Patmos-blogi

Tätä on kristinusko

Juha Ahvio Juha Ahvio on teologian tohtori, dosentti ja Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja.
Julkaistu:

Sunnuntaina 18.10.2020, klo 21.30 alkaen Radio Dein taajuuksilla, on jälleen vuorossa Taivaan ja maan väliltä -ohjelma. Tuon illan erityisaiheena ja -teemana on ”Tätä on kristinusko”. Olen Pasi Turusen kanssa studiossa käsittelemässä illan teemaan liittyviä kysymyksiä, joita ohjelmaan voi puhelimitse tarjota.

”Tätä on kristinusko” -teema lukeutuu varmasti kaikista aiheista tärkeimpiin. Pohjustukseksi sunnuntai-illan ohjelman kuuntelulle ja kysymysten esittämiselle voi lukea 24.1.2020 päivätyn kirjoitukseni ”Apostolinen uskontunnustus määrittelee klassisen kristinuskon”.

Käsittelemme ohjelmassa klassisen kristinuskon määritteleviä historiallisia kristillisiä uskontunnustuksia eli Apostolista uskontunnustusta, Nikealais-konstantinopolilaista uskontunnustusta sekä Athanasioksen uskontunnustusta.

Pohdimme kysymystä siitä, mihin tällaisia uskontunnustuksia on tarvittu ja tarvitaan. Käsittelemme sitäkin, miten ajatus tällaisista arvovaltaisista tunnustuksista ja niiden perustana olevan apostolisen uskon säännön, regula fidein, edustama uskonopillinen perinne sopivat yhteen yksin Raamattu -periaatteen eli sola Scriptura -periaatteen kanssa.

Tälle teemalle omistetulla ohjelmalla haluamme osaltamme soveltaa ja edistää sitä, mihin apostoli Paavali painokkaasti kehottaa Toisen Timoteus-kirjeensä luvun 3 jakeissa 14–15:

”Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut, ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.”

Taivaan ja maan väliltä -ohjelman ”Tätä on kristinusko” -lähetys sunnuntaina 18.10.2020, kello 21.30 alkaen, Radio Dein taajuuksilla.

Tervetuloa kuulolle ja osallistumaan!

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (8)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  1. IlkkaT.O.

    Paavali ei tarkoittanut maan alimmilla paikoilla varmastikaan Kuollutta merta: Hengellisessä todellisuudessa inhimillinen, maallinen järkeily loppuu alkuunsa tuloksettomana.
    Apostolinen Uskontunnustus Jeesuksesta: “..astui ALAS tuonelaan, NOUSI kolmantena päivänä kuolleista, istuu Isän Jumalan oikealla puolella ja..” Jeesus saarnasi hengessä, ei lihassa, vankeudessa oleville hengille, ei ruumiille.
    Ja, ei, JDS-oppia tästä ei saa muutoin kuin tietoisesti Jumalan sanaa väärin vääntämällä.

    Apt. 5:32: “Pyhä Henki annetaan niille, jotka Jumalaa tottelevat.”
    Eihän meille uskoville (eikä kenelläkään muille) mitään muuta tietä lihan tekojen kuolettamiselle ole annettu kuin Jumalan armosta uskon kautta Jumalan henki, Raamatun sanan mukaan. Se on olennainen osa Jeesukseen uskovan vaellusta. Mutta kirjoitin nimenomaan uskovan Pyhällä Hengellä täyttymisen kokemuksesta,Apt.. 1. ja 2.- lukujen mukaan. Siitä tuli myös Jumalan tarkoitusperiä täyttäen ympäristölle voimakas todistus. Ja näin ollut aina herätysten yhteydessä, sitä kaivataan liberaaliteologian valtaamassa Suomessakin kipeästi. Eikä tarvita myöskään Jumalan sanan ilmoitusta ja Hengen toimintaaa väheksyviä kommentteja. Armolahjat ovat seurakunnalle ja yksilöuskovalle (kielilläpuhuminen) rakennukseksi, kun Raamattua tulkitaan Pyhässä Hengessä.
    mMnäkin olen kuullut yhtä ja toista, mutta ne tulee tutkia Sanalla ja Hengessä. Jeesus antoi “Vuorisaarnassaan” selkeän opetuksen (Matt. 7.) mistä tuntee oikean profeetan – muuten, samasta tuntee myös aidon uskon. Kukaan ei voi sanoa totuudellisesti, että kielilläpuhuminen olisi pelkästään Herralle kuulumisesta merkki, onhan uskovia, jotka eivät puhuy kielillä. Kuka tahansa, vaikka kuinka viisas (Salomo) tai nöyrä (Mooses) voi mennä vipuun. Lisäksi, meillä on jatkuva kasvun tie, hyvä esimerkki Korinton srk, jossa armolahjat toimivat, mutta paljon oli lihallisuutta väen keskellä. Kuinka näemme oman aikamme kristillisyyden tilan ja elävän uskon esiintymisen?

  2. IlkkaT.O.

    Mielenkiinnosta, koska kysyvä ei tieltä eksy:
    Keskusteltu on paljon, mutta missä määrin eroavat teologiset käsitteet vanha- ja uusklassisessa kristillisyydessä uskovan kasteen ja ehtoollisyhteyden ja ehtoolliskelpoisuuden suhteen? Nyt kun ultraluterilainen Ahvio ja vapaiden suuntien Turunen keskustelevat – molemmat vankasti uskovaisia – olisi syytä/hyvä/tarpeellista/mukavaa/kivaa kuulla, miksi ev.kirkon Ehtoollista ei jaeta yhdessä vapaiden suuntien uskovien kanssa, samoin – niinkin selvä kuin se Raamatun ilmoittamana on – uskovien kaste: kenelle kuuluu, millä perusteella ja mikä sen merkitys kastettavalle (edellyttäen tietysti kastettavan olevan täydessä ymmärryksessä)? Kiinnostaa myös kysymys, miksi Evl.kirkon ja Raamatun ilmoittaman seurakunta-käsitteen sisällöt jäsenkelpuudesta poikkeavat toisistaan niin paljon? Kolmas iso, teologisen selvityksen paikka olisi kertoa Pyhän Hengen kasteen todellisesta kokemuksesta Raamatun ilmoittamalla tavalla, koska elämme edelleenkin armotalouskautta, joten PH:n lahjoilla on seurakunnissa edelleen suuri merkitys.

    “dogmatikos”, Pietari kirjoittaa Jeesuksesta:”..Hän, joka tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä, jossa hän myös meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille, jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kuin Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua pelastuivat…” Missä nämä muut olivat Jeesuksen saarnatessa vankeudessa oleville hengille? Tai, Paavali Efeson srk:lle: “Mutta että hän astui ylös, mitä se on muuta, kuin että Hän oli astunut alaskin, maan alimpiin paikkohin” . Paavali ei tarkoita Kuolluttamerta maan alimpana paikkana.

    • dogmatikos

      Maailmassa ollessaan Jeesus kävi maan alimmissa paikoissa, mikä on nimenomaan kuollut meri, jota Paavali ilmeisesti tarkoitti. Tulinen järvi ei ole syvällä maan alla, kuten yleensä luullaan, vaan se on taivaassa Jumalan kasvojen ja pyhien enkelien edessä.

      “joutuu yhtä lailla juomaan Jumalan vihan viiniä, joka laimentamattomana on kaadettu Jumalan vihan maljaan. Häntä kidutetaan tulessa ja rikin katkussa pyhien enkelien ja Karitsan edessä.” (Ilm 14:10)

      Pietarin mukaan Jeesus meni saarnaamaan tuleen tuomituille evankeliumin, koska he eivät ole voineen tietää niitä tapahtumia edeltä. Se ei tarkoita, että Jeesus olisi mennyt jatkamaan kärsimystään tuleen, mikä on JDS-harhaoppia, vaan kuuluttamaan heille totuuden, olihan hän juuri noussut takaisin taivaaseen. Saihan tulessa oleva rikas mieskin kuulla kuilun takaa, kun Abraham kertoi totuuden hänen lohduttomasta tilanteesta. Tämä kaikki tapahtui taivaassa.

      “Kun hän tuonelan tuskissa kohotti katseensa, hän näki kaukana Abrahamin ja Lasaruksen hänen rintaansa vasten. Silloin hän huusi: ‘Isä Abraham, armahda minua! Lähetä Lasarus tänne, että hän kastaisi sormenpäänsä veteen ja vilvoittaisi kieltäni. Näissä liekeissä on kauhea olla.’ Mutta Abraham sanoi: ‘Muista, poikani, että sinä sait eläessäsi hyvän osan, Lasarus huonon. Nyt hän saa täällä vaivoihinsa lohdun, mutta sinä saat kärsiä tuskaa. Sitä paitsi meidän välillämme on syvä, ylipääsemätön kuilu, niin ettei täältä kukaan voi tulla teidän luoksenne, vaikka tahtoisikin, eikä sieltä pääse kukaan kuilun yli meidän puolellemme.'” (Luuk 16:23-26)

      “Ja aina uudenkuun päivänä ja jokaisena sapattina tulee koko ihmissuku, ja kaikki kumartuvat minun eteeni, sanoo Herra. Ja kun he lähtevät ulos, he näkevät niiden ruumiit, jotka ovat minusta luopuneet. Mato, joka niitä kalvaa, ei kuole, liekki, joka niitä nuolee, ei sammu.” (Jes 66:23,24)

    • Veli seurakunnan takapenkiltä

      IlkkaT.O. kommentoi: -Kolmas iso, teologisen selvityksen paikka olisi kertoa Pyhän Hengen kasteen todellisesta kokemuksesta Raamatun ilmoittamalla tavalla, koska elämme edelleenkin armotalouskautta, joten PH:n lahjoilla on seurakunnissa edelleen suuri merkitys.

      Helluntaiseurakunnissa on sellainen luulo, että uskova on Herran oma, jos hän on saanut lahjan puhua kielillä. Kaikki ihmeet eivät ole Raamatunkaan mukaan Herrasta, sillä maailmassa on paljon vääriä profeettoja. Intialaiset fakiirit ja afrikkalaiset shamaanit osaavat puhua kielillä ja ennustaa, mutta se “voitelu” ei ole Herrasta, mistä Jeesus varoitti Matt 24:24 kuten myös 5 Moos 13:1-5.

      Minä olen kuullut karismaattisissa seurakunnissa profetioita, jotka todistetusti eivät toteutuneet oikein. Raamatun mukaan sellainen profeetallinen “voitelu” ei ole Herrasta, jos profetia epäonnistuu. Helluntailaiset selittävät usein profetian epäonnistumisen niin, että profetian armolahja on vajavaista. Paavali ei tarkoita vajavaisuudella profetoinnin virheellisyyttä vaan, ettei profetian armolahja voi korvata rakkauden puutetta.

      Pyhällä Hengellä täyttyminen tarkoittaa kristinuskossa, että kuolettaa synnin tekemisen pois Pyhän Hengen voimalla ja alkaa tekemään Jumalan tahdon, kuten Paavali opetti Room. 8:6-13. Siihen voi toki liittyä myös muitakin armolahjoja, mutta kristinuskossa pyhitys on Jumalan tahdon tekemistä. Pyhän määritelmä on Ilm 14:12. Ihmeiden puuttuminen ei tarkoita sitä, etteikö joku olisi pyhittynyt, mutta synnissä eläminen tarkoittaa aina pyhityksen puutetta, vaikka olisi tehnyt ihmeitä Jeesuksen nimessä, kuten Jeesus sanoi Vuorisaarnassa Matt 7:21-23.

  3. kommentaattori

    ”Apostolinen uskontunnustus määrittelee klassisen kristinuskon”.

    Tuo ei nyt ihan pidä paikkansa. Klassinen kristinusko on laajempi käsite. Termin keskeinen lanseeraaja on metodistiprofessori Thomas Oden, jonka kolmiosaisen dogmatiikan yhteisniteen nimi on Classic Christianity. Oden määrittelee puhdasoppisen klassisen kristinuskon perustaksi Raamatun, kirkkoteologit ja seitsemän ensimmäistä kirkolliskokousta. Tuomas Akvinolainen, Luther ja Calvin pääsevät mukaan 500 ensimmäisen vuoden perinnön vaalijoina.

    Paavali ennusti, että hänen jälkeensä tulee seurakuntaan sellaisia saarnaajia, jotka eivät enää noudata apostolien opetusta. Kristinusko siis alkoi muuttumaan jo ensimmäisellä vuosisadalla. Klassinen kristinusko vakiintui vasta myöhemmillä vuosisadoilla katolisen kirkon kirkolliskokouksissa, joiden ratkaisuihin perustuu nykyaikainen klassinen kristinusko. Kiistat Raamatun keskeisistä opeista ovat johtaneet oppien muutumiseen ja kirkkokuntien hajaannukseen.

    Sama muutos vaivaa myös juutalaisuutta, joka ei kaikilta osin perustu Tooraan vaan pikemminkin lainopettajien kirjallisuuteen ja niistä tehtyyn kirjakokoelmaan Talmudiin, jossa on paljon perinnäissääntöjä. Juutalaisuus on nykyään samalla tavalla pirstaloitunut lahkoihin, joiden kesken on suuria erimielisyyksiä Tooran tulkinnoista.

    • lähettiläs

      Pitää erottaa kaksi käsitettä toisistaan kristinusko ja klassinen kristinusko.

      Kristinusko on ollut alun perin juutalaisuutta, joka uskoi Jeesuksen olleen Messias ja Jumalan Poika. Jeesus ei tullut perustamaan uutta uskontoa, vaan täyttämään juutalaisten Messias profetiat. Paavali kirjoitti Ap.t 24:14: “Mutta sen minä sinulle tunnustan, että kuljen sitä tietä, jota he sanovat lahkoksi, ja näin palvelen isieni Jumalaa: kaiken sen, mitä laissa ja profeettojen kirjoissa sanotaan, minä uskon,”

      Etuliite “klassinen” kertoo kristinuskosta, joka on saanut vaikutteita antiikin Kreikan ja Rooman kulttuureista. Klassinen kristinusko teki selvän pesäeron juutalaisuuteen ja luterilaisuus vielä selvemmän ja omaksui paljon vaikutteita sekä Rooman että Kreikan kulttuureista. Klassiset kristityt omaksuivat roomalaisen lepopäivän sunnuntain, kun juutalaiset ja messiaaniset juutalaiset jatkoivat sapatin viettämistä lauantaina jne.

      • Sar

        Tuhannen taalan kysymys on, hyväksyykö Jumala kristinuskon muuttumisen klassiseksi kristinuskoksi? Minun mielipiteeni on, ettei hyväksy.

  4. dogmatikos

    Apostolisessa uskontunnustuksessa mainitaan, että Jeesus Kritus astui alas tuonelaan. Juha Ahvio on selittänyt Cafe Raamattu -ohjelmassa, että se tarkoitti “astui alas helvettiin”.

    “ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan,” (kohta Apostolisesta uskontunnustuksesta)

    Jeesus kertoi ristillä armon saaneelle ryövärille, että he ovat vielä samana päivänä taivaassa. Jeesus ei mennytkään kuolemansa jälkeen helvettiin, vaan meni taivaaseen, kuten Dan 7:13,14 ilmoittaa. Apostolinen uskontunnustus on tältä osin harhaoppista JDS-oppia, mitä pitää karttaa.

    “Jeesus vastasi: “Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.” (Luuk 23:43)