Rukoile ja tee työtä
Jännittävä vaalikevät lähenee loppuaan. Eduskuntavaalit, eurovaalit, ja siinä välillä olivat vielä Israelin ennenaikaiset vaalit. Monelle meistä on alkanut nousta melkein jo ”kisaväsymys”. Vaalien jälkeen monimutkaiset hallitusneuvottelut ovat olleet käynnissä niin Suomessa kuin Israelissakin. Neuvottelut ovat vielä kesken. Euroopassa parlamentin tuleva ryhmäjako on vasta alkumetreillä.
Kristittynä lähestyn vaaleja ja politiikkaa ennen kaikkea esirukoilijan osasta. Ja tietysti myös vaikuttajan ja äänestäjän paikalta. On mahtavaa olla mukana rukousryhmissä ja -ketjuissa paastoten ja rukoillen maamme ja maailmamme puolesta. Tuntuu, että erityisesti tämän vaalikevään aikana kristityt ovat yhdessä nousseet ja nähneet sen totuuden, että kaikki, mitä voidaan saavuttaa (tai on saavutettu), voidaan myös menettää.
Olemme pyytäneet ja rukoilleet maamme ja maanosamme jumalattoman menon muuttumista. Olemme rukoilleet Jumalan valtakunnan ilmestymistä. Olemme pyytäneet, että Jumalan mielenmukaiset edustajat tulevat valituiksi, että Jumalanpelko saa nousta jälleen kansamme kunniaksi. Olemme pyytäneet Jumalan valitulle kansalle menestystä ja rauhaa Jerusalemiin.
No entäs sitten, kun kaikki ei ole mennytkään niinkuin rukoiltiin ja toivottiin? Eikö Jumala kuullut meitä? Oliko ei-kristillisten arvojen eteenpäinmeno suorastaan Jumalan tahto? Onko kaikki jo liian myöhäistä? Ei varmasti niin. Varmasti Jumala kuuli meitä ja varmasti Hän näkee jokaisen vaivannäön, jota Hänen omansa osoittavat niin osallistumalla politiikkaan, vaikuttamiseen kuin rukoustaisteluunkin.
Rukous ja vaikuttaminen Jumalan Sanan arvojen puolesta on aina Jumalan tahto. Ilman kristillisyyteen sitoutuneita ja itsensä alttiiksi panneita esi-isiämme emme nyt eläisi suuria siunauksia kokeneessa Euroopassa ja Suomessa, jonka perusta ja lainsäädäntö vielä suurimmaksi osaksi nojaa kristillisiin arvoihin ja Raamatun periaatteisiin.
Pienet ryhmät, kuten uskonnottomien yhdistys, joka vaatii kaikenlaisen kristillisyyden poistamista koulujen opetuksesta ja juhlista, tekee uutterasti työtä ja laatii kanteluita aluehallintovirastoihin. Vaikka heitä on vähän, he tekevät kaikkensa, että heidän päämääränsä toteutuisi. Kristittyinä uskovina olemme vasta heräämässä siihen, että meidänkin tulee vaikuttaa ja ottaa kantaa. Meidänkin tulee vaatia oikeuksiamme, ja lastemme oikeuksia.
Ottakaamme hyvällä tavalla mallia näistä ärhäköistä ”rakkikoirista”, jotka ajavat häpeilemättä asiaansa. Meillä on arvot, joita ei tarvitse hävetä; meillä on Jumala, jonka kunniaa kannattaa julistaa. Olkaamme ahkeria vaikuttamisessa. Uusi eduskunta, hallitus, Euroopan parlamentti, kuntapäättäjämme, virkamiehet kaikilla tasoilla – siinä joukko, joita meidän tulee siunata ja joiden puolesta meidän tulee rukoilla. Ja joihin voimme myös vaikuttaa. Rukoilkaamme ja tehkäämme työtä, tietäen, että olemme Voittajan puolella.
Vaikka maailma on menossa kohti pimeyttä, me voimme vaikuttaa siihen, millaisella vauhdilla se tapahtuu ja minkälaisessa osassa oma maamme tässä kehityksessä on.
Rukous, vaikuttaminen ja Kristuksen evankeliumin eteenpäinvieminen. Siinä kolme asiaa, jotka ainakin minä ymmärrän tarkoittavan kohdallani Benedictus Nursialaisen kuuluisaa ohjetta ’Ora et labora – rukoile ja tee työtä’, mitä tulee suhteeseeni niin maahamme kuin kansakuntiinkin.
Benedictus Nursialainen sanoi myös: ”Toimettomuus on sielun pahin vihollinen”.
Lue ohjeet kommentoinnille