Se siitä suvaitsevaisuudesta!

Muutama päivä ennen Helsingin Pride-marssia silmiini pisti sosiaalisessa mediassa erään some-julkkiksen kirjoitus. Tuo nuori nainen kertoi, ettei hän aio osallistua tänä vuonna marssiin, vaikka sinänsä kannattaakin sukupuolivähemmistöjen asiaa. Syyksi poisjäännilleen hän kertoi, että oli ollut viime vuonna mukana vastaavalla marssilla, mutta oli lähtenyt sieltä kesken pois. Poislähdön syyksi hän sanoi, että häntä alkoi hieman tympimään se, että marssille osallistujat saattoivat huudella, vaikka kuinka loukkaavia ja räikeitä kommentteja niitä kohtaan, jotka eivät ajattele samalla tavalla kuin he itse. Ja kuitenkin tuo marssi järjestetään olevinaan suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon nimissä.

Tähän tasa-arvoasiaan kiinnitti huomiota myös Savon Sanomien pääkirjoittaja 30.6. otsakkeella: ”Priden täytyy ajatella ajattelun tasa-arvoa”. Pääkirjoituksessa todetaan Pride-viikon toimineen tasa-arvon edelläkävijänä, mutta kirjoituksen lopussa on tuon otsakkeen esille tuoma kritiikki, josta seuraavana suora lainaus: ”Kun Pride-liikkeen perimmäisenä tavoitteena on suvaitsevaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen, sitä pitäisi alleviivata myös omassa toiminnassa. Helsinki Pride kielsi kokoomuksen ja keskus-tan osallistumisen virallisina yhteistyökumppaneina. Asiasta nousseen kohun jälkeen kumppaneiksi virallistettiin puolueiden nuorisojärjestöt.”

Taustallahan on eduskunnan translakiäänestys, jossa osa kokoomuksen edustajista ei kannattanut trans-lakia, keskustassa vastustajia oli jopa enemmistö. Pääkirjoittaja toteaakin sattuvasti: ”Pride-liikkeessä on syytä pohtia, onko sillä peiliin katsomisen paikka”. Itse puolestani jään rehellisesti kysymään, voiko enää räikeämmin rikkoa tasa-arvoajattelua, kuin mitä sateenkaariporukka tässä suhteessa tekee. Mutta heillehän kaikki tuntuu olevan luvallista ja mahdollista tässä maassa!

Ja jopa Helsingin Sanomien Kommentti osiossa Esa Mäkinen kirjoittaa 3.7. otsakkeella: ”Kansanedustajan poistaminen mielipiteidensä vuoksi on kestämätöntä”. Kirjoitushan perustuu tilanteeseen, jossa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää heitettiin pois Provinssirockista, jossa hän kuitenkin oli paikalla festivaalin kutsumana. Poistamisen syynä oli Mäenpään Ilkka-Pohjalaisessa julkaisema mielipidekirjoitus, jossa hän otti kriittisesti kantaa opetushallituksen ohjeisiin siitä, miten kouluissa pitäisi opettaa sukupuolten moninaisuutta.

Mäkinen toki ensiksi kehuu kirjoituksessaan maasta taivaaseen kaiken, mikä liittyy sukupuolivähemmistöjen ja tasa-arvoa ajavien toimintaan, mutta sitten hänkin joutuu toteamaan: ”Samaan aikaan on kestämätöntä, että kansanedustaja poistetaan musiikkifestarilta kirjoittamansa kolumnin takia. Kansanedustajan työ on muuttaa lakeja. Sitä edeltää julkinen keskustelu ja mielipiteiden vaihto. Vapaassa yhteiskunnassa pitää pystyä sietämään myös sellaista puhetta, joka on joidenkin mielestä vastenmielistä ja loukkaavaa”.

Onhan tämä todella hämmentävää, että yhteiskunnassamme voit pitää mieletöntä meteliä tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden puolesta ja samaan aikaan olet itse noiden arvojen räikein rikkoja. Ja vaikka tuohon asiaan kiinnitettäisiin huomiota jopa arvovaltaiselta taholta, se jää lopulta pieneksi piipitykseksi, joka vaiennetaan.

Näen kuitenkin tässäkin asiassa, kuten niin monessa muussakin, Raamatun profetioiden toteutumisen. Viimeisen kymmenen kahdenkymmenen vuoden aikanahan on lisääntynyt avoin pilkka kaikkea kohtaan, mikä vähänkään edustaa raamatullisia ja kristillisiä arvoja. Tuo suvaitsemattomuushan kohdistuu viime kädessä kaikkeen, mikä liittyy raamatulliseen luomiskäsitykseen. Niinpä muutama vuosi sitten esim. Helsingin Pride-marssilla hoettiin suureen ääneen iskulausetta ”Aito avioliitto on paskaa!” Olemme myös saattaneet nähdä somessa kuvia eri puolilta maailmaa Pride-marsseilta, joissa on kannettu banderolleja, joiden teksti suomennettuna julistaa: ”Saatana rakastaa!” Tuo tekstihän on selvä vastaveto kristittyjen jo kautta vuosisatojen käyttämään julistukseen: ”Jeesus rakastaa sinua!”

Sinänsä en ihmettele tätä kehityskulkua. Ennustaahan Raamattu selvästi, että juuri tällainen pilkka leimaa lopunajan yhteiskuntaa. Ilmestyskirjan 13. luvun alku kertoo pedosta ja antikristillisestä petovaltiosta, joka nousee valtaan lopunajalla. Yksi sen tuntomerkki on, että sen päähän on kirjoitettu pilkkaavia nimiä ja sille annetaan suu puhua suuria sanoja ja pilkkapuheita! Ja keitä vastaan tuo pilkka kohdistuu? Se kohdistuu nimenomaan Jumalaa vastaan, Hänen nimeänsä vastaan ja niitä vastaan, jotka taivaassa asuvat!

Vaikka toivon suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa monessa suhteessa, Raamatun ennustuksen perusteella en edes usko sen toteutuvan tässä ajassa. Tarkemmin sanottuna, en usko toteutuvan sellaisen suvaitsevaisuuden, jossa joka taholta suvaittaisiin myös raamatulliset mielipiteet. Mutta tuo Ilmestyskirjan ennustus sanoo selvästi, että kun tuo antikristus lopulta pääsee valtaan, sillä on valta toimia vain neljäkymmentä kaksi kuukautta eli kolme ja puoli vuotta.

Sen jälkeen Kristus ottaa vallan ja alkaa rauhan ja oikean rakkauden aika!