Patmos-blogi

Synti Pyhää Henkeä vastaan

Juha Ahvio Juha Ahvio on teologian tohtori, dosentti ja Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja.
Julkaistu:

Käsittelen tässä artikkelissa erittäin vakavaa teologista teemaa, nimittäin syntiä Pyhää Henkeä vastaan. Mistä tässä erityisessä synnissä on kyse ja millaisia liittymäkohtia tähän syntiin syyllistymisen mahdollisuudella on etenkin omassa ajassamme?

Pyhä Raamattu ilmoittaa, että on olemassa erityisen Pyhää Henkeä vastaan kohdistuvan synnin mahdollisuus. Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumien luvun 12 jakeet 31–32, luvun 3 jakeet 28–29 ja luvun 12 jae 10 ovat tallettaneet Herran Jeesuksen Kristuksen opetuksen tästä aiheesta:

”Sentähden minä sanon teille: ’Jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei anteeksi anneta. Ja jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, niin hänelle annetaan anteeksi; mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, niin hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä maailmassa eikä tulevassa…Totisesti minä sanon teille: kaikki synnit annetaan ihmisten lapsille anteeksi, pilkkaamisetkin, kuinka paljon pilkannevatkin; mutta joka pilkkaa Pyhää Henkeä, se ei saa ikinä anteeksi, vaan on vikapää iankaikkiseen syntiin…Ja jokaiselle, joka sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi; mutta sille, joka Pyhää Henkeä pilkkaa, ei anteeksi anneta.”

Apostoli Paavali ja apostoli Johannes kirjoittavat Hebrealaiskirjeen luvun 6 jakeissa 4–6, luvun 10 jakeissa 26–27 ja Johanneksen ensimmäisen kirjeen luvun 5 jakeessa 16 seuraavasti:

”Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia, ja sitten ovat luopuneet – taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät…Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä, vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat….Jos joku näkee veljensä tekevän syntiä, joka ei ole kuolemaksi, niin rukoilkoon, ja hän on antava hänelle elämän, niille nimittäin, jotka eivät tee syntiä kuolemaksi. On syntiä, joka on kuolemaksi; siitä minä en sano, että olisi rukoiltava.”

Näin, edellä lainatusti, Raamattu puhuu synnistä Pyhää Henkeä vastaan.

Kaikenlainen synti kohdistuu kolmiyhteistä Jumalaa ja Hänen lakiaan vastaan, 1. Jh. 3:4, ja on luonteeltaan hengellisesti kuolettavaa ja ansaitsee rangaistuksen. Synnin voi kuitenkin saada Jumalan armosta ja Kristuksen vanhurskauden tähden anteeksi, uskomalla evankeliumin armonlupauksiin. Mutta on kuitenkin olemassa poikkeuksellisen hirvittävä ja anteeksiantamaton synti, joka erityisellä tavalla kohdistuu Pyhää Henkeä vastaan.

Tämän synnin luonne tulee ymmärtää seuraavasti, kuten selittävät tunnustuksellinen luterilainen teologi Franz Pieper Kristillinen dogmatiikka -teoksensa (suom. Heikki Koskenniemi, Sley, 1961, 1946) sivuilla 227–230 ja tunnustuksellinen reformoitu teologi Louis Berkhof Systematic Theology. Complete Edition -teoksensa (Eerdmans, 1996, 1932) sivuilla 252–254.

Synnillä ovat ensinnäkin ainutlaatuisen aikahistorialliset asiayhteytensä.

Poikkeukselliseen syntiin Pyhää Henkeä vastaan syyllistyttiin Kristuksen maan päällä vaeltamisen, ihmeidenteon ja Vanhan testamentin messiaanisten ennustusten täyttymisen aikana, silloisen epäuskoisen ”pahan sukupolven”, Mt. 12:39, 45, saatua vastaansanomattoman ja väkevän Pyhän Hengen todistuksen Kristuksesta. Silloin tämä erityinen todistus tuli torjutuksi ja Beelsebulista eli paholaisesta lähtöisin olevaksi tieten tahtoen väitetyksi, Mt. 12:22–30.

Vastaavanlaisesta tilanteesta on kyse myös Hebrealaiskirjeessä, joka on kirjoitettu heprealaisille eli Juudean ja Jerusalemin juutalaiskristityille, jotka olivat vaarassa langeta takaisin temppelirituaaleihin, jotka vielä tuolloin eli ennen vuotta 70 jKr. olivat toiminnassa. Paavali varoittaa, että mikäli vastoin parempaa tietoa ja voimallisesti koettua Pyhän Hengen todistusta ja valoa tieten tahtoen luopumuksellisesti palataan takaisin Vanhan liiton temppelipalvelukseen eläinuhreineen ja siten hylätään Kristuksen kertakaikkisen ainutlaatuinen ja täytetty uhrityö, syyllistytään syntiin Pyhää Henkeä vastaan ja julki häpäistään Jumalan Poika.

Nämä ainutlaatuisen aikahistorialliset asiayhteydet liittyvät jakeiden Mt. 12:43–45 profetian täyttymiseen vuoden 70 jKr. tapahtumissa eli Jerusalemin ja sen temppelin tuhon vaiheissa. Muilta eli edelleen mahdollisilta osiltaan synnissä Pyhää Henkeä vastaan on kyse seuraavasta.

Kyse on jatkuvan paatuneesta ja loppuun asti kestävästä epäuskosta ja Pyhän Hengen Kristus-todistuksen tieten tahtoisesta hylkäämisestä, impoenitentia finalis, lopullisen ja tahallisen päättäväisestä sekä itsepintaisesta parannuksentekemättömyydestä. Kyse on samalla myös erityisestä synnillisestä pilkkaamisesta, Pyhän Hengen pilkkaamisesta.

Synti kohdistuu sinänsä aina koko Pyhää Kolminaisuutta eli ontologista triniteettiä eli yhtä kolminaista jumalallista olemusta vastaan, mutta erityisellä tavalla ekonomisen triniteetin näkökulmasta eli kolminaisuuden luodussa ajassa ja paikassa eli historiassa suorittaman työn näkökulmasta nimenomaan kolminaisuuden kolmannen persoonan, Pyhän Hengen, työtä vastaan.

Kaikki synnit Pyhää Henkeäkään vastaan eivät ole anteeksiantamattomia, Ef. 4:25–30. Mutta on olemassa erityinen syntisyyden ilmentymä, joka on nimenomaista ja erityistä Pyhän Hengen pilkkaa, joka on anteeksiantamattoman paatunutta ja rappiollista. Kyse on tässä elämässä tehtävissä olevasta synnistä, jonka jälkeen ei ole kääntymisen eikä anteeksisaamisen mahdollisuutta. Kyse on tietoisesta, pahantahtoisesta ja vapaan vakaumuksellisesti tehdystä synnistä.

Tämä synti on luonteeltaan herjaavan pilkkaavaa ja kohdistuu siihen armolliseen todistukseen, jonka Pyhä Henki vastaansanomattomin todistein antaa jumalallisesta totuudesta ja järjestyksestä yleensä ja erityisesti Kristuksesta ja yksin Hänessä olevasta iankaikkisesta pelastuksesta, Jh. 14:16–17, 26–27; Jh. 15:26; 16:12–15. Pyhän Hengen pilkkaan syyllistyttäessä tämän todistuksen jumalallisuus herjaavan vihaisesti kielletään ja syyllistetään pahaksi, se on, paholaisesta peräisin olevaksi valheeksi. Eli Pyhän Hengen Kristus-todistus määritellään tarkoituksellisen tietoisesti huonoksi, epäpyhäksi, pahaksi, paholaismaiseksi.

Tällainen edellyttää, että on kohdattu ja jollakin tasolla koettukin väkevä Pyhän Hengen armonvaikutus, joka on valaissut ymmärtämään Jumalan armoa Kristuksessa ja osoittanut, että Jeesuksen Kristuksen täytyy olla totuus.

Synti Pyhää Henkeä vastaan edellyttää, että kaikesta edellä todetusta huolimatta ja omantunnon todistuksestakin huolimatta ihminen herjaten, pilkaten ja pahantahtoisesti sekä tarkoituksellisesti tahtoo hylätä Pyhän Hengen todistuksen ja leimata sen pahasta lähtöisin olevaksi. Kyse on siis siitä, että ilmeinen jumalallinen totuus julistetaan pilkaten ja herjaavasti valheeksi ja epäpyhäksi epätotuudeksi, pimeydestä lähtöisin olevaksi ja, käänteisesti, todellinen pimeys ja pahuus julistetaan pyhäksi ja totuudelliseksi.

Synnin Pyhää Henkeä vastaan, Pyhän Hengen pilkan, tekee erityiseksi synniksi se, että siinä ei syyllistytä vain Pyhän Hengen persoonan ja Hänessä koko kolmiyhteisen jumalallisen olemuksen pilkkaan sinänsä, vaan Pyhän Hengen ainutlaatuisen todistajanviran, jossa Hän todistaa sekä objektiivisesti että henkilökohtaisen kohtikäyvästi Jumalan kunniasta ja armosta Kristuksessa, herjaamiseen ja pilkkaamiseen. Samalla syyllistytään täydelliseen välinpitämättömyyteen omasta iankaikkisuuskohtalosta.

Edellä luonnehdittuun tapaan selittävät Pieper ja Berkhof syntiä Pyhää Henkeä vastaan.

Tämä synti kumpuaa tietoisen tarkoituksellisesta kolmiyhteisen Jumalan ja Hänen jumalallisten säädöstensä ja asetustensa vihaamisesta. Tämä viha, pilkanteko ja herjaaminen kohdistuu Jumalaan paitsi armollisena Isänä Kristuksessa myös Luojana ja luodun järjestyksen määrääjänä ja asettajana, Rm. 1:18–32. Kyse on vihasta jumalallista järjestystä, pyhää järjestystä, hierarkiaa, kohtaan. Kyse on myös vihasta luontoa ja sen mukaista järjestystä ja päämäärähakuisuutta kohtaan, luonnollisuuteen ja luonnollisia rajoja kohtaan suuntautuvasta vihasta ja kapinasta.

Synti yleensä ja synti Pyhää Henkeä vastaan erityisesti on ylpeää hybristä ja kapinaa hierarkiaa vastaan. On syytä muistaa, että Kristus on sekä luomisen että lunastuksen Välimies, Kol. 1:14. Näin ollen Pyhä Henki todistaa Hänestä molempina. Ja silloin on niin, että myös luonnollisuuteen ja sen mukaiseen järjestykseen, joka sekin pysyy loppuviimeiseksi yllä Kristuksessa Jeesuksessa, jossa ”pysyy kaikki voimassa”, Kol. 1:17, kohdistuva viha ja herja kohdistuu etenkin Kristukseen ja siihen todistukseen, jonka Pyhä Henki tarjoaa Kristuksesta.

Pane merkille, että Raamatussa viitataan erityiseen luonnottomuussyntiin ja sen ainutlaatuiseen ja lopullisen anteeksiantamattomaan rangaistukseen. Jakeet 2. Pt. 2:4 ja Juuda 6–7 viittaavat langenneisiin ja kapinallisiin enkeleihin, jotka ”jättivät oman asumuksensa…harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin…”. Näissä on kyse tietyistä langenneista enkeleistä, jotka joskus muinaisuudessa, ennen vedenpaisumustuomiota, tekivät jotain niin poikkeuksellisen luonnotonta syntiä, että sen seurauksena joutuivat syvimpään tuonelaan, Tartarukseen, kokemaan rangaistustaan. Näiden synti oli jotain hirvittävää ja luonnotonta, olemuksellisen pysyvien rajojen tieten tahtoista ylittämistä, Jumalan luomisessa asettaman luonnon, jonka hyvyydestä Pyhä Henki todistaa, vastaisuudesta, luonnottomuussynnistä.

Kyse oli siitä, mistä jakeet 1. Ms. 6:2, 4 kertovat eli ”Jumalan poikien”, langenneiden kapinallisten enkeliolentojen, tavalla tai toisella toteuttamasta ”yhtymisestä ihmisten tyttäriin” ja jälkeläisten, ”jättiläisten”, 4. Ms. 13:34, hankkimisesta näiden kanssa eli jonkinlaisesta ihmisen geneettisestä manipulaatiohankkeesta.

Jakeissa 1. Pt. 3:18–20 mainitut ”vankeudessa olevat henget” eivät ole ihmisiä, vaan vankeudessa olevia langenneita enkeleitä, joille Jeesus saarnasi. Saarna ei ollut evankeliumia, vaan voitonsanomaa Jeesuksen ristinvoitosta ja saatanallisten voimien lopullisesta tuhosta ja häviöstä. Juuri tästä syystä Jeesus ”astui alas helvettiin”, descendit ad inferna, kuten Apostolinen uskontunnustus tunnustaa. Ja huomaa: kaikenlainen JDS-oppi on täyttä harhaa ja eksymystä. Jeesus ei kärsinyt helvetissä tai tuonelassa mitään hengellistä kuolemaa eikä kamppaillut siellä saatanaa vastaan eikä uudestisyntynyt siellä. Tällä meidän aikanamme kehitetyllä harhaopilla ei ole mitään tekemistä Apostolisen uskontunnustuksen tuonelaan tai helvettiin alas astumisen kohdan kanssa.

Jeesus saarnasi ja julisti ristillä suvereenisti ja lopullisesti saavuttamaansa voittoa. Tuonelaan astuminen oli Kristuksen korotuksen tilan ensimmäinen vaihe. Etenkin jakeen Kol. 2:15 valossa on varsin ymmärrettävää, että Jeesus saarnasi ratkaisevaa voitonsanomaa ensin juuri niille vankeusrangaistuksessa oleville langenneille enkeleille, jotka aikoinaan olivat kapinallisessa ylimielisyydessään syyllistyneet poikkeuksellisen anteeksiantamattomaan luonnottomuussyntiin.

Toinen merkille pantava Raamatussa ilmoitettu poikkeuksellisen jumalaton rajojen- ja ihmisyydenylityshanke siitä koituneine rangaistuksineen on Baabelin tornin rakentaminen ja ihmisen pyrkimys Jumalaksi, 1. Ms. 11:1, 4–6, sekä tämän hankkeen pysähtyminen Jumalan erityiseen asioihin puuttumiseen. Kyse oli ihmisyyden ylitysyrityksestä ja rajattomasta ykseyseetoksesta.

Näin siis raamatullinen ilmoitus näistä erikoisen jumalattomista hankkeista, jotka kohdistuivat selkeän tietoisesti ja julkeasti sitä todistusta vastaan, jonka Pyhä Henki antaa Jumalan hyvistä luomisjärjestyksistä. Näissä hankkeissa on ollut kyse vihasta jumalallista järjestystä, pyhää järjestystä, hierarkiaa, kohtaan. Kyse on ollut vihasta luontoa ja sen mukaista järjestystä ja päämäärähakuisuutta kohtaan, luonnollisuuteen ja luonnollisia rajoja kohtaan suuntautuvasta vihasta ja kapinasta, jossa on syyllistytty anteeksiantamattomaan syntiin.

Miten tämä ilmoitus liittyy omaan aikaamme?

Vertaa edellä viitattuja raamatullisen ilmoituksen kuvaamia hankkeita tämän päivän sateenkaari- ja gender-ideologiaan ja sen edustamaan ihmisyyden biologisten rajojen ja olemuksen tyhjäksi tekemisen ja ylittämisen hankkeeseen. Tässäkin on jälleen kyse luonnottomuushankkeesta.

Vertaa edellä viitattuja hankkeita myös tämän päivän transhumanismiin ja Great Reset -hankkeeseen, jonka ytimessä on transhumanistinen eetos. Transhumanismi on kokonaisvaltainen ihmisyyden ja ihmisyyden biologisten ja olemuksellisten rajojen ylityshanke, ihmisolemuksen kokonaisvaltainen lakkauttamishanke. Transhumanismi pyrkii tekemään lopullisesti tyhjäksi luonnon ja luonnollisuuden ja pyrkii ylittämään ne. Transhumanismi pyrkii ihmisen muuttamiseen ja tekemiseen kuolemattomaksi eli toisin sanoen Jumalaksi.

Transhumanismi on todellisuudessa vanhaa alkemiaa futurologisen teknologian kaavussa, ihmisyyden muokkaamishanke, 1. Ms. 6:2, 4:n hankkeeseen tavallaan verrattavasti:

”Transhumanistit tukevat yleisesti nousevia teknologioita, joista monet ovat kiistanalaisia, kuten nanoteknologia, bioteknologia, informaatioteknologia, kognitiivinen tiede, kryoniikka ja hypoteettiset tulevaisuuden teknologiat kuten ihmistä laajempaan ajatteluun pystyvä tekoäly ja mielen siirto. Transhumanismin visiot perustavanlaatuisesti muuttuvasta ihmisyydestä ovat keränneet paljon kannatusta ja arvostelua useista eri näkökulmista…”

Transhumanismin mukaan ihmisen on tultava itse omaksi Jumalakseen. Jumalaa ei ole, mutta Jumala alkaa olla, kun saavutetaan yli-inhimilliseen tekoälyyn perustuva singulariteetti, kuten esimerkiksi Ray Kurzweil on kaavaillut. Tällaisissa kaavailuissa ja hankkeissa tullaan kuitenkin jo varsin lähelle niitä pyrkimyksiä, jotka alkujaan innoittivat ihmistä syntiinlankeemukseen, kuten 1. Ms. 3:1–7 ilmoittaa:

”Mutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle: ’Onko Jumala todellakin sanonut: ’Älkää syökö kaikista paratiisin puista’? Niin vaimo vastasi käärmeelle: ’Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa, mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia, on Jumala sanonut: ’Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi’.’ Niin käärme sanoi vaimolle: ’Ette suinkaan kuole; vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan’. Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi. Silloin aukenivat heidän molempain silmät…”

Tämän päivän pyrinnöistä etenkin gender-ideologia ja Great Reset -henkinen transhumanistinen ideologia, jotka ovat ytimiltään uskonnollisia eetoksia, kumpuavat paitsi alkutilan syntiinlankeemukseen johtaneista harhauskomuksista ja viettelyksistä myös raamatullisen historian kuvaamista luonnottomuussyntisistä ja ihmisyyden rajojen ylittämiseen pyrkivistä haluista ja tavoitteenasetteluista.

Teologisesti on merkille pantavaa, että Pyhän Hengen päätyö ekonomisen triniteetin näkökulmasta tarkasteltuna on todistaa Kristuksesta ja Hänen kunniastaan ja armostaan. Näin ollen Pyhä Henki todistaa myös Kristuksen kunniasta luomakunnan sekä sen hierarkkisten järjestysten ja rajojen Luojana ja Herrana, koska Rm. 1:19 toteaa:

”…sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut. Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseään puolustaa…” ja koska jakeet Kol. 1:14–17 ilmoittavat Kristuksesta:

”Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen, ja Hän on näkymättömän Jumalan kuva…Sillä Hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu Hänen kauttansa ja Häneen, ja hän on ennen kaikkia, ja Hänessä pysyy kaikki voimassa.”

Näin ollen, teologisesta näkökulmasta tarkasteltuna ja etenkin Pyhää Henkeä vastaan tehtävissä olevan synnin näkökulmasta tarkasteltuna tämän päivän gender-ideologinen uususkonnollisuus ja transhumanistinen uususkonnollisuus ja niihin suostuminen paitsi henkilökohtaisesti myös juridisen yhteiskunnallisesti ovat varsin vakavia asioita.

Pyhä Henkihän todistaa jatkuvasti kaiken sellaisen Kristukseen perustuvan kuten erityisesti Jumalan kuvaksi miehenä ja naisena luodun biologisen ja luonnollisen ihmisyyden puolesta, jota monet gender-ideologian kannattajat ja transhumanistit käytännössä varsin rankasti herjaavat, vihaavat, pitävät pahana ja huonona ja jonka haluavat ylittää ja muuttaa kokonaan joksikin toisiksi. Siitä huolimatta, että he kuten kaikki muutkin joutuvat tunnustamaan luomakunnan ja ihmisyyden lähtökohtaisen olemuksellisuuden ja rajallisuuden, he silti julistavat, että ”mikään ei ole mitään varten” ja että ihminen voi ja hänen tulee rakentaa teknologian avulla itsestään iankaikkinen Jumala.

Tällainen asennoituminen tulee jo vaarallisen lähelle sitä tietoista, pahantahtoista ja vapaan vakaumuksellisesta tahdosta tehtyä syntiä, joka tunnetaan syntinä Pyhää Henkeä vastaan. Tämä synti on siis luonteeltaan vakaumuksellisen herjaavaa ja pilkkaavaa ja kohdistuu siihen armolliseen todistukseen, jonka Pyhä Henki vastaansanomattomin todistein antaa Kristuksesta ja yksin Hänessä olevasta iankaikkisesta pelastuksesta sekä siitä, että Hän, Kristus, kolmiyhteisen jumaluuden toinen persoona, on myös Luojana vastuussa luomakunnan ja ihmisyyden perimmäisestä olemuksesta ja tarkoituksesta.

Pyhän Hengen pilkkaan syyllistyttäessä tämän todistuksen jumalallisuus herjaavan vihaisesti kielletään ja syyllistetään pahaksi, eli Pyhän Hengen Kristus-todistus määritellään tarkoituksellisen tietoisesti epäpyhäksi, pahaksi, siis paholaismaiseksi. Kyse on tässä elämässä tehtävissä olevasta synnistä, jonka jälkeen ei ole kääntymisen eikä anteeksisaamisen mahdollisuutta. Tämä tekee käsillä olevan teologisen pohdinnan ja sen liittymäkohtien näkemisen omassa ajassamme erittäin vakavaksi.

Tästä vakavuudesta tulisi olla selvillä yhtä hyvin hengellisen regimentin alueella kuin maallisen, yhteiskunnallisen, regimentin alueellakin. Näissä asioissa eksyminen on tuhoisaa. Tieten tahtoen, pilkkaavan herjaavasti ja lopullisen sitoutuneesti tapahtuva Pyhän Hengen Kristus-todistuksen hylkääminen on yhtä tuhoisaa sekä luomisen että lunastuksen uskonkappaleen kohdalla.

Nyt jos koskaan aikamme virtauksia, oman aikamme ”aikain merkkejä”, on osattava arvioida ja ymmärtää raamatullisen klassisen kristillisen teologian näkökulmasta.

On syytä rukoilla ja toivoa, että omassa ajassamme voisi kuitenkin, kaikesta huolimatta, toteutua sekä hengellisen että maallisen regimentin alalla se, minkä Paavali lausuu jakeessa Heb. 6:9:

”Mutta teistä, rakkaat, uskomme sitä, mikä on parempaa ja mikä koituu teille pelastukseksi – vaikka puhummekin näin.”

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (11)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  1. Ujohko

    Lähtökohdat:

    1. Jumalalle kaikki ovat eläviä.

    2. Jeesuksen Kristuksen armo olkoon kaikkien kanssa.

    3. Jumalalle kaikki on mahdollista.

    Evankeliumi kattaa kaiken tuon.

    Moni näyttää täällä silti kuvittelevan, että ihminen kykenisi itsensä suistamaan armon – ja siis Jumalan tahdon, yli kaiken ulottuvan rakkauden – ulkopuolelle. Ei, siihen ihminen ei pysty. Me emme pysty itseämme pelastamaan, sen oivaltaminen kuuluu kuvaan jos itsensä kristityksi mieltää. Me emme myöskään pysty tekemään tyhjäksi Jumalan rakkaudentyötä.

    Silti kirjoitus oli täysin oikeassa.

    Miten?

    Pyhän Hengen pilkka tarkoittaa yhdellä sanalla sanottuna katumattomuutta, kahdella sanalla sanottuna katumatonta pahuutta. Siksi se ei kuulu armon piiriin. Armo on tarkoitettu kaikille, ja anteeksi saa jokainen joka ymmärtää tehneensä väärin, katuu ja pyytää anteeksi. Ristillä Jeesus kuitenkin rukoili anteeksiantoa myös niille, jotka eivät ymmärtäneet syntejänsä. Tämä on ymmärrettävä laajemmin, ei pelkästään koskemaan Jeesuksen teloittamisesta vastuullisia tahoja, vaan koko ihmiskuntaa. Kaikki me olemme langenneet. Yhtä totta on se, että evankeliumin vastaanottamisen jälkeenkin olemme tehneet syntiä joka ikinen päivä.

    Jaakobin kirje 2
    8 Vaan jos täytätte kuninkaallisen lain Raamatun mukaan: ”Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi”, niin te hyvin teette;
    9 mutta jos te henkilöön katsotte, niin teette syntiä, ja laki näyttää teille, että olette lainrikkojia.
    10 Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin.

    Tässä maailmanajassa olemme vajavaisia emmekä todellakaan täydellisen synnittömiä, mutta olemme täydellisen kristittyjä. Synti ja pahat ajatukset – ne tullaan heittämään helvettiin.

    Vastaus esitettyyn kysymykseen ’miten’ on se, että Jumala on myös ajan Herra.

    Joh. 12:31

    Nyt käy tuomio tämän maailman ylitse; nyt tämän maailman ruhtinas pitää heitettämän ulos.

    Kuinka suuri, rakastava ja armollinen Jumalamme onkaan!

  2. Bux

    Meitsi kuvitteli et Pyhän hengen pilkkaaminen tarkoittaa seurakunnan arvovallan kyseenalaistamista, koska jos seurakunnan ja Pyhän hengen yhteyden kiistää eli sen, että seurakunnalla olisi armon välineet ja se voisi antaa syntejä anteeksi, niin loogisesti tästä seuraa, ettei seurakunnan arvovallan kyseenalaistajalle voi antaa syntejä anteeksi: hän ei usko niitä voivan edes saada, jos siis pilkkaa Pyhää henkeä.

    Mutta nyt Ahvion tulkinta onkin se, että Pyhän hengen pilkkaa = transhumanismi / gender ideologia. Aikamoista tendessiluentaa. 😀

  3. IlkkaT.O.

    Kiitos Juha Ahviolle paikoin unohdetusta, mutta tänäkin päivänä tärkeän aiheen esiinottamisesta. Saatanan, sielunvihollisen työtä sekin, että Raamatun ilmoitusta hyljeksitään (esim. Päivi Räsäs-tapauksessa).
    Aihe, jonka pohtimiseen sen moniin näkökulmiin olisi varattava paljon tilaa, sen osoittavat myös kommentoijat kirjoituksissaan niin kirkollisessa kuin yhteiskunnallisessa mielessä yleensä.
    Jumaluuden kolmas Persoona, Pyhä Henki, kirkastaen aina Kristusta meille, jotka uskomme, niinkuin Sana sanoo, ohjaa omiaan kaikkeen totuuteen. Jeesus opetuslapsilleen: ”Kaikki, mitä Isällä on, on minun; sentähden minä sanoin, että Hän (Pyhä Henki) ottaa minun omastani ja julistaa teille.” Pyhä Henki on Puolustaja seurakuntansa, so. Jeesuksen verellä pestyjen kanssa, ja heissä asuva. Olemme Pyhän Hengen temppeli, jonka ei tulee elää synnissä (”pitäkää itsenne synnille kuolleina”). Eli jatkuvan valvomisen paikka myös tulkintojen omaksumisen suhteen.

    Kaikki, mikä ei ole Jumalasta, on pahaa, on vääryyttä. Synti on vääryyttä, ja sen palkka on kuolema. Erikseen, P.H.:n pilkka on sovittamaton rikos, siihen syyllistyivät Jeesuksen maanpäällisen vaelluksen aikaan fariseukset sanoessaan Jeesuksessa vaikuttavan saastaisen hengen. Voidaan päätellä, että näillä henkilöillä omatunnon paatumus oli lopullista laatua; Jumala puhui heille kohti, mutta he eivät sitä enää voineet käsittää. Hebr.kirjeen varoitus oli ja on nimenomaisesti UL:n uskoon tulleille, (messiaanisille ja pakanuudesta kääntyneille) Pyhällä Hengellä täyttyneille uskoville; he ovat niitä, jotka ovat maistaneet ”tulevan maailmanajan voimia”. Kukaan ei tee tahattomasti P.H.:n pilkan syntiä, tarvitaan aina tietoinen luopuminen Kristuksesta, se on myös Hebr.kirjeen vakava varoitus.
    Jumala, sydänten tuntija tietää jokaisen hengellisen tilan, uskosta osaton elää vielä pimeydessä, josta yksin Jeesuksen kallis sovintoveri hänet voi vapauttaa; siksi Hebr.kirje yhdistää P.H.:n pilkan Kristuksen uudelleen ristiinnaulitsemiseen ja julkihäpäisyyn tekijöidensä puolelta.
    Sanan opetus on hyvin selkää tässä(kin) kohden; nuoria Jeesuksen seuraajia on vahvistettava Pyhässä Hengessä asian suhteen. Pietari, Paavali ja apostolit Pyhässä Hengessä neuvoivat ja opettivat uskoontulleita, niin messiaanisia juutalaisia kuin pakanuudesta Jeesukseen uskoviksi tulleita oikeaan opetukseen sisälle. Mooseksen laki annettiin israelilaisille; Pyhä Henki osoittaa, kuten yllä todettu, oikean ja nuhteettoman vaelluksen nyt molemmille. Pietarille tuli Taivaasta käsky syödä Mooseksen lain mukaa epäpyhää, Paavali taasen hyvää esimerkkiä messiaanisena juutalaisena näyttäen, ettei juutalaisten syytöksissä ollut perää, eikä häntä niistä kiinni saatukaan. Paavali, kuten muutkin apostolit vaelsivat Hengen lain mukaan, eivät enää Mooseksen lain alaisina. Ilman Pyhää Henkeä asia on mahdoton käsittää.

    Monet nykyisen Ev.lut kirkon toimijat eivät ole uudestisyntyneitä kristittyjä vaan ns. käännynnäisiä. Sen voi jo päätellä heidän sanomisistaan. Jokainen Pyhästä Hengestä syntynyt ja Jumalan henkäyttämää Raamatun opetusta saanut todistaa Raamatun kokonaan Jumalan ilmoitukseksi, mitään siitä poistamatta tai siihen lisäämättä. Sanaa vääristävällä tulkinnalla – hyvin usein ihmismielisellä, johon ei P.H. yhdy, tulkitsija asettaa itsensä varmuudella Jumalan tuomion alaisuuteen tottelemattomuudessaan. Täytyy ymmärtää, että pappisvihkimys sinänsä ei vielä osoita henkilön elävän aidosti uskossa Jeesukseen, surullista kyllä, se on nähty ja kuultu. Jumalan asettamat hengelliset kriteerit eivät ole samat kuin uskonnollisten ihmisten käsitykset niistä ilman Pyhää Henkeä; tämä näkyy valitettavan hyvin mm. naispappeudessa. Pyhä Raamatun sana Pyhässä Hengessä osoittaa oikean tien ja tulkinnan.

    • Uuden testamentin mukaan

      IlkkaT.O. kommentoi: – Mooseksen laki annettiin israelilaisille; Pyhä Henki osoittaa, kuten yllä todettu, oikean ja nuhteettoman vaelluksen nyt molemmille.

      Mooseksen laissa on käsky, että laki koskee samalla tavalla niin juutalaisia kuin pakanoita. Lähetyskäskyssä Jeesus kehotti opetuslapsiaan opettamaan kaikkille kansoille sen, minkä hän oli opettanut heille. Tämä perusteella tiedämme, että laki koskee myös pakanoita, kuten Paavali myös kirjoitti.

      Matt 23:1 Sitten Jeesus puhui väkijoukolle ja opetuslapsilleen:
      2 ”Mooseksen istuin on nyt lainopettajien ja fariseusten hallussa.
      3 Tehkää siis niin kuin he sanovat ja noudattakaa heidän opetustaan. Älkää kuitenkaan ottako oppia heidän teoistaan, sillä he puhuvat yhtä ja tekevät toista.

      Room 2:9 Tuska ja ahdistus tulee jokaisen osaksi, joka tekee pahaa, ensin juutalaisen, sitten myös kreikkalaisen.
      10 Kirkkaus, kunnia ja rauha taas tulee jokaisen osaksi, joka tekee hyvää, ensin juutalaisen, sitten myös kreikkalaisen,
      11 sillä Jumala ei tee eroa ihmisten välillä. [Ap. t. 10:34+]
      12 Ne, jotka ovat tehneet syntiä lakia tuntematta, myös tuhoutuvat laista riippumatta. Ne taas, jotka ovat lain tuntien tehneet syntiä, myös tuomitaan lain nojalla.
      13 Ei Jumala hyväksy vanhurskaiksi niitä, jotka vain kuulevat lain sanoja, vaan vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia. ​

      IlkkaT.O. kommentoi: – Pietarille tuli Taivaasta käsky syödä Mooseksen lain mukaa epäpyhää

      Jumala ei tarkoittanut Pietarille antamassa näyssä, että saastaista lihaa saisi syödä. Näyn jälkeen Pietari sanoi, ettei ymmärrä sitä, koska ei ollut koskaan syönyt mitään saastaista, sillä Jeesus ei sitä sallinut. Lopulta Pietarille avatui näyn tarkoitus. Se oli juutalaiselle miehelle osoitettu voimallinen vertaus saastaisista pakanoista, joita ei saa sanoa saastaiseksi, jos Jumala on heidät puhdistanut uskonsa tähden. Paavali myös opetti, ettei saastaiseen saa koskea.

      Ap.t 10:28 Hän sanoi heille: ”Niin kuin tiedätte, juutalaisen ei ole sallittua seurustella toiseen kansaan kuuluvien kanssa eikä mennä heidän luokseen. Jumala on kuitenkin osoittanut minulle, ettei ketään ihmistä saa pitää epäpuhtaana tai saastaisena.

      34 Pietari rupesi puhumaan. Hän sanoi: ”Nyt minä todella käsitän, ettei Jumala erottele ihmisiä.
      35 Hän hyväksyy jokaisen, joka pelkää häntä ja noudattaa hänen tahtoaan, kuului tämä mihin kansaan tahansa

      2 Kor 6:17 Sentähden: ”Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani
      18 ja olen teidän Isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias”.
      7:1 Koska meillä siis on nämä lupaukset, rakkaani, niin puhdistautukaamme kaikesta lihan ja hengen saastutuksesta, saattaen pyhityksemme täydelliseksi Jumalan pelossa.

      IlkkaT.O. kommentoi: – Paavali, kuten muutkin apostolit vaelsivat Hengen lain mukaan, eivät enää Mooseksen lain alaisina.

      Raamatun mukaan Hengen laki on Mooseksen laki. Roomalaiskirjeen mukaan Mooseksen laki on hengellinen, pyhä, vanhurskas ja hyvä. Paavali sanoi, että hän noudatti Mooseksen lakia, jossa on toki myös käsky uskoa Kristusta.

      Ap.t 25:8 sillä Paavali torjui syytökset ja sanoi: ”Minä en ole mitään rikkonut juutalaisten lakia enkä pyhäkköä enkä keisaria vastaan”.

      Room 7:12 Niin, laki on kuitenkin pyhä ja käskysana pyhä, vanhurskas ja hyvä.

      14 Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen

      • IlkkaT.O.

        Nim.merkille ”Uuden testamentin mukaan”:
        IlkkaT.O. on edelleen, virheellisistä vastaväitteistäsi huolimatta, – ja tässä tapauksessa etenkin niiden ja kaltaistesi tavalla ajattelevien tähden – kirjoittamiensa ajatustensa takana, Raamatun mukaan.
        Mitä Jeesus käski pitää Lähetyskäskyssään, jonka vaikutus on seuraava: Usko, jonka Jeesus vaikutti ja vaikuttaa edelleen Pyhän Hengen kautta, ei enää Mooseksen lain alaisuus.
        Et ole juutalainen syntyperältäsi? Vai vertaatko itseäsi messiaaniseksi juutalaiseksi, jonka tulisi noudattaa lain tekoja, pakana-syntyperästäsi huolimatta? Teet silloin suuren virheen, itseasiassa kaksikin. Ei edes juutalaista syntyperää olevat apostolit pakottaneet/opettaneet pakanuudesta uskoon tulleita noudattamaan Mooseksen lakia. Lue Apt. 15. luku ja ota opiksesi niin viisastut samanmielistesi kanssa.
        Paavali roomalaisille.” ..ettei mikään liha tule Hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista, sillä lain kautta tulee synnintunto.” Oma esimerkki: Tulin uskoon synnintunnon kautta, tuntematta Mooseksen lakia, (kaikki muutkin pakanuudesta kääntyneet). Kysymys on Uudesta Liitosta ja Pyhästä Hengestä, josta pääsevät osallisiksi Raamatun mukaan nyt pakanatkin, kiitos ja kunnia yksin Jumalalle Kristuksen kautta. ”Mutta nyt (koskien Uutta Liittoa) Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia” !! Haloo??!
        Room.7:6: Paavali sanoo nyt UL:n messiaanisena uskovana palvelevansa Jumalaa Hengen uudessa tilassa. 8:2 ”Sillä elämän Hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on sinut vapauttanut synnin ja kuoleman laista.” Siis Mooseksen laista, joka tuomitsee sen alaisuudessa olevat.
        Gal: ”Lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta?”
        Tämän(kin) jakeen perusteella on todettava, että sinä ja kaltaisella tavallasi Raamatun sanaa tulkitsevat, olette pahasti pielessä.
        Miksi et usko, kun Pietarille tuli selvä käsky Taivaasta: ”Teurasta ja syö..” Ei pitäisi olla epäselvää.
        Sanot, että Jumala on puhdistanut pakanat uskonsa tähden? Miksi omat sanasi ovat sitten toisiansa vastaan? Voi voi.
        Kerropa, minkä paikallissrk:n jäsen olet. Voin tarkastaa silloin, millä valtuuksilla seurakunnassasi näin opetetaan; – vai opetetaanko? Eikö niin, että teillä on oma ”oppineiden ja valistuneiden ryhmä”, ’joka tietää ja tuntee kyllä raamattunsa’?

  4. järkyttynyt

    Juuri tuli TV1:stä (29.10.2021) ohjelma ”Marja Sannikka: Kirkon ja valtion liitto pitäisi purkaa”, joka löytyy myös Ylen Areenasta. Ohjelman kohdasta 7 minuuttia 55 sekuntia alkaen kuulin kauhean lausunnon.

    Toimittaja Marja Sannikka kysyi piispa Teemu Laajasalolta: ”Teemu, pitääkö sinusta Jumalaa saada pilkata?”

    Teemu Laajasalo vastasi: ”Pitää … Jumalaa saa pilkata.”

    Raamattu on tässä asiassa täysin yksiselitteinen. Jumalaa ei saa pilkata. Laissa uskonrauhasta taataan myös kristityille oikeus olla kuulematta Jumalan pilkkaamista. On käsittämätöntä, että Teemu Laajasalo puhuu Jumalan käskyä vastaan. Tässä olisi helsinkiläisillä kirkon jäsenillä aihe pyytää tuomiokapitulia tutkimaan piispa Teemu Laajasalon lausunto ja hänen edellytyksensä jatkaa virassa.

    Gal 6:7 Älkää pettäkö itseänne! Jumala ei salli itseään pilkattavan. Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.
    8 Joka kylvää siemenen itsekkyyden peltoon, korjaa siitä satona tuhon, mutta se, joka kylvää Hengen peltoon, korjaa siitä satona ikuisen elämän.

  5. Martta

    Täyttä asiaa Ahviolta! Globalismi ajaa äärimmilleen keskittynyttä poliittisen, taloudellisen ja uskonnollisen, samalla myös vesittyneiden moraalikäsitysten, maailmanvaltaa. Sen tavoitteita ei edes peitellä, jokainen voi lukea ns. Davosin agendan, joka ei todellakaan ole mikään salaisuus. Kannattaa käydä World Economic Forumin sivuilla lukemassa ”8 predictions for the world in 2030”. Samoilla WEF:in sivuilla kerrotaan myös ns. voimakkaasta uudesta aikakaudesta, joka rakennetaan tekoälyn avulla (a powerful new era built on artificial intelligence). Tätä uuden aikakauden teknologiaa kehittää yhdysvaltalainen yhtiö, jonka nimikin jo herjaa Jumalaa, yhtiön nimi: ”I.AM+”, suomeksi: ”MINÄ.OLEN+”. Onko mitään rajaa röyhkeydelle? Ei tunnu olevan. Em. maailman talousfoorumin ajama Great Reset wokeistisine työkaluineen on väärän evankeliumin, toisin sanoen pedon- eli ihmis-evankeliumin, julistamista. Ihminen, alkulankeemusta lähtien, on uskonut paholaisen lepertelyä siitä, kuinka ihminen itse voi tulla Jumalan kaltaiseksi ja lopulta hylätä Jumalan kokonaan. Raamatun perinteistä sanomaa ja opetusta pidetään vanhanaikaisena, sanotaan että ”nyt tiedämme paremmin” ja ”nyt meille on suotu enemmän kristinopin ymmärrystä” kuin mitä ns. entisinä aikoina tiedettiin ja ymmärrettiin. Mutta eikö vaara olekin juuri siinä, että mitä enemmän aikaa kuluu Herran Jeesuksen ajoista, sitä uhatumpi oikea kristinopin ymmärrys on. Eikö juuri Paavali, pakanain apostoli, varoittanutkin tästä:
    Gal. 1:8 ”Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu.”
    Gal. 1:9 ”Niin kuin ennenkin olemme sanoneet, niin sanon nytkin taas: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu.”.
    Miten näistä Paavalin varoituksista voi millään tavalla päätellä, että nykyaikana ultraliberaali Raamatusta pois poikennut suuntaus ymmärtäisi jotenkin paremmin Herran Jeesuksen ajan apostoliopettajia? Nykyinen ns. parempi ymmärrys on pelkkää eksytystä ja tee-se-itse-pelastusta. Pelastamalla planeettamme ilmastonmuutokselta, vanhentuneelta ihmiskäsitykseltä, moraalisilta rajoilta, jopa valtakunnallisilta rajoilta, me siis muka pelastamme myös itsemme. Käynnissä on myös kristittyjen seulonta. Woke-kristillisyys synnyttää jo surkuhupaisia projekteja kuten esim. kaavailtu maapallon hautajaissaattue kirkkoon. Voiko ko. seurakunnat olla enää kauempana todellisesta Jumalan evankeliumista! Paratiisia ei ole, ei voi mitenkään olla, ilman Jumalaa. Oikeaa ymmärrystä mistään ihminen ei saa ilman Jumalaa eikä ilman Jumalan auktoriteetin tunnustamista. Viisautta ei ole ilman Jumalaa. Rauhaa, elämäniloa ja mielen tasapainoa ihminen ei saa ilman Jumalaa. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?

    • järkyttynyt

      Jääkiekkojoukkue Jokereilla on käytössä myös slogan ”I AM”. Jokereiden nettisivuilla kerrotaan: ”Seuraten kansainvälistä imagoaan, Jokerit on valinnut Graciaksen ja Noah Kinin tekemän ”I Am” -kappaleen KHL-kauden viralliseksi tunnusbiisiksi.”

  6. Harri

    Tämän hyvän kirjoituksen jälkeen on pakko todeta,että tämä ”Pyhän Hengen pilkka ” on muodostunut kuitenkin monille raamatun kokonaisilmoitusta ymmärtämättömille ja mielenterveysongelmaisille uskovaisille ongelmaksi.Tunsin erään naisen,jo 30-vuotiaana kuolleen,jonka kamppailu tämän asian kanssa 10 vuotta ennen kuolemaansa.Kun hän arvosteli 12-vuotiaana joitain profetioita kotikokouksissa,joissa esiintyi äärikarismaattisia piirteitä hänelle sanottiin,että olet tehnyt Pyhän Hengen pilkan.Näin ollen koko asia käännettiin syytöntä ihmistä vastaan,ja hän kamppaili asian kanssa kuolemaansa saakka huolimatta sielunhoidollisesta avusta.

  7. lähettiläs

    Ahvio kirjoittaa: – Paavali varoittaa, että mikäli vastoin parempaa tietoa ja voimallisesti koettua Pyhän Hengen todistusta ja valoa tieten tahtoen luopumuksellisesti palataan takaisin Vanhan liiton temppelipalvelukseen eläinuhreineen ja siten hylätään Kristuksen kertakaikkisen ainutlaatuinen ja täytetty uhrityö, syyllistytään syntiin Pyhää Henkeä vastaan ja julki häpäistään Jumalan Poika.

    Ahvio on väärässä.

    Paavali ei moiti ketään temppelipalvelusta eikä uhraamisesta. Uuden testamentin todistuksen mukaan Jerusalemin alkuseurakunnan johtajat Pietari, Johannes ja Jeesuksen veli Jaakob pyysivät Paavalia uhraamaan temppelissä laissa säädetyt uhrit nasiirilupauksensa takia yhdessä neljän muun kristityiksi kääntyneen juutalaisen kanssa, jotka hekin olivat tehneet nasiirilupauksen. Paavali suostui uhraamiseen, olihan hän oli omankin ilmoituksensa mukaan saapunut Jerusalemiin uhraamaan. Raamaattu myös ilmoittaa selvästi, ettei Paavali rikkonut juutalaisten lakia ja TEMPPELIÄ vastaan mitään.

    ”Tee neuvomme mukaan: Täällä on neljä miestä, jotka ovat antaneet uhrilupauksen. Ota heidät mukaasi, puhdistaudu yhdessä heidän kanssaan ja maksa heidän puolestaan, että he voivat leikkauttaa tukkansa. Siitä kaikki ymmärtävät, että sinusta levitetyissä puheissa ei ole mitään perää vaan sinäkin pidät kiinni laista ja elät sen mukaisesti…
    Paavali otti miehet mukaansa ja puhdistautui seuraavana päivänä heidän kanssaan. Sitten hän meni temppeliin ja ilmoitti, milloin heidän puhdistumisaikansa päättyisi ja kunkin puolesta suoritettaisiin uhri.” (Ap.t 21:23,24,26)

    ”Paavali kiisti ne sanoen: ”Mitään väärää en ole tehnyt, en juutalaisten lakia, en temppeliä enkä keisaria vastaan.” (Ap.t 25:8)

    ”Mutta sen minä sinulle tunnustan, että kuljen sitä tietä, jota he sanovat lahkoksi, ja näin palvelen isieni Jumalaa: kaiken sen, mitä laissa ja profeettojen kirjoissa sanotaan, minä uskon…
    Siksi teen kaikkeni, että minulla aina olisi puhdas omatunto Jumalan ja ihmisten edessä. ”Oltuani vuosikausia poissa tulin nyt tuomaan kansalleni rahalahjaa ja toimittamaan uhreja.” (Ap.t 24:14,16,17)

    Vaikka Paavali ei sillä kertaa ehtinyt uhraamaan, niin apostolien johdossa muut kristityt uhrasivat. Ei Paavali eikä kukaan muukaan apostoli syyllistyneet mihinkään syntiin uhratessaan lain säätämät uhrit. Ahvion opetus on tältä osin olennaisesti virheellistä.

    Alkuseurakunta kokoontui temppelissä ja uhrasi säädetyt uhrit apostolien johdolla niin kauan, kuin leeviläisiä pappeja oli temppelissä. Uhraaminen lakkasi vasta vuonna 70 jaa, kun temppeli tuhoutui.

    ”Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat…
    Joka päivä he uskollisesti kokoontuivat temppeliin, ja kodeissaan he yhdessä mursivat leipää ja aterioivat riemullisin ja vilpittömin mielin.” (Ap.t 2:42,46)

  8. Mikä on ylipäätään syntiä?

    Pyhän Hengen pilkkaaminen on syntiä, mistä menettää peruuttamattomasti armon. Yleensä tämä synti selitetään olevan vain uskon puutetta, mutta uskossa olevakin voi sellaisen synnin tehdä ja menettää pelastuksensa uskostaan huolimatta.

    Mooseksen laissa on kohtia, jotka ovat ainakin osittain verrannollisia tähän Juhan artikkelin teemaan:

    2 Moos 20:7 ”Älä käytä Herran, Jumalasi, nimeä petokseen, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää hänen nimeään petokseen.
    [sananmukainen käännös hebreasta; 1992-käännöksen alaviite]

    3 Moos 24:11 Hän kirosi ja pilkkasi Herran nimeä, ja siksi hänet vietiin Mooseksen luo. Miehen äiti oli Selomit, Dibrin tytär, Danin heimoa.

    15 Sano israelilaisille: Jokaisen, joka herjaa Jumalaansa, on kannettava vastuu synnistään.
    16 Se, joka pilkkaa Herran nimeä, surmattakoon. Kansa kivittäköön hänet kuoliaaksi, olipa hän maahan muuttanut siirtolainen tai syntyperäinen israelilainen. Hänet surmattakoon, koska hän on pilkannut Herran nimeä.

    Sen lisäksi on monenlaisia syntejä, joista voi tehdä parannuksen kuten Daavidin esimerkkikin osoittaa, mutta jos parannusta ei tee, se estää kristityltä armon saamisen, kuten Paavalin sanat Room 6:14-16 kertovat.

    Juha Ahvio siteerasi Hebrealaiskirjettä tältä osin jakeista 10:26,27: ”…Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä, vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat…”

    Roomassa syntynyt ns. ”klassinen kristinusko”, mitä katolisuus, luterilaisuus ja helluntailaisuus edustavat, on hylännyt ajatuksen, että Mooseksen lain rikkominen olisi syntiä, minkä vuoksi he syövät joulukinkkua ja ovat siirtäneet sapatin sunnuntaille. Uuden testamentin ja evankeliumin mukaan Mooseksen lain rikkominen on uudessa liitossa edelleen syntiä, mikä on selitetty mm. 1. Johanneksen kirjeessä. Juhan siteeraama kohta Hebrealaiskirjeestä toistaa saman. Jotta Hebrealaiskirjeestä ymmärtää oikein, tulee ottaa huomioon myös seuraava jae 10:28, joka liittää Mooseksen lain hylkäämiseen syntiin. Tämän takia Jeesus myös sanoi, ettei hän armahda laittomuuden tekijöitä, vaikka he olisivat tehneet ihmeitä Jeesuksen nimessä. Kielillä puhuminen ja profetointi eivät siis ole varmoja takeita pelastumisesta, jos ei ole tehnyt parannusta synneistään, siis laittomuudesta.

    1 Tim 1:8 Me tiedämme, että laki on hyvä, jos sitä käytetään lain tarkoituksen mukaisesti.

    11 Näin sanoo iäti ylistettävän Jumalan kirkkautta julistava evankeliumi, joka on minulle uskottu.

    1 Joh 3:4 Jokainen, joka tekee syntiä, syyllistyy laittomuuteen, sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista.

    Heb 10:26 Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä,
    27 vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat.
    28 Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman:

    Matt 7:21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
    22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?’
    23 Ja silloin minä lausun heille julki: ’Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät’.