Risto Auvinen: Ole rohkeasti sionisti. Se on raamatullista ja kristillistä

Kristittynä Israelin ystävänä minun on mahdotonta tunnistaa itseäni edellä mainitusta kuvasta. Toisaalta on hämmentävää, että luterilainen kirkko, jossa opillinen katto on korkealla ja seinät leveällä, on kyseenalaistamassa seurakunnissaan juuri Israelia siunaavien jäsentensä läsnäolon. He ovat nimittäin kirkon uskollisimpia jäseniä ja sitoutuneimpia vapaaehtoisia, jotka eivät horjuta klassisen kristinuskon perustaa, toisin kuin monet piispojen opetusvirkaan vihkimät työntekijät. Eikö piispan tulisi ensisijaisesti huolehtia kirkon yhtenäisyydestä, ei sen jakamisesta?

Myöhemmin kirjoittamassaan vastineessa Suomi-Israel-yhdistysten liiton puheenjohtajalle Risto Huvilalle Jolkkonen täsmensi puheitaan. Piispan täsmennykset herättävät kuitenkin enemmän kysymyksiä kuin tarjoavat vastauksia. Jolkkonen toteaa tarkoittavansa kristillisellä sionismilla ”karkeaa kristillistä sionismia”, joka oikeuttaa Jeesukseen uskovien palestiinalaiskristittyjen sorron. Tiedossani ei ole kuitenkaan yhtään Israelin ystävää, joka kannattaisi piispan esittämää ”karkeaa kristillistä sionismia.” Erittäin ongelmallista on Jolkkosen vetoaminen vastineessaan kahteen kertaan palestiinalaiskristittyjen julkaisemaan Kairos Palestiina -dokumenttiin (2009). Tarkoittako tämä sitä, että piispa Jolkkonen kannattaa myös Kairos Palestiina -dokumentissa mainittuja Israelin vastaisia talouspakotteita ja boikottia?

Onneksemme piispa Jolkkosen kommentit eivät ole koko totuus kirkon tilasta. Lokakuussa perinteisen Israelin solidaarisuusjuhlan vieraaksi saapuu Helsingin piispa Teemu Laajasalo. Se on merkki siitä, että meille on edelleenkin tilaa myös luterilaisissa seurakunnissa. On muistettava, että Israel-keskeisellä raamattuteologialla on pitkät perinteet luterilaisessa kirkossa alkaen arkkipiispa Gustaf Johanssonista ja Kuopion ensimmäisestä piispasta Eino Sormusesta, joka totesi Karmel-yhdistyksen olevan vastaus monien Raamattuaan rakastavien ”maan hiljaisten” sydänten rukouksiin. Kirjassaan Matkan pää (1954) piispa Sormunen kirjoittaa, että ”kukaan tosiasioita tarkkaileva ei voi kieltää, että Israelin valtion perustamisessa v. 1948 ja muissa tämän kansan viimeisissä vaiheissa näkyy Jumalan lupausten täyttymystä.”

On tärkeää, että me emme provosoidu kenenkään tahdittomista ja asiattomista kommenteista, vaan annamme hyvän todistuksen uskomme raamatullisista perusteista siunatessamme Israelia ja sen kansaa. Israelia siunaava kristitty lähettää siunauksen täältä Pohjolasta Israeliin, josta sen säteet Jumalan sanan lupauksen mukaisesti palaavat takaisin lähettäjälleen. Onko millään seurakunnalla tai kirkolla oikeasti varaa menettää tällaista siunausta?

Kristittyinä sionisteina meidän on todistettava Israelin merkityksestä myös kansamme keskellä. Tämä todistus tulee yhä tärkeämmäksi, mitä lähemmäksi Kristuksen paluun päivä tulee. Kansamme tulevaisuus Jumalan suuressa suunnitelmassa lepää sen varassa, miten se suhtautuu Jumalan omaisuuskansaan, Israeliin, ja juutalaisiin keskuudessamme. Me voimme yksittäisinä kristittyinä ja kansana jo nyt heijastaa tulevien aikojen siunauksia, kun pysymme uskollisina Jumalan sanan ilmoitukselle ja todistamme rohkeasti siitä.

Todistustehtävämme edellyttää, että me puhumme totuuden sanoja ajallemme. Antisemitismi sen eri muodoissa etenee yhteiskunnassamme vaarallisella tavalla pukeutuen eri muotoihin. Israelin arvostelu tarjoaa salonkikelpoisen muodon juutalaisvihalle, kuten emeritaprofessori Karmela Liebkind kirjoittaa lehtemme artikkelissa. Liebkind tuo tärkeän näkökulman myös aikamme rasismikeskusteluun tekemällä eron antisemitismin ja rasismin välillä: antisemitismi ei ole lähtökohtaisesti eriarvoisuuteen perustuvaa syrjintää, vaan vihaa ja pahuutta, joka tähtää juutalaisten tuhoamiseen. Nykyisessä muodossaan tämä viha kohdistuu Israelin valtioon, jonka tuhoamisen ajatellaan tuovan Lähi-itään ja koko maailmaan rauhan.

Meillä tulee olla ymmärrystä hahmottaa paitsi ajassamme esiintyviä ilmiöitä myös ennakoida tulevia aikoja Israel-keskeisesti. Tämä on Raamatun sanaan perustuvaa yksipuolisuutta, mikä ylittää aikamme poliittiset ja aatteelliset virtaukset. Lokakuussa Vuosaaren kirkossa järjestettävässä Karmel-yhdistyksen Raamattu ja Israel -päivässä sinulla on mahdollisuus oppia lisää aikamme antisemitistisistä ilmiöistä maamme eturivin asiantuntijoiden ja opettajien kautta.

Hyvä ystävä! Ole rohkeasti sionisti. Ole sionisti, sillä se on raamatullista ja kristillistä. Siunaa rohkeasti Israelia. Ole seurakuntasi ja kansasi keskellä siunausten säteiden välittäjä, jotta saisimme elää todeksi jo nyt tulevan maailman ilon, josta psalmi 117 todistaa: ”Kiittäkää Herraa, kaikki kansat! Ylistäkää häntä, kansakunnat! Rajaton on hänen rakkautensa, iäti hän on meille uskollinen. Halleluja!”

—–
Risto Auvinen on teologian tohtori ja Suomen Karmel yhdistyksen toiminnanjohtaja www.karmel.fi

Juttu on alunperin julkaistu Karmel-lehdessä nro 5/2023.