti: – Kristillinen avioliittokäsitys ei ole vain jonkin Raamatun jakeen toetutus vaan perustuu laajempaan Raamatun ymmärrykseen, sen päämääristä, mitä ei tietenkään ole pakko omaksua.

          Raamatussa on yksi ja yhtenäinen avioliittokäsitys, joka perustuu Vanhaan ja Uuteen testamenttiin, eikä niiden osien välillä ole mitään ristiriitaa.