Soili Haverinen: Piispainkokouksen esitys johtaa harhaan
Piispainkokous on päättänyt kokouksessaan 12.3.2024 esittää kirkolliskokoukselle kirkkojärjestyksen muuttamista niin, että jatkossa kirkko kulkisi kaksilla eri suuntaan vievillä raiteilla avioliittokäsityksensä ja -käytäntönsä suhteen.
Esityksen mukaan kirkossa hyväksyttäisiin sekä kirkon uskoon ja tunnustukseen perustuva perinteinen avioliittokäsitys että uusi ajan hengen mukainen avioliittokäsitys. Piispainkokouksen tiedotteen voi lukea täältä: @kirkko_evlhttps://evl.fi/tiedote/piispainkokous-ehdottaa-kirkkojarjestykseen-kahden-rinnakkaisen-avioliittokasityksen-mallia/
Esityksen takana oli yhdeksän piispaa kymmenestä. On hienoa, että Lapuan piispa Matti Salomäki rohkeni esittää päätöksestä eriävän mielipiteen, vaikka sekä kollegiaalinen paine että julkisuuden paine on kova. On tärkeää, että tässä tapauksessa piispojen kollegiaalisuus murrettiin, eikä annettu julkisuuteen yksimielisyyden harhakäsitystä. Olen kuitenkin surullinen, että vain yhdeltä piispalta löytyi rohkeutta pysyä paineen alla kirkon tunnustuksessa. Tämä tulee johtamaan moniin kirkostaeroamisiin, koska moni olettaa piispojen kannan olevan kirkon kanta. Esityksellä ei kuitenkaan nähdäkseni ole edellytyksiä mennä läpi kirkolliskokouksessa 3/4 määräenemmistöllä.
Piispainkokouksen esittämää kaksien raiteiden mallia on esitetty aiemminkin mm. professori Eila Helander vuonna 2017 ja emeritusarkkipiispa John Vikström 2021 eikä se olennaisesti eroa aloitteesta, jonka kirkolliskokous torjui 2018.
Piispainkokouksen esitys sisältää väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa. Se antaa ymmärtää, että mikäli samaa sukupuolta olevien kirkollinen vihkiminen sallittaisiin, kirkossa voisi olla yhtä aikaa voimassa kaksi avioliittokäsitystä ja kristillisellä avioliittokäsityksellä olevat papit voisivat kieltäytyä vihkimästä homopareja. Tämä ei pidä paikkaansa, koska välittömästi muutoksen myötä papeilta katoaisi Suomen lain edessä oikeudellinen peruste kieltäytyä vihkimästä. Muutoksen jälkeen perinteisellä kannalla olevat papit olisivat vapaata riistaa lain edessä, vaikka kirkko ei heitä pakottaisi. Tällä hetkellä perustuslain uskonnonvapaussäännökset turvaavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pastoreille oikeuden olla vihkimättä samaa sukupuolta olevia pareja, koska kirkko ei tunnusta samaa sukupuolta olevien kirkollista avioliittoa. Mikäli kirkkojärjestystä muutettaisiin piispojen esittämällä tavalla, tämä perustuslain suoja poistuisi, koska samaa sukupuolta olevien avioliitto olisi kirkon tunnustama, eikä siten pastorilla olisi laillista perustetta olla vihkimättä.
Kun on tiedossa, millä tavalla aktivistit toimivat, lienee selvää, että ensimmäisenä vihkimystä lähdettäisiin kysymään juurikin konservatiiveiksi tiedetyiltä pastoreilta, jotta nämä saataisiin syytteeseen lain edessä.
Näin ollen, mikäli jotain niin erikoista tapahtuisi, että esitys menisi kirkolliskokouksessa läpi, olisivat perinteisellä avioliittokannalla olevat pakotettuja uskonnonvapautensa turvaamiseksi perustamaan välittömästi kirkon, jossa avioliitto on vain naisen ja miehen välinen. Suomen ev.-lut. kirkko ei pystyisi enää takaamaan heille uskonnonvapauden suojaa uskonnollisena yhdyskuntana. On vaikea käsittää, millaisella ajatusakrobatialla piispat ovat saaneet sen käsityksen, että heidän esityksensä edistäisi kirkon ykseyttä. Päin vastoin se johtaisi kirkon välittömään jakautumiseen nykyisen virkakysymyksen aiheuttaman hitaan murentamisen sijaan.
Kirkolliskokous on siis paljon vartijana. Toivotan sille voimia, viisautta ja kestävyyttä taisteluun. Oma paikkani on nyt tällä kaudella vaihtopenkillä esirukoilijana ja kannustajana.
——–
Kirjoits on alunperin ilmestynyt Soili Haverisen blogilla.
Lue ohjeet kommentoinnille
14.3.2024 17:01
Itse asiassa piispojen esitys ei ole nykyisen kirkkolain vastainen.
Kirkkolain tunnustuspykälässä tunnustettiin aikoinaan Raamattuun perustuvaa ”uskoa ja oppia”, mutta sana ”oppi” riisuttiin siitä tarkoituksella pois kirkkolain vuoden 1869 versiosta. Tätä muutosta edelsi maassamme noin puoli vuosisataa kestänyt kiivas väittely kirkkolain muuttamisesta, ja lakimuutosta yritti vuosikymmenten varrella usea komitea, ennenkuin se lopulta onnistui 1860-luvulla.
Kannattaa käydä Kansalliskirjastossa lukemassa noiden kirkkolakikomiteoiden mietinnöt, niin ymmärtää, että kyseessä oli todella pitkä ja dramaattinen taistelu. Siitä väännettiin kättä säätyvaltiopäiviä myöten. Perimmäisenä tarkoituksenahan oli aikanaan mahdollistaa Suomen ev. lut. kirkossa Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen vastainen ns. beckiläinen vanhurskauttamisoppi, eli Raamatun vastainen opetus siitä, miten ihminen pelastuu eli pääsee taivaaseen.
Nykyinen kirkkolaki ei vaadi enää Raamatun tai luterilaisen tunnustuksen mukaista oppia eikä opetusta. Kysykää vaikka Jarmo Sormuselta, joka aikoinaan pappisvihkimyksensä alla painiskeli kirkkolain tunnustuspykälän kansa, kun hän kannatti tunnustuskirjojen vastaisesti maanpäällistä 1000-vuotista valtakuntaa. Hänet vihkinyt piispa piispa lohdutti häntä ennen vihkimystä juurikin kirkkolain tunnustuspykälällä, että ei siellä nykyään vaadita enää sitoutumista luterilaiseen (eikä raamatulliseen) oppiin, kun pelkkä ”usko” riittää.
Peli on valitettavasti menetetty kansankirkossamme jo noin 1700- ja 1800-lukujen vaihteen tienoilla, eli yli kaksi vuosisataa sitten. Vaikka naispappeudet ja homoasiat ovat nyt pinnalla, ne ovat kuitenkin aika marginaalisia asioita esim. siihen verrattuna, että pidetäänkö Raamattua kokonaan Jumalan sanana ja sallitaanko kirkossa Raamatusta ja luterilaisesta tunnustuksesta poikkeavaa opetusta.
Koska pappien koulutuksesta on maassamme vastannut jo pitkälti toistasataa vuotta liberalistinen ja jopa ateistinen kirkon ulkopuolinen yliopisto, ei ole vaikea ymmärtää, että peli on menetetty jo kauan sitten.
Valitettavasti.
14.3.2024 19:18
Selvennän, että tämä nimimerkki Jussi on eri henkilö kuin minä, joka kirjoitin aikaisemman kommentin.
14.3.2024 22:20
Piispojen esitys on voimassa olevan kirkkolain 2 § vastainen:
”Kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä.
Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.”
Laki velvoittaa kirkkoa noudattamaan Raamattua.
Tosin politisoituneilla perustuslakiasiantuntijoilla on ollut tapana venyttää lain tulkintaa antamalla värittyneitä lausuntoja. Juristien juoni on aina ollut yrittää saada lakiin muutos pelkän oikeuskäytännön muutoksen kautta, mitä ei saisi tapahtua.
Kirkolliskokous on jo pitkän ajan säätänyt kirkkolain vastaisia sääntöjä, mihin ei tuomiokapitulit puutu. Todellisuudessa luterilaisessa kirkossa ei noudateta kirkkolakia ja tuomiokapitulien oikeuskäytännöt ovat olleet enemmän tai vähemmän mielivaltaisia ja piispan henkilökohtaiseen mielipiteeseen perustuvia. Koska oikeusvaltioperiaate ei toimi kirkossa, niin kirkkojärjestykseen voidaan ottaa ilmiselvästi kirkkolain vastaisia säädöksiä.
Aina löytyy joku eksegetiikan professori, jonka mielestä Raamatussa ei puhuta homoseksuaaleista ollenkaan ja homoparisuhteita ei kuullemma kielletä missään. Maallikkokin tajuaa, että tämä on täysin mielivaltainen ja väärä tulkinta Raamatusta.
14.3.2024 16:15
Kirkkolain 1-2 pykälien mukaan kirkko tunnustaa Raamattuun perustuvaa uskoa, joten piispojen esitys on kirkkolain vastainen.
Kirkkojärjestys on asetuksen tasoinen säädös, joka on alisteinen laille, minkä takia kirkkojärjestys ei voi syrjäyttää Raamatun opetusta.
Taisi kirkkoon luikerrella se ”laittomuuden” ihminen.
14.3.2024 12:39
Pelkistetysti piispojen esitys tarkoittaa, että kirkossa voidaan toimia Jumalan sanan mukaisesti tai vastaisesti. Nyt joku jo kiirehtii sanomaan, että tämä on tulkintakysymys. Raamattua voidaan tulkita niin monella tavalla, mutta mielestäni se ajatus on loputon suo.
Suomen tieliikennelakiakin voitaisiin siis vaatia muuttamaan niin, että autoilija voi valita, autoileeko hän oikeanpuoleisen vai vasemmanpuoleisen liikenteen mukaisesti. Kuka on alunperin päättänyt mikä on vasen ja mikä oikea puoli? Sitäpaitsi vastapuolelta nähtynä oikea on vasen ja vasen oikea. Tämähän selvästi tulkintakysymys.
Voi piispoja, mihin kaaokseen he ovat kirkkoa ajamassa.
14.3.2024 12:02
Kiitos, Soili Haverinen, että selvensit, mitä piispainkokouksen esityksestä seuraa ja on odotettavissa.