Poimintoja raamatullisesta avioliittokäsityksestä

Mikä valtava muutos onkaan tapahtunut yhteiskunnassamme liittyen avioliittokäsitykseen. Vielä 1960-luvulla oli tyypillistä ja itsestään selvää, että mentiin vihille ja elettiin avioliitossa, joka useimmiten kesti kuolemaan saakka. Avoliitot alkoivat kuitenkin vähitellen yleistyä, mutta kansan ajattelussa se oli sen verran outoa, että puhuttiin aluksi jopa susipareista. Tuohon aikaan suomalainen yhteiskunta oli sen verran kristilliselle pohjalle rakennettu, että monet kirkkomme papit saattoivat jopa kehottaa avoliitossa eläviä menemään naimisiin.

Tänä päivänähän tuollainen kehotus papin suusta saatettaisiin julistaa jopa vihapuheeksi. Raamatullinen avioliittokäsitys on kirjaimellisesti heitetty romukoppaan. On sattuvasti sanottu, että Uuden Testamentin todistuksen mukaan alkuseurakunnassa kaikki muu oli yhteistä, paitsi aviopuolisot. Tämän päivän ihminen puolestaan pitää kynsin hampain kiinni kaikesta omaisuudestaan ja on valmis jopa käräjöimään oikeuksiensa perään, mutta aviopuolisot tuntuvat olevan tässä ajassa yhteisiä. Ja näinhän se on, jos varastat toiselta mitä tahansa, joudut varmasti vastuuseen ja jopa käräjille, mutta jos rikot toisen avioliiton, et ole missään vastuussa! Aviorikos oli vielä sata vuotta sitten rikos Suomen laissa ja naimisissa olevien aviorikos säilyi rikoksena jopa vuoteen 1948 saakka.

Kun lukee Raamattua ja sen ohjeita koskien avioliittoa ja yleensäkin siveellistä elämää, joutuu kirjaimellisesti jopa ravistelemaan itseään hereille tästä nukuttavasta synnin unesta, johon tämä aika niin helposti vaivuttaa ja turruttaa. Ja kuitenkin nuo Raamatun ohjeet koskien avioliittoa ja ihmisen seksuaali-suutta, ovat yhä edelleen voimassa. Jumala ei ole sanaansa päivittänyt, eikä tule sitä päivittämään, vaikka sellaisia vaatimuksia on viime vuosina esitetty jopa joidenkin kirkkomme piispojen taholta!

Voisi ottaa muutaman esimerkin näistä Raamatun järisyttävistä opetuksista, joita nykyajan ihminen ei ole ollenkaan valmis ja halukas hyväksymään. Kun Jeesus kohtasi Sykarin kaivolla samarialaisen naisen ja puhui naiselle elävästä vedestä, jota hän voi ihmiselle tarjota, pyysi nainen Jeesusta antamaan hänelle tuota vettä. Ennen kuin Jeesus myöntyi, hän sanoi naiselle: ”Mene ja kutsu miehesikin tänne.” Mutta nainen sanoi: ”Ei minulla ole miestä.” Jeesus vastasi hänelle: ”Oikein sinä sanoit, sillä viisi miestä sinulla on ollut, ja se, joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi, siinä sanoit totuuden!” Joh. 4:18.

Olen kuullut monia saarnoja tästä tekstistä, mutta useimmin joutunut toteamaan, että saarnaaja kiertää Jeesuksen sanojen keskeisintä sanomaa kuin kissa kuumaa puuroa. Saarnaaja on mieluummin puhunut, vaikka kaivon renkaista kuin olisi suoraan kertonut, mitä Jeesus todella halusi tuolle naiselle sanoa. Jeesushan halusi selvästi puuttua naisen seksuaalisesti holtittomaan elämään ja hänen selvä sanomansa oli: Viisi miestä sinulla on jo ennättänyt olla ja sekin, joka sinulla on tällä hetkellä, on jonkun toisen mies, eikä kuulu oikeasti sinulle. Mutta eihän pappi parka voi sitä oikein selvästi saarnassaan sanoa, kun kirkossa saattaa istua vaikkapa joku seurakunnan vastuunkantaja, jonka elämässä on aivan sama tilanne kuin tuon samarialaisen naisen elämässä.

Kun tämän maailman media haluaa penätä jonkun uskovan mielipidettä koskien avioliittoa, ainut kysymys, joka lähes aina esitetään, on, mitä mieltä vastaaja on homoavioliitoista. En puolusta yhtään homoavioliittoja, mutta kuitenkin määrällisesti paljon enemmän tässä ajassa rikotaan Jumalan sanan ohjeita liittyen aviorikoksiin ja avioeroihin aivan tavallisissa heterosuhteissa. Ei Johannes Kastaja menettänyt päätään siksi, että hän olisi mennyt tuomitsemaan jotakin homo- tai lesboparia, vaan siksi, että hän meni sanomaan Herodekselle: ”Sinun ei ole lupa pitää veljesi vaimoa!” Kuinkahan monta miljoonaa Johannes Kastajaa tässä ajassa tarvittaisiinkaan, että päitä riittäisi, eikä kaikkia tulisi pölkyllä katkaistuiksi! Toi-sen ihmisen aviopuoliso on niin usein häikäilemättömästi otettu ja samalla avioliitot rikottu.

Nykyään toitotetaan naisen oikeudesta omaan ruumiiseensa esim. aborttia puolustettaessa. Taas kerran Raamatun ajatus on täysin radikaali. Kun Paavali antaa ohjeita avioliittoa varten Ensimmäisessä Korint-tolaiskirjeessä (7:4), hän kirjoittaa koskien sekä miestä että naista: ”Vaimon ruumis ei ole hänen omassa vallassaan, vaan hänen miehensä vallassa, samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa vallassaan, vaan vaimon vallassa.” Raamatun ohje on siis kristallinkirkas, ei ainoastaan koskien äidin suhdetta kohdussa olevaan sikiöön, vaan koskien jopa aviopuolisoiden välistä suhdetta ja ”omistusoikeutta”! Kuinka viisas ja syvällinen tuo Paavalin ohje onkaan koskien aviollista elämää.

Minun täytyy suoraan tunnustaa, että en omista minkäänlaista ilmestysten tai näkyjen lahjaa, mutta voin sanoa, että lähes sieluni silmillä näen, kuinka moni lukija hyppii tässä vaiheessa jo kirjaimellisesti seinille. Mutta näin sanoo Jumalan sana!

En kirjoita tätä siksi, että haluaisin ruveta maailman parantajaksi. Tiedän, että tämä maailma on jo tiensä valinnut, enkä odotakaan suurta parannusaaltoa maailman taholta. Antaahan Raamattukin meille oikeastaan selvän ohjeen tässä asiassa. Kun Paavali kirjoitti korinttolaisille koskien juuri suhtautumista haureuteen ja aviorikoksiin, hän selvästi painottaa, että hän haluaa antaa nämä ohjeet nimenomaan niille, jotka tahtovat kantaa uskovan nimeä. Tämän maailman ihmisistä Paavali puolestaan sanoo: ”Ulko-puolella olevat tuomitsee Jumala!” (1. Kor. 5:13). Ja kyllähän Jumala tulee totisesti kerran tuomitse-maan koko maailman ihmisten syntielämän vuoksi. Jesajan profetia mm. ennustaa tästä selvästi, 24:5,6: ”Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton. Sen tähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat syystänsä kärsivät, sen tähden maan asukkaat kuumuudesta korventuvat, ja vähän jää ihmisiä jäljelle.”

Haluan tällä blogitekstillä kehottaa ja rohkaista sinua, joka tahdot Jumalan lapsen nimeä kantaa, pysymään rohkeasti Raamatun sanassa myös avioliittoon liittyvissä kysymyksissä. Raamattuhan varoittaa meitä mukautumasta tämän maailman ajan mukaan, ja juuri tässä suhteessa meiltä uskovilta kysytään tässä ajassa vahvaa asennetta ja valvovaa mieltä.

Ja sitten vielä tärkein asia: Tuo samarialainen nainen Sykarin kaivolla sai kuulla totuuden elämästään, mutta sai samalla myös kohdata anteeksiantamuksen ja Hänet, joka voi janoavalle antaa elävää vettä lahjaksi!