Suomen perustusta murennetaan
Kemiantunti. Opettajalla on pöydällä suuri lasimalja täynnä vettä (H2O). Hän tipauttaa veteen palan natriumia. Heti se alkaa kuplia. Natrium reagoi voimakkaasti, se ”syö” vedestä hapen (2O) ja lähettää samalla vedyn (H) kuplina ylös. Nyt opettaja ottaa koeputken ja asettaa sen ylösalaisin kuplinnan ylle. Koeputki kerää vetyä. Opettaja heilauttaa ylösalaista koeputkea palavan kynttilän yllä.
– POKS!
Vety räjähtää helposti. Muistaakseni jo puoli vuosisataa sitten uumoiltiin, että vety olisi tulevaisuuden halpa energialähde. Kun vain saataisiin ratkaistua monet, monet tekniset ongelmat…
Sähkön kulutus tulee kaksinkertaistumaan. Sähköä saa töpselistä.
(Kotikaupunkiini on ilmestynyt paljon yksinäisiä sähköpotkulautoja nököttämään siellä täällä. Ne ovat yleisön vuokrattavissa. Enemmän kuin huippumoderneihin vauhtihärveleihin, luotan seitsemänkymmentä vuotta vanhoihin – jalkoihin. Tunnen niitten ja ’kauramoottorini’ Suunnittelijan.)
Mutta mistä töpseli saa sähkönsä?
Kylmä talvipäivä. Korkeapaine, tuuletonta. Tuulipuistossa eväkään ei värähdä. Aurinko on matalalla, usvien takana. Ei synny sähköä. Suurin osa kaikenlaisesta polttamisesta aiotaan kieltää, se on suorastaan syntiä ympäristöä vastaan. Ainoa mahdollinen kaiken aikaa toimiva, luotettava energianlähde on silloin ydinvoima, juuri se minkä vihreä mieli – ei niin kauan sitten – aivan ensimmäisenä tahtoi lopettaa kerta kaikkiaan.
Mistä sähköä? Mistä lämpöä?
Medioissa hehkutellaan erilaisia utopistisia energiaratkaisuja. Porataan kilometrejä maan sisään, imetään sieltä lämpöenegiaa niin paljon, että tulivuoretkin viilenevät. Aurinkopaneeleista saa sanomalehtipaperin ohuita ja halpoja uudella menetelmällä. Jäätyneen savun näköisellä aerovaahdolla, joka on sentin paksuinen. korvataan talojen vanhat eristeet.
Vedyn kanssa on sekin ongelma, että pieniatomisena se karkaa nopeasti putkien mikroskooppisista poreista harakoille. Mitähän tapahtuisi, jos joku tumppaisi tupakan vetyputkeen, ja just siinä sattuisi olemaan pore. Entä jos tulee ukonilma. En jaksa uskoa vedyn kesyttämiseen, puhumattakaan teoriaan, että koko maailmankaikeus sai alkunsa vetyatomista.
Energien varastointi on kasvava bisnes koko maailmassa. Suomeenkin rakennetaan akkutehtaita eri puolille maata. Harvinaisempia maametalleja tarvitaan, kun akut, mikrosirut, älylaitteet, puolijohteet, yms. komponentit ja niiden tarve lisääntyy. On kaivosbuumi. Kohotetaan katseet vuoria päin: mistä saisi litiumia, vismuttia, kadmiumia, kobolttia, nikkeliä, kromia, sinkkiä, piitä, germaniumia. berylliumia, kultaa, uraania. Kiina ja Venäjä ovat mielin kielin talebaneja kohtaan himoitessaan Afganistanin vuorten kaivosoikeuksia.
Tehdään ajatusleikki: Jos joku kaivosyhtiö haluaisi louhia Saanatunturin pohjia myöten, onnistuisiko se? Vai voisiko jokin estää, ja jos, niin mikä?
– Estääkö luonnonsuojelualue ja Natura?
Yle-uutiset 5.10. 2021 ”KHO ei antanut saamelaiskäräjille valituslupaa..
”Suojelumetsäalueella Lähellä Sodankylän Vuotsoa saa kaivaa koneellisesti kultaa. Avi antoi luvan pienimuotoiseen kullankaivuuseen kesällä 2019 suojelualueesta huolimatta. Vaasan hallinto-oikeus ja KHO eivät nähneet syytä muuttaa päätöstä.
Yle-uutiset 6.10. 2021
”Kullankaivualueita perustetaan Saamenmaalle yksi kerrallaan, usein vieri viereen, eikä niiden kokonaisvaikutuksia saamelaiskäräjien mielestä nähdä.
”Saamelaiskäräjien mielestä kullankaivu ei sovi alueelle, jonka Metsähallitus on suojellut hakkuilta.- Se on hyvin vanhaa ja koskematonta metsää.
”Kullankaivu on viime aikoina laajentunut huomattavasti Vuotson alueella sekä Ivalon ja Hammastunturin paliskunnan alueella.
”Meillä on hyviä esimerkkejä esimerkiksi Ivalojoen alueelta, jossa hakemuksia on erittäin paljon ja vieri vierekkäin, ja ne yhdessä ottavat käyttöönsä ison alueen. Kun niitä käsitellään yksittäistapauksina, niin kumulatiiviset vaikutukset luonnolle, sen monimuotoisuudelle ja saamelaiskulttuurille jäävät tunnistamatta.
”Lapin paliskunnan alueella on nyt kolme kullankaivuualuetta, joiden laajuus on yhteensä satoja hehtaareja.
”Saamelaiskäräjien puheenjohtajan, Tuomas Aslak Juuson mielestä KHO:n ratkaisu osoittaa kaivoslain toimimattomuuden.
Rita Dahl on perehtynyt kaivostoimintaan ja sen menettelytapoihin. Kirjassaan ”Globalisaation haasteet” hän kirjoittaa:
”Suomessa edes Natura-alueet eivät ole suojassa kaivoshankkeilta.[i]
Kannattaa lukea: Yle uutiset, 26.11.2021 ”Riikka Karppinen, 27, on taistellut kaivosjättiä vastaan kymmenen vuotta.”
EU patistaa Suomea lisäämään suojelualueita. Siksikö, että kaivosyhtiöt saisivat lisää tilaa mahdollisille kaivoksille? Miltä tuntuisi, kun menisi tuttuun puolukkametsään, ja sen paikalla olisi avara monttu?
– Voiko maanomistaja estää kaivoksen omistamillaan mailla?
Iltalehti 31.7. 2021: ”Kaivosalan yhtiö varasi Marjo-Riinan maita itselleen – katso alueesi varaustilanne-
”Mikkeliläinen Marjo-Riina Alhainen on yksi maanomistajista, jonka alueita malminetsintäyhtiö on varannut itselleen.
”Alhainen pitää räikeänä epäkohtana sitä, ettei maaomistajaa katsota asianosaiseksi valittamaan hänen alueelleen tehdystä varauksesta.
”- Nyt on annettu etuoikeus maihini malminetsintäyhtiölle, enkä itse voisi enää varata omaa aluettani. Jos alueeltani jotain löytyisi, minun pitäisi siirtyä tästä pois. Tämä on lähtökohtaisesti hullua.
”Varausten tekemistä ja malminetsintää ei ole kielletty esimerkiksi luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueilla.
– Viranomaiset valvovat, ettei kaivosten kautta mitään vahingollista tai väärää tapahdu -?
Yle Uutiset 5.11. 2021:
”Ruotsalaiskaivos lisäisi jätevesiä lohia vilisevään rajajokeen – miksi äärimmäisen kriittisestä viranomaisraportista ei ilmoitettu suomalaisille?
”Suomen viranomaiset ovat vaienneet Ruotsin tiedoista..Suomessa ympäristöministeriö ja Lapin ely-keskus ovat jättäneet kertomatta kansalaisille Ruotsin viranomaisten vakavasta kritiikistä.
”Arviot, joita on tehnyt Ruotsin ympäristönsuojeluviranomainen, Naturvårdverket (NV)., lausunnoista paljastuu, että kaivoksen (Kaunis Iron AB) louhosjätteistä on valunut uraania Torniojoen vesistöön kuuluvaan Muonionjokeen. Uraanin määrä on ylittänyt kolminkertaisesti ympäristölaatunormin ainakin vuonna 2018.
”Kaivosyhtiö ei pidä tarpeellisena haitta-aineiden raja-arvoja Muonionjokeen ja Tornionjokeen pumpattaville jätevesille. Jätevesien määrä kolminkertaistuu kaivoslaajennuksessa. Uusien louhosten rautamalmissa on happoa tuottavaa rikkikiisua, uraania ja sinkkiä.
Kirjassa ”Globalisaaton haasteet”:[ii]
”Biokemisti Jari Natunen toivoo, että kunnanjohtajat perehtyisivät kaivosteollisuuteen eivätkä luottaisi ely-keskusten arviointeihin. Hänestä on selvää, että lupaviranomaisten keskuudessa vallitsee rakenteellinen korruptio.
”Lupa- ja valvontaviranomaiset elävät käsityksessä, että heidän pitää päättää kaikki asiat kaivoksen eduksi.
(Kirjassa on sittemmin esimerkkejä luvanmyöntäjien siirtymisestä kaivosyhtiöiden palvelukseen).
”Biokemisti Natunen jatkaa lupaviranomaisten kritisoimista: Pohjois-Suomen aluehallintoviraston luvista puuttuvat vesijätetiedot ja raskasmetallipitoisuuksia aliarvioidaan. Luvissa ei ole ollut juuri raja-arvoja lukuun ottamatta ilmeisimpiä aineita. Talvivaaran ja Raahen luvista puuttuvat pahimmat raskasmetallit, kuten kadmium, lyijy, elohopea, kromi ja koboltti. Ympäristölupia suuremmille raja-arvoille ja louhintaoikeuksille on haettu aina uudelleen. Talvivaaralla on yhteensä 120 TUKESin viime kädessä myöntämää ympäristölupaa.[iii]
”Lupa- ja ympäristöviranomaiset tarvitsevat omat valvojansa.[iv]
Kaipa kaivosyhtiöt siivoavat jälkensä – ?
”Talvivaaralle ei olisi saanut myöntää lupaa uraanin talteenottoon, koska nykyisetkin ympäristöongelmat ovat yhtiöltä ratkaisematta.[v]
”Vaikka uraani erotettaisiin jauhetusta malmista, jäljelle jäävä jäte sisältää edelleen noin 85 prosenttia alkuperäisestä radioaktiivisuudesta.[vi]
Kaivosyhtiöiden kannalta on kätevämpää saada toimintalupa kultakaivokselle, ja hakea uraanin louhintalupaa vasta myöhemmin.[vii]
”Dragon Mining ei osoittanut halukkuutta Oriveden kaatopaikan siivoamiseen, vaan se halusi tehdä 2000-luvun alusta lähtien toimineesta laittomasta kaatopaikasta laillisen. Viranomainen velvoitti kaivosyhtiön siivoamaan 300 000 kiloa sisältävän kaatopaikan. TUKES piti kaatopaikan siivoamista liian vaarallisena.[viii]
”Uraani ja sen monet hajoamistuotteet rikastuvat ravintoketjuissa, ovat myrkyllisiä ja vesiliukoisia. Uraani liukenee prosessi- ja jätevesiin ja varastoituu eläimiin. Sen hajoamistuotteilla on pitkä puoliintumisaika.[ix]
Kai Suomi hyötyy alueensa kaivosteollisuudesta – ?
”Vuonna 2019 kaivosyhtiöiden liikevaihto oli 2,5 miljardia euroa. Tästä ne maksoivat korvauksia ainoastaan enintään 5 miljoonaa euroa.[x]
Se on vähän.
”Kaivosyhtiöiden työllisyysvaikutus vuonna 2018 oli yhteensä 13 000 henkilötyövuotta[xi].
Se on vähän.
– – –
Suomen kaivoslakia ollaan uusimassa, Millainen sen pitäisi olla, siitä ei puhuta julkisesti. Hiljaisuus tuntuu pahaenteiseltä
”Suomen linja selviää kansainvälisen median sille antamista lisänimistä: ’Kaivosteollisuuden Kongo’ kertoo, että Suomi on valinnut ääriliberalistisen Chilen mallin.[xii]
”Chilen malli muistuttaa hämmästyttävän paljon Suomen mallia, jossa kaivostoimijoilla on alueisiinsa täysi ja ajallisesti rajaamaton omistusoikeus. Luvilla ja kaivosoikeuksilla voidaan vapaasti käydä kauppaa eikä erityisiä vaatimuksia toiminnoille taikka investoinneille ole asetettu.[xiii]
Kerran hurjassa nuoruudessa minulla oli tilaisuus ajaa moottoripyörällä Carraran seudulla, Italiassa. Carraran marmori on maailmankuulua. Näin miten suuria vuoria oli leikelty kuin jättiläisen kakkulapiolla siivuiksi, lohkoiksi, puolikkaiksi; pystysuorat valkoiset seinämät hohtivat kauas. Apenniinien maisema siltä kohdalta oli sekava kuin lasten synttärikekkereiden jäljiltä.
Uskon että nykytekniikalla voisi pistää vaikka koko Himalajan sepeliksi, jos sieltä löytyisi uraania, Saanasta puhumattakaan. Hyvä lukija, katso jostain Talvivaaran kaivoksen ilmakuvaa. Siinä on 200 metriä syvä, suuri rokonarpi isänmaamme kasvoilla, jota ei milloinkaan maisemoida, ja äkkiäkös se oli tehty. Suomen kauniit silokalliot, jääkauden tasoittamat, ovat katoava luonnonvara, eikä menetetty luonto koskaan palaa.
– – –
Suomalaiset ovat luopuneet hengellisestä kalliosta, kristinuskosta.
Nyt myös fyysistä kalliota, Skandinavian kilpeen kuuluvaa suomalaista peruskalliota ollaan jalkojemme alla murentamassa.
– – –
Mutta kaikkein vaarallisimmaksi uhkaksi näen TTIP:n, CETA:n ja ISDS:n. Kaksi ensimmäistä ovat lyhenteitä kansainvälisistä vapaakauppasopimuksista. Nämä mannertenlaajuiset kauppasopimukset mahdollistavat voimaan tullessaan kiistellyn investointisuojan, ISDS:n avulla sen, että monikansalliset yritykset esittävät markkinatuomioistuimissa vaatimuksia kansallisvaltioille vedoten markkina-asemansa heikentämiseen.[xiv]
”Välimiestuomioistuin löi kesällä 2019 lukkoon Pakistanin valtion korvaussumman kahdeksan vuotta kestäneen käsittelyn jälkeen. Pakistan joutuu maksamaan 5,8 miljardia dollaria kanadalais-chileläiselle kaivosyhtiölle kulta- ja kupariesiintymän hyödyntämistä koskevan yhteistyösopimuksen irtisanomisesta. Välitystuomio uhkaa ajaa talousvaikeuksien kanssa muutenkin kamppailevan Pakistanin vararikkoon. Pakistanin kohdalla 5,8 miljardin korvaussumma on katastrofaalinen, sillä Pakistan oli juuri ennen ISDS-tribunaalin päätöstä joutunut ottamaan 6 miljardin dollarin hjätälainan Kansainväliseltä valuuttarahastolta selvitäkseen maksuvaikeuksistaan.[xv]
”Marraskuussa 2019 australialainen mineraaliyhtiö Aura Energy ilmoitti, että se aikoi nostaa energiaperuskirjaan perustuvan ISDS-kanteen Ruotsia vastaan uraanimalmin louhinnan ja prosessoinnin kieltävän lain johdosta. – – ”Vuonna 2012 tehdyssä kartoituksessa esiintymästä saatavat nettotuotot arvioitiin 1,85 miljardiksi dollariksi. Aura Energy on julkistanut korvausvaatimuksensa 1,8 miljardia dollaria. Summaan sisältyy yhtiön mukaan tähänastiset kustannukset malminetsinnästä ja arvio voitoista, joita yhtiö olisi voinut saada.[xvi]
”Energiaperuskirja (Energy Charter Treaty) on vanha investointisopimus, joka on alun perin tullut voimaan 1998. – – Sopimuksen ovat allekirjoittaneet 53 maata, Euroopan unioni ja Euratom. – – Energiaperuskirjan määritelmät sijoittajien oikeuksista ovat niin väljät, että melkein mikä tahansa sijoittajan voitto-odotuksia heikentävä lainsäädännön kiristys voidaan tulkita korvauskanteen perusteeksi.[xvii]
”Investointisuoja – – mahdollistaa ainoastaan suuryhtiöiden valtiota vastaan nostamat oikeustapaukset, ei toisin päin. [xviii]
”Vapaakauppasopimuksiin liittyy useita jääviyskysymyksiä. – – Euroopan komissio saa hyvin yleisluonteista tietoa päätösten teon tueksi, ei kokonaisia asiakirjoja.[xix]
”CETA-sopimuksen sivumäärän arvellaan olevan noin 1500 sivua.
”CETA-sopimus tuli väliaikaisesti voimaan 21.9. 2017. Suomen eduskunta hyväksyi sopimuksen toukokuussa 2018. Eduskunta asetti ehdoksi, että hallitus käynnistäisi välittömästi kaivoslainsäädännön uudistamisen arvioinnin ja toisi tarvittavat muutosesitykset eduskunnan hyväksyttäväksi. Kaivoslakia ei ole kiristetty kuitenkaan vielä päämisnisteri Juha Sipilän eikä Sanna Marinin hallituskauden aikana, vaikka CETA-sopimuksen investointisuojan voimaan astuminen lähenee.
”Jos kaivoslakia ei pian uudisteta, kaivosteollisuuden viime vuosina valtiolle ja veronmaksajille tuottamat miljoonalaskut, esimerkiksi Nivalan 16 miljoonaa sekä Talvivaaran sadat miljoonat ovat alkusoittoa.[xx]
”Sijoittajakontrollista on olemassa useita varoittavia esimerkkejä Euroopan rajojen sisäpuolella. Torontolainen kaivosyhtiö Gabriel Resources on 15 vuoden ajan yrittänyt perustaa kultakaivosta Romaniaan. Gabriel Resources käynnisti vuonna 2015 kanteen Romanian valtiota vastaan ja hakee 5,7, miljardin euron korvauksia markkina-aseman vaarantamisesta. – – Oikeusjuttu jatkuu.[xxi]
– – –
”Globalisaatioksi tai finanssikapitalismiksi nimitetty ilmiö ei tunne valtioiden tai mannerten rajoja.
”Makrotaloustieteen klassikko Milton Friedman lisää, että yhteiskuntavastuuta voi soveltaa osakeyhtiössä vain moraalittomasti.[xxii]
”Karl Marxin tuotannontekijöiksi nimeämistä pääomasta, työvoimasta ja luonnovaroista uhkaa tulla 2000-luvulla minkä tahansa syyryrityksen riistaa. (s29) Globalismi ei piittaa ilmastosta, luonnosta, työntekijöistä: heille ylin palvonnan kohde on raha ja sen voima. (s.33)
”Yleensä yritykset ovat voineet vaatia valtioilta rahallisia korvauksia, mutta energiaperuskirja antaa ISDS-välitystuomioistuimille mahdollisuuden määrätä valtioita jopa olemaan toimeenpanematta omaa lainsäädäntöään. [xxiii]
”1990-luvulla tapahtunut maailmantalouden vapauttaminen on johtanut finanssimarkkinoiden täydelliseen ylivaltaan, jossa spekulatiivisilla toimenpiteillä vaikutetaan rahamarkkinoihin. Tätä finanssipolitiikan mahtia täydentää TTIP-sopimus, joka antaisi suuryhtiöille rajattoman vaikutusvallan yli valtioiden.[xxiv]
– – –
Yhteenveto:
Suomen perustusta murennetaan:
1) Hengellisesti murentamalla kristinuskoa
2) Fyysistä maaperää ja luontoa kaivosten rajoittamattomalla toiminnalla
3) Valtiollista suvereniteettia ja itsemääräämisoikeutta yksisilmäisellä globalismin suosimisella.
– Anna, Herra, meille uudenlaista talvisodan henkeä!
– – –
Suositeltavaa luettavaa:
Dahl, Rita: Globalisaation haasteet, Kovasana Kustannus Tampere 2020, ISBN: 978-952-7410-07-3
Korhola. Eija-Riitta: Ilkeitä ongelmia Tarinoita politiikasta, Tammi 2020, ISBN: 978- 952-04-0858-9
Ahvio, Juha: Vaarallinen vihreä valhe, Kuva ja sana 2017, ISBN: 978-951-585-333-2
Paunio, Mikko: Hourulan väen ilmastovallankumous, ADverts Printing House, Riika 2019, ISBN: 978-952-94-2500-6
[i] Dahl, Rita: Globalisaation haasteet, Kovasana Kustannus Tampere 2020, ISBN: 978-952-7410-07-3. s126
[ii] Emt. s. 160
[iii] Emt. s.161
[iv] Emt. s. 162
[v] Emt. s. 164
[vi] Emt. s. 151
[vii] Emt. s. 136
[viii] Emt s. 129
[ix] Emt. s. 130
[x] Emt. s. 122
[xi] Emt. s. 150
[xii] Emt. s. 121
[xiii] Emt. s. 165
[xiv] Emt. s. 17
[xv] Emt. s. 59
[xvi] Emt.s. 58
[xvii] Emt. ss. 56-57
[xviii] Emt s. 36
[xix] Emt s. 48
[xx] Emt. s. 50
[xxi] Emt. s.52
[xxii] Emt. s.9
[xxiii] Emt s.57
[xxiv] Emt. s.38
Lue ohjeet kommentoinnille
11.12.2021 03:31
Niinpä, erinomaisen paljon asiaa kaivosalasta! Kiitos siitä ja jutun kokonaisuudesta myös!
Näinhän se on, ydinvoimaa ei oikein suvaita. No, sekin edellyttää uraanin louhintaa, mutta vielä enemmän harvinaisia kaivannaisia tarvitaan, jos kaikki liikenne pitää sähköistää. Dieselvoiman korvaaminen edellyttää ihan valtavan kokoisia sähköakkuja. Olen kuullut, että linja-autoillakin akselipaino suurenee säihköistäessä, ja näin ne irrottavat maantiepölyä enemmän, vaikka muuten paikallisesti katsoen ympäristöystävällisempiä ovatkin.
Muutama varmaan muistaa uutisen, jossa VR joutui perustelemaan dieselveturien tilausta sähköisten sijaan. No. etsin uutisen (Yle 11.3.2019), jossa kerrottiin heidän arvioineen ”myös akku- ja kaasuteknologiaa hankinnassa. Tällä hetkellä jos katsoo vetokykyä, toiminta-aikaa, ja Suomen sääolosuhteita, ne eivät pystyneet vastaamaan tarpeeseen. Tulevaisuudesta ei kuitenkaan tiedä, tässä nyt valitussa mallissa esimerkiksi on mahdollisuus korvata toinen dieselmoottori jollain muulla teknologialla, Jansson kommentoi Ylelle.”
Tilaus käsitti 60 veturia, ja niiden käyttöiän kerrottiin olevan ainakin 30-40 vuotta ja kestävän -40 asteen pakkasta. Tilauksen tekijöillä oli realiteetit hallussa. Kun pidetään hyvin ja huolletaan käyttöikänsä loppuun kestäviä ja toimivia liikennevälineitä, ei kuormiteta luontoa läheskään niin paljon kuin jos tehdään mediapaineessa muodikkaita tilauksia.
Sähköakullisten bussien ja henkilöautojen kohdalla täytyy varautua lataustaukoihin, ja siihen, että teho laskee pakkasella huomattavasti – saattaapa meno hyytyä kokonaankin. Ed. mainitussa uutisessa puhutaan toki sähköistetyistä rataosuuksista myös ja kerrotaan tilatun 80 Vectron-mallista sähköveturia, joista osa on käytössä tavaraliikenteessä ”Matkustajaliikenteessä niitä ei vielä käytetä, sillä turvalaitteiden yhteensovituksessa on ollut vielä ongelmia.”
Paine sekä rata- että kumipyöräliikenteen sähköistämiseen tuntuu olevan kova, mutta harvoin puhutaan siitä, mistä ja miten se sähkö saadaan. Sähkönkulutus kasvaa huimia määriä siitäkin, jos koko liikenne pyritään sähköistämään. Silloinkin jos liikenne halutaan sähköistää, ei ole järkeä kieltää kivihiili- ja ydinvoimaloita. Emme voi peittää maapallon pintaa tuulivoimala- ja aurinkovoimapuistoillakaan, ja ne kaipaavat säätöenergiaa. Vedyssä on tunnetut vaaransa. Vesivoimaloidenkin lisäämistä vastustetaan. Biopolttoaineista ei voi haaveilla korvaajaa kuin vähäisessä määrin. Liian suuri biopolttoainekysyntä johtaa ruokapeltojen polttoainekäyttöön ja
puunhakkuun suhteettomaan kasvuun (synteettisiin fossiilittomiin nestemäisiin biopolttoaineisiinkin tarvitaan kasviperäinen raaka-aine, olkoon se levää, ruokoa, viljaa, puuta tai mitä vaan).
6.12.2021 16:27
Kun tuohon hulluuteen lisätään kaiki muut ilmasto,korona lgbt jne jne hulluudet niin minä toivon että loppu tulisi mahdollisimman pian tälle ihmisten touhuiluille.
Tässä maailmassa ei ole enää yhtään mitään hyvää miksi pitäisi elää.
Seurakuntakin on nykyisi koppanaamiaisten ja toistensa karttamiskeskus niinkuin muuallakin jossa fanaattisesti ja pilkuntarkasti noudatetaan THÄllien ohjeita ja hypätään vaikka kuilun reunalta sata metriä louhikkoon kun valtio käskee ja korrekti ”vastuullisuus lähimmäisestä” niin edellyttää . Ja uskotaan sokeana mitä vain yleisestä tuutista tulee Jumalan sanaan verrattavana absoluuttisena totuutena ”bandemiasta” joka vaanii joka puskassa ja kulmassa . Ja piikkiä pitää ottaa piikin perään ja mitään tulosta ei näy ennenkuin piikittömät julistetaan kansalaosoikeudettomiksi ruttotautisiksi ja pistetään häkkiin . Sitten autuus koittaa , näin meille uskotellaan ja myös uskotaan hyvin laajasti , myös kristityt !
Ja jos jonkun päässä hälytyskellot soi se on vain foliohatun rapinaa ei muuta .
Nyt olisi tilaus seurakunnalle, joka palaa normaaliin ja jossa ei edellytetä , ei suositella eikä olla suosittelematta kenllekkään loputonta käsienlotrausta desifektioaineilla eikä kuonokoppeja. Vaan jokainen saa tehdä asiassa niinkuin parhaaksi näkee . Ja jossa kuonokoppien ja desifektioaineiden käyttö julistuksella julistetaan jokaisen henkilökohtaiseksi asiaksi jolla ei ole mitään tekemistä ihmisen vastuullisuuden yms hyveellisyyden kanssa , niinkun se myös on!!
Jos tätä hulluutta ja ihmisten erarvoistamista vuohiin ja lampaisiin ei nyt herätä seurakunnissakaan ruveta torppaamaan , niin tämä ei tule loppumaan koskaan. AINA tulee olemaan jos jonkinlaista lunssaa ,ja syy jatkaa koppanaamiaisia yms. siitä tulee ja on tullu jo jonkinlainen ”pyhyyden ja vanhurskaunen ” ja erityisesti ”vastuullisuuden ja hyveellisyyden ” kruunu näille urhoollisille bakteeripelkoisille maanikoille joille muutoin kyttäytyvät ei sitä ansaitse!
TV Alan olla pikkuhiljaa tosi kypsynyt tähän teatteriin!!
6.12.2021 14:34
Ninhän se on,
että vihreitä ja ympäristötietoisia pitäisi olla, mutta vain jotkut asiat tuntuvat luokiteltavan turmiollisiksi.
”Jokaisesta turhasta nettikliksatuksesta on tuomiopäivänä todellisuudessä tili maksettaman.” Eli turha chattaily, turhat videot ja turhat googlettamiset; uudet modernimman teknologian vähän väliä vanhentuneiksi käyvät ja uuden hakkimista edellyttämät vempaimet tuhoavat luonnon monimuotoisuutta ja riistettyjen lasten ja aikuisten terveyttä ja elämää. Emme todellisuudessa halua puuttua ”tiettyjen suurten ei-ihmisoikeuksia-noudattavien maiden” riistotoimintaan, koska se tekisi omasta eämästämme ”tylsempää” (?????).
On helpompaa puhua ” vihreästä” energiasta tuulesta temmaten ja tiettujen pienempien demokraattisten maiden boikotiinnista….